Itselleni Tiedosta tulee aina ensimmäisenä mieleen tämä video
Esson baari -huhu alalta kertoo että tuon videon jälkeen nähtiin piikki Tiedolta lähteneissä työntekijöissä. Mene ja tiedä mutta tuskin ainakaan paransi Tiedon asemaa rekrymarkkinoilla.
Ei oikeasti kannata lähteä tuollaiseen yleistämiseen, että vain pienet low process konsulttifirmat 10 - 50hlö tuottaisi greenfield kamaa ja niissä ihmiset viihtyy. Nämä pienemmät firmat kovin harvoin pääsee toimittamaan oikeasti isoille asiakkaille palveluita. Tai viime vuosina toki on päässeet esimerkiksi muiden alihankkijoina. Seksikkään toimiston ja kaljajääkaapin merkitys vähenee, kun kello kolmelta pitää alkaa katselemaan kellosta, että kohta pitää lähteä hakemaan lapsia tarhasta/koulusta ja nuoret alkaa sihauttelemaan tölkkejä auki. Meitä on niin moneen junaan - väitän että nuo pikkufirmat ei ole missään nimessä jokaisen asiantuntijan sweet spot.
Tuolta jos käy katsomassa TietoEvry Create yksikön alaista tekemistä, niin voi saada vähän erilaisen kuvan onko kaikki vain tylsää jonkun muun toteuttamaa ylläpitoa Driving digital value creation
Tässä voi olla hieman samaa kuin Keskon ketjussa jauhetaan siitä, että kaupat on kalliita vaikka perus ostoskorilla mitattuna ero jotain muutaman prosentin luokkaa. Hintamielikuva elää. Sama TietoEvryn kanssa - pöhöttynyt ylläpitotalo - Kovin helposti tuota mantraa ei karisteta, mutta ehkä se ei sijoittajan näkökulmasta haittaa, koska kun asiakkuuksia / referenssejä katsoo niin tarina alkaa jo näyttää toisenlaiselta. Sitten kun suuri yleisö ymmärtää tämän niin p/e tulee olemaan jotain muuta kuin x8-9 
Mielestäni Tiedon ongelma on johtamisessa. Olen käyttänyt ketteriä firmoja (Solita, Nitor…) ison yrityksen IT-hommissa. Historiasta johtuen olen joutunut käyttämään Tietoa varsinkin IT-infrassa. Tämä siksi, että aikaisemmin CIO osti IBM:n palvelimia ja käytti Tiedon konesalia. Powerpoint-konsultti esitti CIO:lle arkkitehtuurikuvia ja hän osti SAP:n tai muun.
Jos jokin IT-prosessissa ei ole toiminut, olen usein jutellut IT-firman johdon kanssa, jolla on ymmärrys mitä tehdään. Tiedolla aina juttukaverina on KAM ja myyntimies. Varsinainen osaaminen on asiantuntijatasolla.
Tiedolla on hyviä teknisiä lähtöjä, kuten on ollut sulautettujen innovointiin, lohkoketjujen hyödyntämiseen jne. Näissä on ollut päteviä asiantuntijoita, joiden kanssa olen jutellut.
Samaan kuulunee tuo Create. Ne vain eivät toistaiseksi ole tuntuneet olleen liiketoiminnallisesti menestyksekkäiltä.
USA:ssa teknisissä firmoissa lähes aina on tekniikkaa ja liiketoimintaa ymmärtävä johto. NVidia, MS, Meta, Tesla, Google, Mobileye jne. Tämä heijastuu koko organisaatioon.
Onneksi Suomessa on muutosta havaittavissa.
Silo.AI on kasvanut voimakkaasti tulorahoituksella jo vuosia.
Jokainen voi verrata tämän Tiedon High Tech yksikön johtajan Christian Pedersenin profiilia Silo:AI:n CEO:n Peter Sarlinin profiiliin.
Tuossa uusi artikkeli Peter Sarlinista ja eurooppalaisen kielimallin kehityksestä.
Jos sinulla olisi vaikka 10 Milj. hankebudjetti, jolla kehität koko modernia kehityspinoa strategiasta, kokonaisarkkitehtuurin kautta yritystason agile-prosesseihin, DevOps-tiimityöskentelyn kautta hybrid-pilviratkaisun operointiin.
Kumman profiiliselta kaverilta sen ostaisit. Peteriltä vaiko sittenkin Tiedon High Tech Christian Pederseniltä ?
