Osui silmään Inderesin aamukatsauksessa pörssikalenterista Admicomin osavuosikatsaus 5.7.
Jostain syystä suurimmalla osalla pörssiyhtiöistä osavuosikatsauksen luontiin menee useita viikkoja, pahimmillaan selvästi yli kuukausi kvartaalin päättymisen jälkeen.
Haluaisiko Inderes tehdä podin tai artikkelin osavuosikatsauksen tekemisestä? Inderesin omasta kvartaaliraportoinnista tai yleiskuvan tai jonkin case-esimerkin jostain toisesta pörssiyhtiöstä. Näytettäisiin ihan kädestä pitäen mitä se vaatii tai väännettäisiin rautalangasta, että miksi siihen TJ yhden sivun kirjoittamaan katsaukseen ja lukujen tulostamiseen taloushallinnasta menee vielä vuonna 2023 kahden päivän sijaan 6 viikkoa?
Yksi kiinnostava aihe podille olisi tulosvaroitukset, etenkin negarit.
Miten analyytikko lukee tiedotteen, mihin kiinnittää huomiota.
Mitä tunteita herää, onko analyytikoilla tunteita? Miten vaikuttaa esim. luottamukseen yhtiön tai johdon suorituskykyyn?
Ja mitä käytännössä Inderesin analyytikko tekee tulovaroituksen jälkeen, miten reagoidaan?
Laitan muutaman uuden ehdokkaan (joista osaa on kyllä tavalla tai toisella sivuttu myös aiemmissa podeissa):
Osakkeiden screenaus ja esikarsinta
Osakesijoittajan hyvät tavat ja ajanhallinta: mihin käyttää rajallinen aika parhaan tuloksen aikaansaamiseksi?
Vierailevat tähdet: Mika Heikkilä, Santeri Korpinen, Arimatti Alhanko, Mikko Mäkinen vol. 2 jne.
Pien-/mikroyhtiöt
Kaikki pääoman tuotosta
Yhtiö- tai toimialakohtaiset podit (esim. Joonaksen ja Antin “Elektroniikan sopimusvalmistajat” -podi oli ihan fantastinen)
Saulin ja Juhan markkinakatsaukset mahdollisimman pitkillä ja polveilevilla jorinoilla
Omistajien, hallituksen ja johdon merkitys osakesijoittajan silmin
Tunnettujen sijoittajien ja toimintamallien esittely (Lynchistähän oli aikanaan hyvä podi)
Kaikki kassavirrasta (taseesta Ahon Petri ja Juha tekivät aikanaan hyvän podin)
Pörssiyhtiön johtaminen ja tähän Mikael juttelemaan jonkun toisen OMXH-toimarin kanssa
Historian parhaat ostopaikat: mikä niitä yhdistää, minkälaisia indikaattoreita kannattaa seurata?
Sijoittamisen psykologia ja käyttäytymistaloustieteen opit sijoittajalle
Näillä saatte jo vähän podikopin varauskalenteria täytettyä @Tomi_Valkeajarvi .
Jälkieditoidaan tämä vielä samaan viestiin:
Olen vähän samoilla linjoilla, joskin mulle käy myös syväluotaavat markkina- jne. katsaukset paremmin kuin hyvin. Mutta jos Ekan osittaisena pointtina on se, että Inderesin kannattaa nimenomaan erottautua kovalla sijoitus- ja analyysiosaamisella näistä populääreistä podcasteista, niin olen samaa mieltä.
Mieluummin vähän liian vaikeaa ja monimutkaista analyysikiekuraa, kuin jotain “korkoa korolle ja matalakuluiset indeksirahastot” -jutustelua.
Sijoituskästi on onnistunut viime aikoina ottamaan haltuun tuon Inderespodin aiemmin vahvasti hallitseman markkina-lokeron. Olisi mukavaa taas pitkästä aikaa kuulla lisää sijoittamiseen ja analyysin liittyviä aiheita ja vähemmän näitä markkina/makro/sektorikatsauksia
Täällä oli jokin aika pyyntö siitä, että kertoisitte, miten tulosjulkaisu tehdään. Minkä takia esimerkiksi Admicom julkaisee kvartaaliraportin muutamassa päivässä samalla, kun vaikka Panostajalla siihen menee kaksi kuukautta? Millainen prosessi tulosjulkistusta edeltää jne. Vielä erillisenä kysymyksenä kiinnostaa, minkä takia jotkut firmat julkistavat tuloksensa keskellä päivää.
