Varmaan omalta kohdaltasi tiedät tarkkaan mistä puhut. Tekeekö radiologi lannepistoja?Mutta onko nämä komplikaatioriskit niin pieniä kuin esität? Tutkimukset osoittavat toista. Ja olen kuullut niin paljon epäonnistuneista pistoista. Toisaalta mitä ovat muut käyttökohteet neulalle
1 tykkäys
Radiologi tekee lannepistoja vähän eli tuon verran mitä noita harvinaisuus ct myelografioita kuvataan. Entisellä urallani noita tulikin sitten pisteltyä päivittäin. Lannepisto kuitenkin kuuluu lähes jokaisen lääkärin osaamisalueeseen, eniten noita pistelevät neurologit ja päivystyksen lääkärit sekä anestesialääkärit.
Vakavat komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia, kuten tuo epiduraalivuoto joka tosiaan on luokkaa 0,2% pistoista suurissa aineistoissa.
Piston jälkeinen päänsärky tulee sitten useammalle, mutta se osittain jopa kuuluu asiaan ja menee tavallisesti ohi levolla ja särkylääkkeillä joten laskeakko tuota edes varsinaiseksi komplikaatioksi.
Näistä syistä en oikein usko injeqin pelkällä lannepisto älyneulalla lyövän läpi markkinassa. Siinä osittain yritetään luoda ongelmaa mitä ei ole olemassa. Toki jos hinta neulalle saadaan laskettua tavallisen neulan hintoihin niin mikäs siinä.
Pienten lasten kohdalla tilanne on toinen kun lannepisto aina vähän haastavampi ja lapsi ei osaa suhtautua tutkimukseen kuten aikuinen. Tuo markkina yksinään kuitenkin myös aika pieni.
5 tykkäystä
Mielenkiintoinen kannanotto, meinaatko siis @Naalinpaska että useat ymmärtääkseni suhteellisen nimekkäät ja arvostetutkin henkilöt ovat kehitelleet tuotetta ja ratkaisua yli 10 vuotta ongelmaan jota mukaasi ei kuitenkaan ole?
1 tykkäys
Kiitos Naalinpaska hyvistä postauksista! Tässä tällä hetkellä leikkaussalissa anena työskentelevän akuuttilääkärin ja aikanaan myös pediatrialla reunoja tehneen ajatuksia.
Omasta mielestäni lannepisto ei läheskään aina ole yksinkertainen toimenpide johtuen siitä että obesiteettia sekä jäykkiä, ahtaita ja kieroja rankoja tuntuu olemaan omaan makuun ihan liikaa(tai sitten olen vain surkea 
) Komplikaatiota ei silti juuri ilmaannu vaikka joutuisi useampaankin kertaan ronkkimaan ja hakemaan spinaalitilaa.
Isommat lapset meillä lumbistetaan pääasiassa sedaatiossa(ja näitä on tosiaan harvoin), joten ne tuppaa omasta mielestäni olemaan helpoimmasta päästä koska anatomia on aika ihanteellinen. Ihan pienistä(<1v) ei ole kokemusta.
Tismalleen samaa mieltä siitä etten usko Injeq lyövän läpi. Mielestäni on todella helppoa tietää milloin on spinaalitilassa(neulasta valuu likvoria ja tästä ei voi erehtyä) mutta sinne navigoiminen voi olla välillä prkl haastavaa. Injeq ei siis ratkaise ongelmaa joka haastavampiin lannepistoihin liittyy. Kyselin tuossa taannoin anestesiakollegoiden mielipidettä asiasta ja tuntuivat näkevän asian melko samalla tavalla.
Kovin karhuna siis olen tämän suhteen. Jos kehittävät spinaalitilaan itsestään ohjautuvan neulan niin please take my money mutta nykyinen tuote ei mielestäni tarjoa ratkaisua mihinkään oikeaan ongelmaan. Sen sijaan kun joskus about 2010 ensimmäisen kerran näytettiin miten iCare toimii oli ihan ällikällä lyöty miten hieno tuote on kyseessä ja tiesi tavallaan heti ettei tulevaisuudessa tarvi “vanhaan tapaan” enää mitata silmänpaineita.
