Arbitraasi on sellanen tilanne, jossa tuottoa saadaan ilman riskiä. Tässä on ihan sama tilanne kuin kaikissa muissakin firmoissa, joissa jompi kumpi sarja maksaa hieman enemmän. Ei ne mitään arbitraaseja ole.
“Jos”- sana on tässä oleellisin. Samoin kaikilla muillakin firmoilla olisi arbitraasi jos ne olisivat joskus tulevaisuudessa saman hintaisia. Eli toisin sanoen tilanne ei ole arbitraasi.
Sovitaan Investor Ab A osakkeen ja B osakken välillä on hintaero, jossa myymällä A.ta ja ostamalla B:tä voi saada useampien prosentien eron. Tilanne hyvin esimerkkinä WIkipedian kuvauksen kaltainen:
Lainaus: Arb. köh. tilanne voi syntyä esimerkiksi kahden eri tuotteen tai markkinapaikan välille. Jos yhdessä markkinapaikassa kaupataan samaa tuotetta eri hinnalla kuin toisessa, tällöin voi saada voittoa ilman riskiä. Ostamalla tuotetta siitä markkinapaikasta, jossa tuotteen hinta on halvempi, ja myymällä tuotteen saman tien kalliimmalla toisella markkinalla saadaan voittona tuotteiden hintojen erotus."
Edellä esitettyjen kaavioiden perusteella olen sitä mieltä, että tilanne ei ole pitkäaikainen ja tasaantuu yleensä viimeistään osinkojen irtoamisen aikoihin, koska:
Lainaus: " Taloustieteissä toimivan markkinan eräänä tunnusmerkkinä pidetään arbitraasivapautta, eli markkinoilla ei ole pitkäaikaisia arb, köh tilanteita. Jos arb, köh tilanne syntyy, alkavat markkinoilla toimivat osapuolet hyödyntää sitä, jolloin hintaero ja siten myös arb köh katoavat. Arb köh hyödyntämisestä seuraa, että tuotetta aletaan ostaa halvemmilta markkinoilta, jolloin sen hinta nousee. Vastaavasti tuotetta aletaan myydä kalliimmilla markkinoilla, mikä johtaa hinnan laskuun. Halvalla markkinalla tuotteen hinta siis nousee ja kalliilla laskee, kunnes hinnat ovat samat, ja arb köh katoaa."
Jos myyn nyt Investor A 50 kpl hintaan 223,10 SEK ja ostan Investor B 51 kpl hintaan 218,00 SEK. Minun ei tarvitse ottaa lisää pääomaa. Mielestäni olen saanut arbitraasilla yhden osakkeen lisää ja olen oikeutettu keväällä samaan osinkoon, jota saan yhden osakkeen osuuden enemmän. Kyllä olen ottanut riskin, että en myynnin jälkeen saakkaan ostettua B:tä hintaan 218 SEK. Vaihtoehtoisesti voin myydä 50 kpl A:ta ja ostaa 50 kpl B.tä ja saada vähän hilloa tilille.
Investorin B sarjalla on 10 kertainen äänioikeus ja se on likvidimpi. Pidän edelleen hyvin mahdollisena, että Investorin A sarja nousee indeksiin hyväksymisen johdosta lisää ja eroaa lisää B sarjasta. Siitä huolimatta uskon osinkojen aikaan hinnan olevan lähellä toisiaan. Tämä ei ole siis täysin riskitön voit hävitä, kuten kaikessa sijoittamisessa ja tilanteessa pitää huomioida kaupankäyntikulut.
Jos haluaa sijoittaa Investrista saamansa osingot ja esimerkkinä valuuttatili Nordnetissä ja omistaa A. osaketta niin kannattaa hyödyntää tätä Arb, köh tilannetta.
Kyllä tuo minustakin vaikuttaa arbitraasilta. Halvemmella osakesarjalla saa paremman likviditeetin ja enemmän äänioikeutta ja luultavasti myös spredi on pienempi. Pitkän päälle näistä syistä hintaeron kuuluisi olla toisin päin. Sitä ei voi varmasti tietää, kauanko hinnoittelu pysyy irrationaalisena.
Pieni korjaus, tässä tapauksessa siis halvemmalla osakesarjalla (B-osake) saa paremman likviditeetin, mutta EI enemmän äänioikeutta (A-osakkeella on kymmenkertainen äänivalta suhteessa B-osakkeeseen).
Piensijoittajalle tosiaan merkinnee varmasti eniten, että osinko on sama. Lainoitusarvo (ainakin Nordnetissä) on B-osakkeessa myös himpun verran (85 % vs. 80 %) parempi (juurikin likviditeetistä johtuen).