Muuta ei tarvi kuhan Saulin ja Juhan markkinakatsauksia tulis vaan usein ja mieluiten kuulis varsinkin mitä inden analyytikot itse ovat tehneet markkinoilla. Muutenkin enemmän ääneen Juhaa, Saulia ja Mikaelia niinku vanhoina hyvinä aikoina. Inderespodin taso laskenut aika reilusti ja nykyään kuunteluun menee ehkä joka kymmenes jakso ja vastaavasti Sijoituskästiä jokainen jakso
En tuota meidän podeja, mutta piti ihan itsekin katsoa vuoden ajan tuotoksia. Vaikuttaakohan tuohon kokemukseen tämä Tulosviikkosummausten kategorisointi podien alle? Oma mielikuva oli että Sauli ja Juha ovat kohtuullisen paljon äänessä, mutta näyttää siltä että kokonaisuutta katsoen ei. Ollin pörssisäät ovat mielestäni hyviä omalla tavallaan mutta ne ovat jakaneet paljon mielipiteitä. Ja nyt kun katsoo tuota sivua niin 70 % podista on sitä.
Ei toki ole Ollin vika jos podien taso on yleisesti laskenut. Hatunnoston Ollille persoonallisesta konseptista! Se että podi jakaa mielipiteitä, on aina parempi kuin se että hukkuu tasaiseen massaan. Ollin podilla on oma kuulijakuntansa, vaikka onkin pienempi kuin Juhan ym sinänsä loistavilla podeilla. Älkää vaan piilottako tulosviikkosummauksia podilistauksesta, vaan podikoppiin mars itse kukin niin saadaan lisää hunajaa korville. Rohkeasti vaan uusia konsepteja tulille.
Kysyntää Ollin tulosviikkosummauksille varmasti on. Soundcloudissa kuunnelluin tulosviikkopodi on kerännyt kuuntelukertoja yli 5K.
Myös Sektorikatsauksilla on oma tärkeä osansa. Etenkin hevijuusereille.
Sanoisin, että ei noita sektorikatsauksia kovin usein ole tehty. Esimerkiksi konepajapodeja Inderes on julkaissut neljä. Podijaksot 11, 28, 50, 74.
Tuorein konepajapodi on tehty syyskuussa 2020. Ensi kuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta podista, joten toivottavasti Erkki, Antti ja kumppanit ehtivät jossain vaiheessa podikoppiin konepajoista juttelemaan.
Ketjusta ei näyttänyt löytyvän tietoja podien kuuntelumääristä.
Tutkailin InderesPodien kuuntelukertoja. Inderesillä varmasti paremmat tilastotiedot podien kuuntelijoista, mutta tässä oman lyhyen tutkailun tuloksia.
Tämä laskutapa ei varmasti ole oikea, eikä tarkoitus ollut asettaa mitään podijaksoa toista paremmaksi. Ajatuksena oli yrittää antaa ketjun keskusteluun jonkinlaista suuntaviivaa InderesPodien kuuntelijoiden kuuntelumääristä.
Ensimmäinen podivieras taisi olla vuorineuvos Jorma Eloranta, joka oli vieraana podijaksossa 42. Kuuntelukertoja soundcloudissa 7,3K ja tubessa 2,4K, joten lähes 10K kuuntelukertaa on Elorannan podi kerännyt.
Luvut osoittavat, että podivieraat kiinnostavat kuuntelijoita. Tämän osoitti jo tuo ketjun gallup, jossa on vastauksia reilut sata tällä hetkellä. Myös Markkinakatsaukset ovat hyvin suosittuja. Luonnollisesti korona-aikana kiinnostus oli erityisen suurta.
Eiköhän kiinnostus podeja kohtaan lähde nousuun tässä syksyn edetessä. Jatkan kuuntelua.
Ketjussa @Mauri on listannut pitkän listan kiinnostavia podiaiheita, joista on hyvä jatkaa. Hyvä kiteytys viestin lopussa.
Heitän yhden podi-idean. Monialayhtiön johtaminen. Vieraaksi voisitte pyytää esimerkiksi Aspon eläköityneen toimitusjohtaja Aki Ojasen, jolla on pitkä kokemus monialayhtiön johtamisesta. Ehkä siinä keskustelussa tulisi lisää näkökulmaa siihen, miten näitä pohjoismaisia monialayhtiöitä johdetaan.