13 tykkäystä
Jos sen noin haluat muotoilla niin meinaan kyllä juuri näin. Kuten sanoin lasten kohdalla varmasti kaikkien kannalta on helpompaa että pistomäärät vähenevät ja ”hudit” saadaan karsittua, mutta aikuisten kohdalla vakavien komplikaatioiden ollessa niin harvinaisia ei mielestäni älyneuloille ole tarvetta. Hinta ratkaisee.
Injeqin yksi julkaisu koskee bioimpedanssiin perustuvaa kudoserottelua maksasyövissä, joka taas on paljon mielenkiintoisempi kapitteli kuin lannepistot, sillä syöpäkasvaimet välillä erottuvat huonosti ultraäänellä. Tuommoisen apuvälineen voisikin ajatella parantavan osuvuutta koepalanotossa ja vältyttäisiin epädiagnostisilta näytteiltä.
Kehittäjätiimiin ja sen nimekkyyteen en ole paljon perehtynyt. Lienevät insinööritaustaisia?
2 tykkäystä
Kiitos sinulle! Hienoa saada ihan oikean spesialistin mielipide. Et varmasti ole huono, vaikeat luutuneet rangat on vaikeita ja välillä mahdottomiakin kun reittiä umpeen luutuneen rangan läpi ei kerta kaikkiaan ole. Kuten sanoit tähänhän ei Injeq tuo apua.
4 tykkäystä
Maallikko-perstuntumani on, että jos lääkäri ei ole 20 vuoteen tehnyt yhtäkään lannepistoa niin hän tekisi sen itsenäisesti vain hätätilanteessa tietäen operaation riskit potilaalle(juttelin erään dosentin kanssa ja hän oli kauhuissaan ajatuksesta). Ja tuossa hätätilanteessa hän haluaisi kyllä apukeinot käyttöön, kuten vaikka Injeqin.
Mitä kustannuslaskelmiin tulee, niin jos Suomessa menee jotain pistossa pieleen, se on potilaan kannalta voi voi. USA:ssa sen sijaan ollaan isojen korvaussummien äärellä, jolloin laskukaava muuttuu Injeqin osalta. Sitten on myös potilasryhmä(globaalisti) joka haluaa “vain parasta” ja on valmis siitä maksamaan.
1 tykkäys
Minkä alan dosentti oli kyseessä? Äkkiseltään ei tule edes tilannetta mieleen missä lannepisto täytyisi tehdä hätätilanteessa.
Ja tuohon potilasryhmään joka ”haluaa parasta” niin käsittääkseni ei lannepistoja privaattipuolella tehdä ollenkaan. Tuo potilasryhmä saa siis julkiselta sitä hoitoa mitä on tarjolla ei sitä mitä vaatii.
Kuten myös gerald of rivia totesi Injeq ei varsinaiseen selkäydintilaan navigointiin auta. Se kertoo äänimerkillä sinun olevan spinaalitilassa, mutta sen kertoo myös perinteisessä neulassa se, että neulan päästä valuu ulos kirkasta aivoselkäydinnestettä.
3 tykkäystä
Kyrvähtää tämäkin pörssin ulkopuolinen sijoitus (hajautus mielessä silloin ensimmäisestä annista asti mukana),ei vain ole tarpeeksi tarvetta tuotteelle.
Saatanan Putin ettei tämä listautunut viime keväänä,olisi edes omillaan pääsyt pois.
Silloin anti olisi mennyt tarinalla läpi,nyt ollut vuosi aikaa antaa näyttöjä myynnistä/tarpeesta,hiljaista pidellyt.
Saa poistaa,ihan sama.
e: Nyt otettiin joku heppatyttö myyntipäälliköksi ja edellinen haukkui yhtiökokouksessa jotakin keski-euroopan jakelijaa mulkuksi,näin se homma etenee 
Myyntitaktiikka oli silloisella myyntipäälliköllä,myydään kalliilla jos ei mene kaupaksi lasketaan hintaa…
Toivottavasti nykyisellä on parempi näkemys markkinahinnasta…
Kevään yhtiökokousta kauhulla odottaen…
5 tykkäystä
Hämmentää kyllä syvästi jos firmassa ei ole ihan ensimmäisenä haettu jotain lääkäriä paikalle ja kysytty että olisiko tämä hyvä ja tarpeellinen idea.