Ja itse asiaan vielä liittyen, tyypillisestihän (useamman vuoden aikajänteellä) B-osake on ollut kalliimpi ja aika ajoin on syntynt noita @Warren_Fyffet kuvaamia tilanteita, joissa A-osake onkin ollut kalliimpi. Itse olen aina Investoria tankatessani ostanut halvempaa sarjaa. A-osaketta minulla on kymmenkertainen määrä B-osakkeeseen verrattuna. Tämäkin heijastaa hyvin (ainakin tähän saakka) vallinnutta tilannetta B-osakkeen hintadominanssista. En tosin itse ole tuota veivausta harrastanut, mutta länsinaapurin blogosfäärissä tuo tuntuu olevan hyvinkin yleistä.
Juu, tuli köpö, A osake on siis äänivaltaisempi. Disclaimerina itselläni, että olen toiminut täsmälleen samoin kuin VäsynytKonsulentti eli ostanut halvempaa A-sarjaa. Minulla on ollut B sarjaa, mutta olen vaihtanut sen A sarjaan, kun oli halvempi. Nyt toimin päinvastoin ja ostin B-sarjaa ja syynä oli osinkojen uudelleen sijoitus. Myin 50 kpl siivun A-sarjaa. Pää syy etten myynyt enempää on verotus, Investor A on salkussani reilusti plussalla ja en halua suuria luovutusvoittoveroja. Mikäli tilanne jatkuu vuoden vaihteen jälkeen niin varmaan sitten teen taas liikkuja. Mikäli tilasnne muuttuu A:n B:n välillä toisinpäin toimin huomattavasti hanakammin, koska B ei aiheuta suuria veroseuraamuksia.
Investorin YTD on -10% luokkaa.
Olen miettinyt aiemminkin sitä, miksiköhän Tukholman pörssin sijoitusyhtiöt on niin volatiileja. Erityisesti Investorin ydinomistukset on kuitenkin järeää kauraa, vakaita laatuyhtiöitä, eikä mitään small cappeja.
Liittyyköhän se jotenkin likviditeettiin. Kun yksityissijoittajat ja rahastot samaan aikaan keventää, ostajia ei yksinkertaisesti riitä toiselle puolelle. Mitä ajattelette?
Ei tuossa mistään muusta pitäisi olla kyse kuin siitä, että nuo ydinomistukset ovat lähes kaikki hinnoiteltu katosta läpi. Laatuyhtiöstatuksella ei ole mitään merkitystä, jos laadusta maksetaan, kuten esim. EQT:n ja Atlas Copcon kohdalla, 40 kertaa toteutunut tulos. Nyt puhallellaan ulos.
Ja vastatakseni kysymykseen “mitä ajattelette”, niin lähinnä muita salkkuyhtiöitä. Toisin kuin Investorissa, niin niiden kohdalla voi joskus joutua harkitsemaan toimenpiteitä myös myyntipuolella. Kyllä nuo laatuyhtiöt performoivat jatkossakin hyvin, ja se riittää mulle.
Investorilla ei ole juurikaan vipua, joten se ei ole rationaalista, että Investorin kurssi on “kuin vivutettu indeksi” muuten vaan. En ainakaan itse heti keksi muuta syytä, kuin likviditeetti. Toki, jos salkun omistukset ovat todella syklisiä, se voi selittää asiaa. Mutta mielestäni siellä on myös toimialoja, jotka eivät ole super syklisiä.
Tämä voi olla yksi selitys. Toisaalta indeksissä on myös näitä samoja osakkeita kovilla kertoimilla (jopa kovemmilla), niin 5% ero tukholman indeksiin ja indeksin korjausliike*2 kolmessa viikossa on kohtuullisen paljon, jos selitys olisi pelkästään kertoimet. Ja kun tämä toistuu kerran toisensa jälkeen, erilaisissa markkinaympäristöissä.
Muokkaus: korjasin eron tukholman indeksiin
Tämä käsittääkseni on nostanut Investor A:n kurssia, joka on vähemmän likvidi kuin B. Kun kysyntä ja tarjonta ei ole balanssissa niin osake kirmaa. Edellä on käyty keskustelua osakesarjojen välillä olevasta erosta. Tämä johtaa siihen, että löytyy sijoittajia, jotka myy A:ta ja ostaa B:tä, joten sekin saa osansa.
Nyt, kun Global indeksi laskee niin rahasto voi joutua myymään A.ta ja se näkyy rajusti kurssissa, koska se vähemmän likvidi ja ero on edelleen A:n eduksi eli sarjan vaihtajat on samaan suuntaan eli myyvät.