@Mauri ja @Contrafun’ila hyviä podiajatuksia! Heitän vielä ilmaan parisen lisää:
@Sijoittaja-alokas mainio Alokas haastattelee-sarja saisi kelpo täydennyksen kuultavana versiona. En tarkoita, että kaikki kirjalliset haastattelut muutettava vastaisuudessa podeiksi, mutta koemielessä pari sellaista kaiuttimiimme?
Muista kuin jo ehdotetuista haastateltavista Esa @Omavaraisuushaaste Juntunen (hänen kirjansa pohjalta joku/jotkut näkökulmat peilaten ajankohtaiseen tilanteeseen).
Tän vuosikymmenen alun pörssihuuman ja -hypen aikana Jukka Oksaharju piti päänsä kylmänä jopa inhorealistisesti ja paukuttaa suoraviivaisesti.
Vuoden vaihteessa jo pitäisi tulla käyttöön osakesäästötilin ylärajan tuplaus. Sinänsä ABC-luentoa siitä ei tarvita, mutta tärppejä ja tunnelmia OST:n käytöstä vuodenvaihteen ajankohtaisessa markkinatilanteessa. Osittain versus AOT- ja indeksi- sekä korkosijoittamiseen.
Tuli juuri kuunneltua nämä vuoden 2020 sektorikatsaukset (konepaja & IT) ja oli kyllä aivan ! Näistä saa sijoittaja hyvän käsityksen parhaiten ja huonoiten pärjänneiden yritysten eroista. Näinä (kusetusmarkkina) aikoina olis ihan loistavaa ja arvokasta kontenttia sijoittajille! Näitä on muuten hauska kuunnella aina jälkikäteen ja palata juuri silloin vallitseviin ajatuksiin ja verrata tähän hetkeen, suositus!
Samaa mieltä. Tämä sektorikohtainen tietous on timanttista sisältöä.
Podien lisäksi eri sektorien kuulumisia on käyty läpi Kohti tuloskautta -sarjassa, jossa käsitellään sektorien ennakkoasetelmia tuloskauteen. Nämä sarja täydentää hyvin sektorikohtaista tarjontaa.
Ehkä nykyinen malli on hyvä. Kohti tuloskautta -sarjassa tarjotaan kvartaalin ennakko ja tuloskauden jälkeen yhtiökohtaiset raportit ja videot. InderesPodissa sitten vaikka vuoden välein laveampia katsauksia eri sektorien tilanteeseen.
@Jakali edellä osuvasti kehotti kuuntelemaan näitä vanhoja podijaksoja. Myös minun mielestäni vanhempia podeja kannattaa kuunnella jälkeenpäin.
Esimerkiksi @Erkki_Vesola on tosi hyvin avannut konepajasektorin toimintaa. Sanoisin sektorien lainalaisuuksien avaamisen olevan sektorikohtaisten podijaksojen parasta antia. Antavat paljon pohdittavaa. Kiitos Erkille ja muille podien tekijöille.
Otan tähän viestin loppuun pari esimerkkiä Erkin tarjoilemasta sektoritietoudesta. Toimikoon viestin loppuosa vaikka eräänlaisena tiiserinä podien sisältöön.
Konepajasektorin podijaksot 11, 28 ja 50
Kesäkuun lopulla 2018 Inderes julkaisi podijakson numero 11 (linkki podiin). Podistudioon olivat saapuneet Sauli ja Erkki keskustelemaan konepajasektorista.
Kesällä 2018 maailmatalous kasvoi hyvin ja markkina antoi paljon vetoapua konepajoille. Oli saatu nauttia jo kuudesta hyvästä vuodesta 2012-2017. Kysyntä oli vahvaa ja kustannusinflaatio rauhallista.
Podissa Sauli ja Erkki käsittelivät mm. johdon merkitystä, kestäviä kilpailuetuja ja alalletulokynnystä. Keskustelussa sivuttiin myös konepajojen historiaa, konepajojen taseita ja ajoittamisen merkitystä konepajasijoituksissa.