6 tykkäystä
Kiitos kauniista sanoista mutta olen vielä kaukana todellisesta spesialistista 
Todellisia spesialisteja on ne kollegat, jotka ovat yli 20v puudutelleet kasaan luutuneita >80v lonkkamurtumasenioreja päivittäin
Lumbaalipunktio päivystyspolilla tosiaan täysin diagnostinen toimenpide ja sairaalassa on käytännössä aina sellaisia lääkäreitä töissä joita juniori voi pyytää apuun jos ei itse onnistu. Missään iltavastaanotoilla tai tk päivystyksissä näitä toimenpiteitä ei tehdä ikinä(ainakaan suomessa).
Epiduraalihematooma on tosiaan kovin harvinainen komplikaatio. Ei nyt ole esittää mitään dataa tämän väitteen tueksi mutta sanoisin että näistäkin valtaosa on sellaisia, joissa missataan potilaan hyytymishäiriö(lääkitys, maksa- tai verisairaudet). Epiduraalitilan laskimopleksuksia tulee puhkottua tuon tuosta mutta ei niistä ikinä ongelmia tule jos potilaan veri hyytyy normaalisti. Lumbaalipunkton tekeminen on graavi taitovirhe, jos potilaalla on merkittävä verevuodolle altistava lääkitys tai tila. Näin ollen en näe älyneulan vähentävän tätä komplikaatiota.
EDIT: katso yst. alta, ao juttu todistaa tämän ainakin osin nimenomaan mutuksi. Nyt loppuu offtopic.
Privaatissa kyllä tehdään paljon ortopedisia leikkauksia, joissa spinaalipuudutus on paras ja turvallisin vaihtoehto. Esim. oma ACL on operoitu privaatissa spinaalissa ja olin kovin tyytyväinen potilas. Toki jos potilas toivoo ennemmin nukutusta niin kyllä tämä sitten riittävän terveelle tarjotaan mutta näin toimin myös itse julkisella puolella. Tarkennetaan siis vielä sen verran, että potilas joka haluaa parasta todennäköisesti keskittyy 100% valitsemaan oikean kirurgin ja anestesialääkäri ja hänen neulansa ovat täysin statistin roolissa 
1 tykkäys
Aivan tottakai miten ei privaatin leikkauspotilaat tulleet mieleeni. Ajatus pyöri vain diagnostisissa lumbaalipunktioissa.
Tuossa juttua vielä erilaisista koagulopatioista ja lumbaalipunktioista, että eipä ne komplikaatioriskit merkittävästi nouse vaikka vähän vuotoriski oiskin koholla.
e: Pahoittelut rupeaa jo viestit menemään ohi aiheen. Summa summarum mielestäni Injeq ei ratkaise mitään olemassa olevaa ongelmaa ja olen kovin hämilläni jos sairaalat hussaavat rahaa tämän laajamittaiseen käyttöön. Toki ei se olisi ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun julkisessa terveydenhuollossa rahat laitettaisiin älyttömyyksiin.
5 tykkäystä
Kyllä siellä Injeqin perustajajäsenet ovat Paassilta ja Seppänen-Kaijansinkko ihan lääkäripohjalta ja omaan tarpeeseen lähtenyt älyneulaa kehittämään. Lisäksi taloudellinen hyödyn arviointi on yksi myyntiluvan saamisen edellytys - joten ei tässä nyt ihan turhasta ole ongelmaa keksitty ja siihen ratkaisu. Olen itse nähnyt mitä epäonnistunut pisto aiheuttaa ihmiselle ja en toivo kenenkään sen näkevän tai kokevan, tämä epäonnistuminen johti lopulta kuolemaan.
Injeqin kotisivuilla on tänään suru uutinen juuri Injeqin perustajajäsenestä Seppänen-Kaijasinkkosta joka on menehtynyt. Tasan vuosi sitten Anna-lehti kirjoitti hänestä ja Injeqissä seuraavaa:
2 tykkäystä
Näyttäisivät olevan enemmänkin hammaslääkäripohjalta.