Arvostuksesta sen verran, että minusta Investorin ydin omistukset eivät ole hinnoiteltu katosta lävitse. Atlas Copco on esimerkkinä hinnoiteltu samalla P/E-luvulla kuin Metso Outotec. Minusta ne hinnoiteltu aika lailla muun pörssin tasoon.
Sijoitusyhtiöt tosiaan heiluu hieman enemmän kuin indeksi, mitta Investor kuitenkin yksi vähiten heiluvista. Jos esim katsoo tämän vuoden päivittäistä substanssialennusta niin se on liikkunut karkeasti 11-13% välissä, eli aika linjassa omistusten kurssikehityksen kanssa. Esim Bure on viimeisen kuukauden aika hinnoiteltu 22-37%preemiolla riippuen päivästä ja näissä karkeasti sama listattu osuus omistuksista. Useimmat sijoitusyhtiöt ovat kehittyneet indeksiä paremmin viime vuosina, joten kun kurssit nousee niin ollaan valmiita maksamaan isompaa substanssipreemiota tai pienempää alennusta, mutta kun kurssit laskee niin käy toisinpäin. Preemio alenee tai alennus suurenee firmasta riippuen, kun pelätään ettei ylituotto enää jatku. Tosiaan vähän niin kuin olisivat vivutettuja enemmän kuin ovat.
Substanssialennus tai - preemio osittain selittää tuota isoa heiluvuutta (tai se että markkinat sen sallii nykyisessä määrin). Voi ajatella hinnoittelun epätehokkuudeksi, että esim. Svolderin preemio/ alennus vaihtelee villisti vaikka kaikki sijoitukset on listattuja.
Kun markkinalla vallitsee pessimismi, niin mainittuja sijoitusyhtiö-osakkeita usein ylimyydään ja kun vallitsee optimismi niin yliostetaan.
Samalla kun Investorin salkussa olevien yhtiöiden osakekurssit laskevat laajan markkinalaskun takia, myös Investorin substanssialennus yleensä nousee, koska markkinat hinnoittelevat kasvavaa epävarmuutta —> tuplavaikutus Investorin kurssiin. Ruotsalaiset kutsuvat ilmiötä ”dubbel baksmälla”:ksi, eli tuplakrapulaksi.
Investor saanut viime vuosina vähennettyä alisuorittajia, 2021 huikean hyvä suurelta osin. Atlas Copcon ja muutaman muun arvostus hirvittää, mutta kai markkina on oikeassa. Mölnlycke olisi kiva listattuna, sen liikevaihdon tippuminen oli tietysti odotettu. Investorin läsnäolo omistajana ja hallituksessa vaikuttaa tuovan lisarvoa firmoille. Jatkan tämän perusteella holdaamista, kuten niin monta vuotta. Jos substanssialennus suurenee niin saatan lisätä.
Varmasti monille osakkeen omistajille tuttua kauraa mutta @Timo_Huhtamaki tehnyt esittely videon tästä Wallenbergien kruununjalokivestä.
ps. Käykää ottamassa Timon kanava seurantaan YouTubessa. 
Q1 luvut ulkona. Jos ei nyt ihan torjuntavoitto, niin ainakin markkinaan nähden hieman parempi.
2022-04-21 08:16 GMT+02
”The first quarter of 2022 will always be remembered for the unprovoked Russian invasion of Ukraine. The war is, first and foremost, a human tragedy, but it will most likely also have longer-term implications on geopolitics and business. We continue to work closely with our companies to support them in this unpredictable environment.”
Johan Forssell, President & CEO of Investor
Highlights during the first quarter
Mielellään kuulisin tämän yhtiön tekemisistä enemmän täältä, kun ilmeisesti täällä on sellaisia jotka seuraavat aktiivisesti tätä jalokiveä?
Pitkään halunnut omistaa tätä ja nyt pienen laskun jälkeen tekisi ostaa ensimmäiset.
En itse usko että ostaisivat, miksi ostaisi? Ja
Uskon että parempiakin kohteita löytyy😊 Ja olisiko järkeä omistaa Wärreä nykyistä reilua 17% enemmän.
Ei Investor osta mitään yhtiötä kokonaan.
Omistamisen missio on “osta ja kehitä”. Koskee myös Wärreä.
“Osta ja kehitä” tarkoittaa sitä, että omistusosuus tulee olla niin suuri, että saadaan Investorille hallituspaikka, mieluummin myös puheenjohtajuus. Tämä periaate pätee etenkin ns. ydinomistuksiin (>60% Investorin subtanssista 2021). Käytännössä tämä vaatii keskimäärin <20% omistusosuutta näissä yhtiöissä. Ydinomistuksia on hiukan yli 10 kpl, suurimpana AtlasCopko n. 25%.