Erkki nosti esille konepajojen läpikäymän ison muutosmatkan 30 vuoden aikana. 1990-luvun lopulle asti konepajat olivat Partekin ja Rauman kaltaisia monialayhtiöitä. Konepajat ovat hiljalleen muuttuneet Rauma-yhtiön kaltaisista “jokapaikanhöylistä” rakennejärjestelyjen kautta ja konepajoista on tullut aiempaa fokusoituneempia.
Erkki muistutti konepajojen parantaneen toimintaansa. Nykyään fokus on suunnattu asiakkaisiin eikä omien tuotteiden pieniin parannuksiin. Konepajat ovat tehneet huollosta aitoa liiketoimintaa. Koneiden analytiikan lisäätymisen myötä konepajat ovat onnistuneet tuotteistamaan huollon ja asiakkaalle myydään nykyään koneen ongelmatonta käyttöaikaa (uptime).
Podissa Sauli ja Erkki puhuivat myös kestävistä kilpailueduista ja alalletulokynnyksestä. Paras kilpailuetu [19:10] on suhteessa uusiin alalle tulijoihin. Laaja asennettu konekanta ja huoltoverkosto luovat aikamoisen alalletulon kynnyksen. Uskottavaa huoltoverkostoa ei rakenneta nopeasti. Erkin mukaan huolto luo varsin kestävän kilpailuedun konepajalle suhteessa uusiin alalle tulijoihin.
Sauli ja Erkki kävivät kiintoisaa keskustelua konepajojen tuloskunnon arvioinnista. Keskustelu osoitti, kuinka tärkeää on erottaa syklin vetämä tuloskunto ja konepajan normaali tuloskunto. Erkki muistutti konepajojen pystyvän kohtuullisen hyvin ylläpitämään omaa tuloskuntoaan. Kun sykli heikkenee, heijastuu se ensimmäisenä uusien laitteiden kysyntään. Erkki huomautti uusien laitteiden myynnin sakkaamisen olevan kuitenkin suurelta osin alihankkijoiden ongelma. Konepajat itse jatkavat huoltotoiminnan avulla eteenpäin ja pystyvät tekemään kohtuullista tulosta kvartaalista toiseen.
Saulin ja Ekin keskustelu eteni finanssikriisin aikaisen tilanteen muisteluun. Keskustelussa tuli esille konepajojen taseiden olevan paljon vahvempia kuin finanssikriisin aikana. Vahvojen taseiden myötä konepajojen iskukestävyys on paljon parempi ja se mahdollistaa täydentävien yritysostojen tekemisen.
Podissa pohdittiin myös ajoittamisen merkitystä konepajasektorille sijoituksissa. Markkina reagoi usein kovin voimakkaasti positiivisiin ja negatiivisiin signaaleihin suhdanteen kääntymisestä. Suhdanteen huipulla haetaan merkkejä tilausvirran kääntymisestä laskuun. Erkin mielestä ajoituksen merkitys on selvä. Ylituoton saaminen konepajasektorin osakkeella edellyttää ajoittamista. Osta ja unohda-taktiikalla jää parhaimmillaankin indeksituoton tasolle.
InderesPodin 11 lopussa [39:20] Sauli pyysi Ekiä valitsemaan konepajan, jolla on parhaat edellytykset generoida omistaja-arvoa seuraavat 10 vuotta. Erkin valinta osui Wärtsilään, jota megatrendit suosivat, yhtiöllä on vahva huoltotoiminta, vahva tuloshistoria ja tase. Myös Saulin valinta osui samaan yhtiöön.
Marraskuussa 2018 julkaistussa podissa 28 (linkki podiin) Juha ja Erkki tekivät lyhyemmän tilannekatsauksen konepajoihin. Kurssit olivat Q3’18:n tuloskauden alla jyrkässä laskussa. Q3:n tuloskauden tulokset olivat kuitenkin vielä kohtuullisen hyviä ja tilaukset olivat vielä mukavasti positiivisen puolella.
Konepajojen kannattavuus ei tuolloin ollut paineessa, mutta pieniä merkkejä kustannuspaineesta oli. Erkki nosti esille KONEen, joka nosti esille Q3’18-raportissaan raaka-ainehintojen ja työvoimakustannusten tuoman paineen kannattavuudelle. Muutamakin prosentin kasvu heijastuu heti kannattavuuteen. Keskustelua käytiin myös syklin vaiheen seuraamisesta. Erkin mukaan luotettavimpia indikaattoreita on tilausvirta, mutta myös kv. tutkimusyhtiöiden ennusteet investointien, kauppavirtojen, konttiliikenteen kehityksestä tarjoavat vähiten huonoa tietoa syklin tilanteesta.