Osaisitko avata mikä tuossa pistossa meni pieleen? Mikä aiheutti lopulta kuoleman? Oliko kyse infektiosta?
Lannepistosta voi toki seurata pahimmassa tapauksessakin kuolettava keskushermostoinfektio jos iholta onnistutaan viemään ärhäkkä bakteeri selkäytimeen. Tätä ei toki Injeq estä.
Toinen kuolemaan johtava komplikaatio voi aiheutua tilanteessa jossa osa aivoista hernioituu alas kohti selkäydintilaa. Tämä käytännössä mahdollista vain potilailla joilla on voimakkaan kohonnut aivopaine pistohetkellä esimerkiksi äkillisen rajun aivoverenvuodon seurauksena. Terveellä ihmisellä näin ei kyllä tapahtu ja tämäkin komplikaatio vältetään potilasvalinnalla ei älyneulalla.
1 tykkäys
Kohonnut aivojen paine, selkäydinnesteen vuotoon ja paineen laskuun selkäydinkanavassa, mikä johti aivokudosherniaatioon ja kuolemaan.
Nyt alkaa kohta keittää. Radiologi viisastelee vaikka lääketieteessä on paljon muutakin osaamista kuin tulkita ct tai mri kuvia. Riitta oli hammaslääkärin ohella lääketieteen tohtori ja suorittanut useita vaativia kansainvälisiä tutkintoja. Et pyynnöstä huolimatta.ole ottanut mitään kantaa muuhun kehityspotentiaaliin, jota esim tieteellinen neuvottelukunta, lääkäreistä koostunut on tehnyt. Tiedän myös että yhtön osakkaista merkittävä osa on lääkäreitä.
1 tykkäys
Kiitos asiantuntijoille näkemyksistä. Toimin itsekin alalla, ja tuppaan olemaan samaa mieltä. Mukana firmassa kuitenkin ollaan, ja toivottavasti tälle jokin kaupallinen potentiaali keksitään.
Edit: Löytyi Hesarin hyvä artikkeli, josta selviää myös perustajien koulutus. Vain tilaajille.
Lääketiede | Piikkipelkoisille helpotus – älykäs injektioneula tunnistaa, milloin kärki on oikeassa pistokohdassa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000008310986.html?share=dc2f780ccc6706c9e9197912a169f40e
Indikaatio on vaihtunut useaan kertaan, hammashoidosta selkäydinpunktioon ja edelleen leukemian ja aivokalvontulehdusen diagnostiikkaan. Tukee edelleen ajatustani siitä, että kaupallinen potentiaali on option tasolla. Toistaiseksi kyseessä on enemmän tutkimusprojekti.
4 tykkäystä
Ikävää jos koet minun viisastelleen. Mielestäni minulta ei ole pydetty arviota kehityspotentiaalista. Muutama kommentti ylöspäin kuitenkin kirjoitin bioimpedanssiin perustuvan syövän tunnistuksesta maksakudoksessa, tässä on varmasti kehtityspotentiaalia ja mahdollinen tulevaisuuden käyttökohde. Tuohon minulla myös jonkinverran riittää näkemystä sillä radiologi nuo koepalat maksasta ottaa.
Lannepistoissa en sitä valitettavasti nää. Olihan meillä tässä anestesiapuolen osaajakin keskustelemassa, joka noita työssään päivittäin pistelee.
Yhtiö herättää selvästi tunteita ihmisissä. En tullut tänne riitelemään. Jokainen tehköön omat sijoistusvalintansa. 
5 tykkäystä
Terve kaikille,
Korjatkaa arvon kanssakeskustelijat jos olen väärässä mutta eikös tässä ole kokoajan haettu useita mahdollisia indikaatioita neulan käytölle ja tämän lumbaalipistoksen on ajateltu olevan vain ensimmäinen käyttökohde millä oltaisiin lähdetty liikkeelle?
Arvostan ammattilaisten näkemyksiä mutta tuntuu nyt hieman oudolta jos yhdessä yössä koko sijoituscase romahtaa parin kirjoittelijan tekstien vuoksi (joiden, anteeksi ilmaisutapani, todellista agendaa ja taustaa on mahdotonta tarkistaa) kun neulaa on kehitetty vuosikausia ja sille on haettu lupia joiden käsittelyt ovat olleet raskaita ja pitkäkestoisia.