Enhän mie tuollaisia ole väittänytkään. Oon itse pienen putiikin softakonsultti, toimeksiantajani on toista tuhatta henkilöä työllistävä hyvinkin ketterä (ja varmaan sitten myös seksikäs?) IT-palvelufirma. Kummassakin on myös niitä perheellisiä töissä, ja toisaalta kummassakaan ei “nuoriso” jää sihautelemaan kaljatölkkejä toimistolle päivän päätteeksi. En tiedä teitkö sen tarkoituksella, mutta tuo on vähintään yhtä outo yleistys kuin mistä minua syytät 
Se mitä yritin sanoa, on että TietoEvryllä lienee aika paljon erilainen (ja pidempi) historia sekä myös jakauma liiketoiminnassa kuin vertailukohdiksi nostetuilla keskikokoisilla (ja “seksikkäillä”) nuoremmilla firmoilla. LV:n jakauma esimerkiksi näyttää hyvin erilaiselta kuin näillä nuoremmilla ja pienemmillä firmoilla, jotka ovat myös rakentuneet eri lähtökohdista ja eri painotuksilla. Eikä siinä ole mitään vikaa (enkä ole missään vaiheessa väittänyt että olisi), mutta kuten sanoin, palvelujen ylläpidossa on luonnostaan erilaiset motivaattorit ja eri asiat on arvokkaita kuin uuden kehittämisessä. Ja jos halutaan että työntekijät ovat keskimäärin tyytyväisiä, tämän pitääkin näkyä yrityksen kulttuurissa ja prosesseissa.
Tosin sitten voi olla vaikea houkutella toisenlaiseen kulttuuriin ja prosesseihin tottuneita tekijöitä kun tulee tarve laajentaa liiketoimintaa uudelle alueelle (esimerkkinä lainaamani pätkä evilK:n viestistä, jossa on kokemukseni perusteella ainakin puolet totta vaikka kärjistys onkin). Samat ongelmat voivat tietenkin olla vastassa käänteisenä myös ketterillä softakonsulttifirmoilla jotka päätyvät laajentamaan ylläpitopalveluihin huomattuaan että kaikki asiakkaat ei haluakaan vastata siitä itse.
Asia erikseen on sitten muuta esimerkiksi työprojektien kautta tulleet kokemuksen toisista firmoista, jotka sitten yleistyy mielikuvaksi myös siitä millaisia työnantajia kyseiset firmaan on. Ja kuulopuheet vaikuttaa myös, minkä takia miusta ei kannata laittaa kovin paljon arvoa noille työnantajamielikuvakyselyille.
Tunnen paljon väkeä alalta. Tieto, CGI on niitä uran ensimmäisiä työpaikkoja, joista haetaan työkokemusta. Kun osaamista on kertynyt lähdetään näistä yleensä pois.
Ehkä houkuttelevuutta kuvaa parhaiten se, että käytännössä kukaan kokenut osaaja ei siirry pienestä konsulttifirmasta Tietoon/CGI:hin vaan liikenne on näistä isoista pois päin.
Toinen houkutteleva alue on tuotefirmat.
Kiinnostava keskustelu alasta! Hyvä sneak peek pellin alle siitä millaista ajattelua eri IT-alan työnantajista löytyy.
Itse en ole IT-alalla mutta asiantuntijana silti ja asetelma kuulostaa tutulta. Vrt. isot Nordea/OP-tyyppiset pankit, isot asianajotoimistot ja niin edelleen. Kokemusta on sekä palvelujen tarjoamisesta että niiden ostamista. Kenelläkään isoista toimijoista projektit ei mene aina täysin maaliin, mutta tietää kyllä kilpailutuksessa, keneltä tarjouksia taas lähdetään pyytämään.
Omalla kokemuksella enemmän tai vähemmän onnistuneista rekrytoinneista tuntuu että siellä missä yksi näkee kankeutta, toinen voi nähdä vakautta ja hallinnan tunnetta, ja missä joku näkee joustavuutta, toinen epävarmuutta. Korkkien poksauttelu arkipäivisin jää varmaankin monella uran alkuvuosille. En nyt löydä Tiedolta lukuja mutta henkilöstön suhteen myös pysyvyys on valttikortti, ja vaikka nuoremmat konsultit vaihtaisi glamourin perässä tiuhaan tahtiin, omien havaintojen mukaan hierarkiassa korkeampi taso viihtyy näissä mammuteissa jopa kymmeniä vuosia, ja vaikka kaikenlaisia sankareita tiimien tuhansiin eri työntekijöihin mahtuu, yleensä oma rooli hallitaan jo pelkällä kokemuksella. Dynamiikkaa on ehkä turha odottaa ja jää sitten johdosta kiinni osataanko tuulettaa kerroksia muutosneuvotteluissa. Vauhdikkaissa pienyhtiöissä se on harvinaisempaa.