Juha ja Erkki pohtivat podin lopussa konepajasektorin luonnetta. Erkki muistutti, etteivät konepajat ole defensiivisiä, mutta eivät kuitenkaan niin syklisiä kuin yleensä puhutaan. Konepajoilla on korkea jälkimarkkinan osuus. Tämän osalta markkinalla seurataan kiinnostuksella, kuinka suureen osaan toimitetuista laitteista konepaja onnistuu saamaan huoltosopimuksen (konversioaste). Uuslaitemyynnin sakkaaminen tahtoo kuitenkin heijastua nopeammin kurssiin mitä konepajan tulokseen. Konepajasijoituksissa menestyminen on pitkälti ajoituskysymys.
Elokuussa 2019 julkaistussa podissa 50 (linkki podiin) Juha ja Erkki keskustelivat konepajojen pärjäämisestä alhaisemman kysynnän ympäristössä. Keskustelua käytiin konepajojen syklisyydestä ja tulosvivun vaikutuksesta. Äärimmäisenä esimerkkinä nostettiin esille Cargotecin tilauskannan heilahtelu finanssikriisin aikoihin. Vuonna 2009 Euroopan ja USA:n yhteenlaskettu teollisuustuotanto laski 10% ja Cargotecin tilaukset laskivat 50%. Seuraavana vuonna 2010 Euroopan ja USA:n teollisuustuotanto nousi 5 % ja Cargotecin tilausten kasvu 49 %.
Trendin käänteen ennakoimisen avuksi Erkki nosti podissa muutamia indikaattoreita. Pysyvästä myönteisestä trendikäänteestä voidaan puhua, kun liukuva 12 kuukauden tilauskertymä kääntyy myönteisen puolelle. Yleensä markkina on jo havainnut syklin käänteen ennen tilauskertymän kääntymistä. Erkki suositteli seuraamaan konsensusennusteiden trendiä ja milloin ennusteiden lasku loppuu. Analyytikot ovat kuitenkin aika usein oikeilla jäljillä.
Markkinoilla syklin ennakoidaan usein kääntyvän, kun useamman neljänneksen ajan liikevaihto on korkeampi kuin saadut tilaukset. Eli konepajan tilaukset/toimitukset -suhdeluku (book-to-bill) laskee alle yhden. Tilauskannan laskiessa konepaja päätyy hakemaan tilauksia huonommalla katteella. Kun konepajan liikevaihto tulee alas, tulosvipu tuo marginaalit ja tuloksen alas pahimmillaan muutaman neljänneksen aikana.
Erkki totesi [7:50] suomalaisten konepajojen tulosvivun pyörineen yleensä kertoimien 1 - 1,5 välissä. Mitä enemmän yhtiöllä on omaa kiinteää kulumassaa, sitä suurempi vipu on. Silloin kun liikevaihto kasvaa, on peitto kulumassalle parempi ja liikevaihdon laskiessa heikompi. Tässä podissa ei menty yhtiötason tarkasteluun, mutta esimerkiksi Keslalla on ollut historiallisesti kova tulosvipu, ainakin luokkaa 2-4x.
Tulosvivusta keskustellessa Erkki muistutti edelleen konepajojen valmistustoiminnan ulkoistamisasteen merkityksestä. Korkean ulkoistamisasteen konepajoissa alihankkijat kantavat volyymien heilahtelusta syntyvät kovimmat iskut, kuten podissa 11 todettiin.
Podin lopussa saatiin Erkiltä hyvä linjaus parhaasta hetkestä ostaa konepajan osaketta.
Erkki totesi [30:40] historiallisesti parhaan ajan olleen silloin, kun tilauskertymä on vielä tulossa alaspäin. Noin 6-9 kuukautta ennen kuin nähdään että trendikäänne on käsillä, jolloin kaikki huono data on jo huomioitu osakkeen hinnassa.
Tässä muutamia lainalaisuuksia podeista. Näiden kuunteleminen kannattaa aina.
Voisi olla ihan fiksua julkaista uudelleen noita vanhoja ns. ajattomia podeja silloin, kun ne sopivat ajankohtaan tai uustuotannossa on hiljaisempaa. Aika monet podcastit toimivat näin.