Kirjoituksen pointtini siis on se että koko prosessissa ei ole mitään järkeä eikä mieltä ellei hyvin alkuvaiheessa ole selvitetty mahdollisen lopputuotteen kaupallistamisen järkevyyttä perinpohjaisesti.
6 tykkäystä
Keskustelu on lähtenyt vähän sivuraiteille, koska keskustelijat ovat itse lähteneet spekuloimaan käyttötarkoitusta älyneulalle ja päättäneet keskittyä aikuisten lannepistoihin ja varjoaineannosteluihin.
Mitä Injeq itse on sanonut mahdollisista käyttötarkoituksista:
Tunnistetut kasvupolut
Myynti aloitetaan siellä missä potilashyödyt ovat ilmeisimmät. Siksi alkuvaiheessa myyntiponnistukset kohdistetaan pediatriseen onkologiaan kuten ALL-tyypin leukemian hoitoon sekä neonatologisiin lumbaalipunktioihin.
Leukemiaan sairastuu vuosittain Suomessa noin 50 lasta. Samassa suhteessa voidaan ajatella, että länsimaissa noin 10 lasta jokaista miljoonaa asukasta kohden sairastuu tähän tautiin. Lähes 90 % potilaista paranee ja jäljelle jääneestä 10 %:sta puolet menehtyy itse tautiin ja toinen puoli leukemiahoidon myrkyllisyyteen. Epäonnistunut punktio johtaa pahimmillaan ylimääräisten solumyrkkyannosten myötä vakaviin komplikaatioihin – jopa kuolemaan – akuutisti tai vuosia myöhemmin kehittyviin sekundäärisiin syöpiin. Näille komplikaatioille on vaikea määrittää hintaa, sen sijaan hengen säästäminen onnistuneella punktiolla on hyvä perustelu turvalliseen punktioon ja IQ-Tip älyneulaan investoimiselle primääritilanteessa. Potilasturvallisuus tuo myös kustannussäästöjä kun tehohoidon tarve pienenee.
Todennettuja aivokalvontulehduksia esiintyy noin 3 tapausta kymmentä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Tämä on kuitenkin alakantin arvio, koska noin 30–50 %:lle yleisinfektio-oireisista lapsista tehohoidossa ei tehdä lumbaalipunktiota vaan heidät hoidetaan yleisinfektion antibioottihoidolla. Aivokalvontulehdusdiagnoosin edellyttämä lumbaalipunktio voi jäädä tekemättä pelkästään haasteellisen toimenpiteen vuoksi. Kuitenkin noin yhdellä kolmasosalla yleisinfektio-oireisista lapsista veriviljelytulokset ovat negatiiviset, mutta heillä on siitä huolimatta aivokalvontulehdus. Keskushermostoalueen infektiot vaikuttavat negatiivisesti lapsen kehitykseen ja aiheuttavat pahimmillaan kuoleman. Diagnoosin viivästyminen voi johtaa koko elämää haittaavaan kehitysvammaan. Akuutissa tilanteessa virheellinen tai puuttuva diagnoosi voi kasvattaa kuluja pidentyneinä tehohoitojaksoina. Injeq IQ-Tip® älyneulan odotetaan helpottavan lumbaalipunktioiden sujuvuutta myös kaikkein pienimpien potilaiden kohdalla ja siten madaltavan kynnystä tehdä tämä haasteellinen toimenpide oikean diagnoosin varmistamiseksi. Sujuvalla ja turvallisella lumbaalipunktiolla IQ-Tip älyneula voi mahdollistaa potilaalle paremman ennusteen, säästää tehohoidon kuluissa ja pitkässä juoksussa parantaa potilaan elämän laatua ja samalla vähentää yhteiskunnalle syntyviä kuluja.