Investor korostaa “vi har ett nätverk”. He tuntevat “kaikki”. Heillä on tällä omistuksella edustus hallituksen nimitystoimikunnassa, jota kautta he voivat esittää omat ehdokkaansa hallitukseen. Ehdotetut jäsenet eivät välttämättä omaa mitään muodollista suhdetta Investoriin. Valittavien Investorin ehdokkaiden tulee olla sopivin mahdollinen henkilö yrityksen kehitysvaihe huomioiden.
Pari vuotta sitten Investor ei pitänyt koronan takia normaalia yhtiökokousta. Osakkeenomistajia lähestyttiin puolen tunnin videolla, jossa hallituksen pj Jakob Wallenberg ja tj Johan Forssell keskustelivat koronan hoidosta Investoryhtiöissä. Mielenkiintoinen oli tapa, millä voimalla Investor osallistui yhtiöidensä koronatoimiin. JW piti päivittäin yhteyttä Ruotsin hallituksen keskeisiin ministereihin ja toisaalta omiensa kautta yhtiöiden hallituksiin. JF puolestaan kävi JW:n kanssa asiat läpi ja oli puolestaan yhteudessä yhtiöiden toimareihin. Tehokasta johtamista! Mites meillä? Kun Häkämies otti yhteyttä STM:n silloiseen strategiajohtaja Voipio-Pulkkiin, tämä vastasi STM:n hoitavan korona-asiat, hoitakaa te niitä bisneksiänne. Jotenkin niin!
Muut omistukset ovat Patricia Industries ja EQT. PI sijoittaa kaiken maailman pienyhtiöihin (Mölnlycke, haavanhoitotuotteiden ym markkinaykkönen maailmassa poikkeuksena). EQT on sijoitusyhtiö operoiden Euroopan ja USA:n markkinoilla. Ovat juuri yhdistymässä johonkin aasialaiseen vastaavaan peluriin. Kertovat, että tämän jälkeen ovat globaali, yksi kolmesta suuresta tässä markkinassa.
Esimerkki: EQT oli tehnyt kaksi sijoitusta joitakin vuosia sitten WOLT:iin. Keräsivät firman myynnistä satojen miljoonien myyntivoitot, jotka ovat nyt sulaneet puoleen ostajan kurssin dipattua. Muista suomalaisveivauksia: EQT listasi aikoinaan Terveystalon ja Musti ja Mirrin Helsingin pörssiin.
Itse EQT oli Investorin ja Wallenbergien perhesäätiöiden/-rahastojen kokonaan omistama, kunnes se listattiin lokakuussa 2019. Avaus oli 84€/osake, huippu 550€ marraskuu 2021, on palattu tasolle 250€/osake. Siis >50%! Investor on pudonnut huipustaan vuodenvaihteessa n. 25%.
Investor on tuottanut n. 12%/vuosi viimeisen 20 vuoden aikana. Siksi minulla on salkustani n. 15% em. yhtiöistä. Wallenbergit osaavat panna rahani poikimaan paremmin kuin minä itse. Samasta syystä minua ei jurpi sekään, että ne maksavat kovin pientä osinkoa (1-1,5%).
Molempien kurssit ovat tukevasti laskusuunnassa, joten lisäykset saavat odottaa. Niitäkin aikoja on pian tulossa, jolloin pitää laittaa okulaarit silmille!
Eikö historiallisesti tuo osinko ole ollut 2,5-3% luokkaa?
Substanssialennus ei tule välttämättä sen takia, että Investorin arvo laskee vivulla listattuihin verrattuna. Minun käsittääkseni nuo listaamattomien yhtiöiden arvot päivittyvät aina kvartaalin välein. Kasvuyhtiöt ovat ottaneet ylipäätään paljon osumaa viime aikoina. Kun Investorin substanssialennus kasvaa niin se tarkoittanee, että noiden listaamattomien arvo laskee markkinan mielestä. Jos osarissa päivitetään listaamattomien arvoa pienemmäksi niin silloinhan substanssialennus pienenee.
Industrivärdenin kohdalla on paljon helmpompi pysyä kärryillä substanssialennuksessa, koska se sisältää vain listattuja yhtiöitä. Mielestäni esimerkiksi lähipäivien 15% alennus on ihan houkutteleva tuollaisesta perusvarmasta portfoliosta. Tietysti Investor on kaikin puolin laadukkaampi. Se näkyy myös arvostuksessa ja laskuvaraa on käsittääkseni vähän enemmän niin kuin tänä vuonna on nähtykin.