Ollin tuloskausipodit on ihan jees, mutta kun nuo täyttävät käytännössä kokonaan nyt podikalenterin, niin valitettavasti podien laatu on heikentynyt kokonaisuudessaan. Ennen sai aina innolla odottaa että perjantaina tulee uusi podi, nuo tuli kaikki kuunneltua innolla. Nyt ei samaa odotusta ole. Innokkaana podien kuuntelijana toivoisi tietysti että nämä Ollin tuloskausijaksot olisivat oma konseptinsa eivätkä veisi tilaa muilta podeilta niin kuin nyt vähän on käynyt. Ymmärrän tietysti realiteetit tässä taustalla, podit vie kuitenkin aika paljon aikaa kaikkinensa.
Vierailevat tähdet ovat mielestäni melkeinpä parhaita podeja mitä on ollut. Mäkisen ja Keskivälin vierailut etenkin olivat 5/5 sisältöä, molemmat tullut kuunneltua pariin kertaan.
Loistavaa! Kaikkea hömppää on joutunut juoksulenkeillä kuuntelemaan, kun Inderespodeja on ollut niin nihkeästä tarjolla. Sen seurauksena koko lenkki-into on romahtanut, ja kunto sen myötä. Alkais olla viimeisiä hetkiä päästä ylös täältä rapakunnon alhosta, tuntekaas vastuunne.
Täällä kun on toimialakohtaisia podeja kehuttu, niin pakko vielä erikseen julistaa kunniaa @Verneri_Pulkkinen ja @Atte_Riikola vuosittaiselle pelipodille. Harva asia pimenevässä syysillassa tuo yhtä paljon iloa, kuin kännykän ilmoitus siitä, että herrasmiehet ovat jälleen ahtautuneet kolmeksi tunniksi Indereksen hikiluolaan™ käymään kuluneen vuoden tapahtumat läpi sektorilta.
Mikä erottaa podin positiivisesti muista vastaavista toimialapodeista, on omasta mielestäni ulkomaisten verrokkien läpikäynti. Tälläinen nopea 10-15 minuutin pikakatsaus on kultaista kontenttia osakepoimijalle, joka tahtoo etsiä uusia sijoitusideoita Indereksen ulkopuolelta. Jos vertaa esim. elintarvikesektorin tai IT-palvelualan podiin, niin näissä ei käydä ollenkaan läpi ulkomaisia verrokeita. Tämän syy on todennäköisesti se, että Inderekseltä löytyy omasta seurannasta jo valmiiksi niin monta elintarvike- tai palveluyhtiötä, että pelkästään niiden läpikäynti venyttää podin pituuden siihen 1-2 tuntiin versus peliala, jossa on enää Remedy seurannassa
Kenties nyt kun Inderes on valloittamassa Pohjoismaita, saattaa olla tarpeen harkita myös muiden Pohjoismaisten verrokkien läpikäyntiä muissakin toimialapodeissa. Käydäänkö niitä läpi sitten Suomen vai Englannin kielellä, jää itse Indereksen ja sen työntekijöiden harkittavaksi.
Ja nyt kun katsoo tuota sivua niin 70 % podista on sitä.
Rohkeasti vaan uusia konsepteja tulille.
Mikko Mäkisen podijakso selvästi kuunnelluin (33,3K) 
Podi 59 vieraana Malinen sijalla kaksi (25,8K). (Soundcloudissa 10,8K + tubessa 15K)
Podi108, Petri Deryngin podijakso niukasti sijalla kolme (25,7K)
Podi 104, Heikki Keskiväli neljäntenä (16,4K + 5,3K = 21,7K)
Viidentenä Inderespodi 114 markkinakatsaus (12,6K + 5,8K = 18,4K)
sijalla 6 podi 83 vieraana Vesa Ahoniemi (12,2K + 5,7K = 17,9K)
! Näistä saa sijoittaja hyvän käsityksen parhaiten ja huonoiten pärjänneiden yritysten eroista. Näinä (kusetusmarkkina) aikoina olis ihan loistavaa ja arvokasta kontenttia sijoittajille! Näitä on muuten hauska kuunnella aina jälkikäteen ja palata juuri silloin vallitseviin ajatuksiin ja verrata tähän hetkeen, suositus! 