Edellä kuvattu keskittyminen rajalliseen ja samalla tärkeään segmenttiin, kuten leukemialasten ja vastasyntyneiden lumbaalipunktioihin, on järkevä tapa mennä markkinoille. Näissä indikaatioalueissa on helpompi perustella älyneulan selkeästi kalliimpaa hintaa verrattuna tavalliseen spinaalineulaan. Aikuisille tehdään kuitenkin lumbaalipunktioita ja spinaalipuudutuksia huomattavasti enemmän kuin lapsille. Esimerkiksi selkäydinnesteen merkkiaineita käytetään enenevässä määrin tukemaan erilaisten neurologisten tilojen kuten Alzheimerin taudin diagnostiikkaa. Ikääntyvä väestö ja Alzheimerin taudin esiintymisen yleistyminen kasvattavat diagnostisten lumbaalipunktioiden määrää. Myös neurologisten tautien hoitoon on ilmaantunut viimevuosina uusia, suoraan selkäydinnesteeseen annosteltavia lääkeaineita, joiden annosteluun halutaan varmuutta ja jolloin piston kustannus saattaa olla hyvinkin pieni verrattuna lääkekustannukseen. Yhtiö odottaa, että ajan mittaan älyneula on osa normaalia diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä, koska digitaaliteknologian tarjoamaa helppoutta ja turvallisuutta arvostetaan suuresti. Tämän lisäksi IQ-Tip®️-älyneulaa voidaan käyttää uusien terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa, josta esimerkkinä toimii jo yli vuoden kestänyt yhteistyö lääkärikoulutuksessa Tampereella sijaitsevan Taitokeskuksen kanssa: Jokaiselle lääketieteen opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus kokeilla myös Injeqin IQ-Tip®️-älyneulaa lumbaalipunktioharjoitusten yhteydessä.
Injeqin ensimmäinen kohdemarkkina on Eurooppa ja alueen lumbaalipunktiot alkaen leukemialapsille ja vastasyntyneille tehtävistä lumbaalipunktioista. Tavoitteena on laajentaa markkinaa nykysovelluksella sekä maantieteellisesti että uusiin kohderyhmiin. Esimerkiksi Alzheimer diagnostiikassa ja Ms-taudissa etsitään selkäydinnesteestä tautiin viittaavia markkereita. Mielenkiintoa Injeqin älyneularatkaisuun on osoitettu myös lasten harvinaisten neurodegeneratiivisten sairauksien lääkkeitä valmistavasta globaalista farmasiateollisuudesta. Nämä autosomaaliset resessiiviset häiriöt aiheuttavat lapsille vakavia kehitys- ja käyttäytymishäiriöitä, pahimmillaan kuoleman – osa taudeista koskee myös aikuisia. Näihin usein entsyymiaineenvaihdunnan häiriöistä johtuviin tauteihin on kehitetty lääkkeitä, joita annostellaan selkäydintilaan (IT = intratekaalisesti). Lääkkeiden hinta voi nousta jopa satoihin tuhansiin, jolloin älyneulan hinta on jo vaatimaton osa hoidon kokonaisuudessa. Nykyhoidoissa näiden lääkkeiden annostelussa on turvauduttu esim. implantoitaviin katetreihin, joiden kautta lääkkeiden toistuva IT-annostelu on voitu toteuttaa. Implantoitaviin katetreihin liittyvä infektioproblematiikka on kuitenkin saanut lääkefirmat pohtimaan muita vaihtoehtoja lääkkeen IT-annostelussa ja Injeqin älyneula on noussut esille turvallisena ja sujuvana kertapunktiovaihtoehtona näiden kalliiden lääkkeiden annosteluun.
Uusista bioimpedanssimittaukseen perustuvista sovellusaloista on käyty innostuneita keskusteluja Injeqin monitieteellisessä advisory boardissa. Alustavia kliinisiä tutkimuksia on jo tehtykin esim. syöpänäytteenotoissa maksabiopsioina sekä nivelpunktioissa. (Tutkimuksiin liittyvät julkaisut löytyvät osoitteesta: Publications - Injeq) Mahdollisia muita uusia sovellusalueita bioimpedanssispektroskopianeulalle ovat esim. syöpälääkeinjektiot lihaksiin, verisuonipistot, urologiassa tehtävät hoitopistot tai sydänpussin aukaisu ensihoidon hätätilanteissa.
7 tykkäystä