Tykkään todella ajatuksesta että henkilöstö on tärkein kilpailukykytekijä. Yritän ajatella että näin on myös omalla alallani. Ja arvostan firmoja kuten Supercell, jossa on varmasti hyvät oltavat, niille muutamalle sadalle (?) siis jotka sinne sattuu pääsemään. Mutta uskon että jos pörssiyhtiö on vakiintunut, kannattava ja palkkaus on melko kilpailukykyistä, niin Tiedolle löytyy tarpeeksi osaamista jopa nopeasti muuttuvalla IT-alalla. Joskus riittävän hyvä on riittävän hyvä. Syy-seuraussuhde on tietty hankala, mutta itse näen että kansainväliset miljardiluokan yhtiöt tekevät erilaista bisnestä kuin pienet. Muut arvotekijät kuten taloudelliset resurssit, referenssit ja asiakassuhteet, vakiintunut brändi (vaikkei ikinä pelkkää hyvää), selkeät prosessit, osaaminen sopimusasioissa (IP:n suojaaminen, toimitusehdot jne), ulkomaan palvelukeskuksen käyttö, osaaminen yrityskaupoissa ja muutosneuvotteluissa, ja niin edespäin painottuu. Näitä ylläpitää vakiintuneet prosessit eikä niinkään yksittäiset osaajat. Avainhenkilöstö johtoportaassa on kuitenkin ehdottoman tärkeä. Kun perusteet on kunnossa ja pesti riittävän mielenkiintoinen, sitä voidaan onneksi löytää yleensä joko talon sisältä tai marinoituneena samantyyppisistä ”kankeissa” yhtiöissä.
Jos nämä pienemmät yhtiöt onnistuu (huom. oletuksena että se on osakkeenomistajien tavoite - ei tietenkään aina) joskus kasvamaan lähellekään yhtä suureksi, niille tulee samalla tavalla erilaiselle osaamiselle ja rakenteille tarvetta. Auttaa valtavasti saada alan parhaat ja motivoituneimmat koodarit sisään, mutta se ei vielä yksinään riitä. Se leppoisa tekemisen meininki saattaa myös saattaa loppua helpommin yrityskaupan tai kasvusta johtuneen epäselvän roolin vuoksi. Olen muutaman kerran ollut todistamassa, miten se tekemisen meininki vaan loppuu kesken, eikä kaikki työntekijät tietty edes sellaista tarvitse.
Tiivistettynä vielä kun viestiin tulikin paljon enemmän mittaa kuin oli ajatus: Googleksi tai Microsoftiksi Tiedosta ei ehkä ole, mutta niin kauan kuin se roikkuu kutakuinkin ydinalansa työnantajalistoilla ilman skandaaleja kuten näyttää, niin itsellä riittää yhtiöön luottoa tässä suhteessa. Laivaa voi lähteä upottamaan isomman Windows-puhelin/Uniper-mittaluokan johdon virheet strategisesta suunnasta. Sen sijaan minusta ihan hyviä näyttöjä viime vuosikymmeniltä ja 20e taso on erittäin kiinnostava. Vielä kun saisi nämä isommat rakenneuudistukset maaliin.
Kärjistetysti voisi sanoa, että itselleni ei ole mitään väliä sillä mikä IT-yhtiö kohtelee työntekijöitään parhaiten tai missä ihmiset viihtyvät vaan mikä IT-yhtiö on paras sijoitus. En ole ihan varma, onko maksimoitu vapaus ja ”jäykkyyden puute” edes erityisen hyvä bisnesstrategia.
Omistan itse Tietoa. Uskon, että tulevaisuudessa suuri koko on nimenomaan iso etu heille suhteessa muihin. Goforea tarkkailen.
Minulla suurin IT-palvelu- ja konsultointialan omistus on Accenture (NYSE: ACN). Hieno kannattavan kasvun track record, vahva tase ja toimii globaalisti joten vaikka onkin jo alan suurin yhtiö niin tilaa kasvun jatkumiselle on koska suurin osa maailmasta on kaukana esim. Pohjoismaiden digitalisaatiotasosta. Asiakkaina mm. globaalit megateknot ja muutenkin 91 maailman sadasta suurimmasta yrityksestä.
Minulla on myös myönteiset kokemukset firmasta asiakkaan näkökulmasta joskin varmasti myös huonoja henkilökohtaisia kokemuksia löytyy kuten mistä tahansa.
Firma on myös niin generalisti että voi hyötyä periaatteessa mistä tahansa käynnissä olevasta tai tulevasta teknologian kehityskulusta.
Onko muita Accentureen sijoittaneita tai sitä harkinneita?
ACN on tarkkailulistalla, mutta arvostustasot pitänyt sormen pois ostopainikkeelta. Ehdottomasti kärkikahinoissa laadun osalta. Vaikka nyt paljoa ole muutenkaan ostellut, niin Tietoa vähän napsinut, ihan vain halpuudesta johtuen.
Mites Cognizant, onko kukaan harkinnut ja miksi/miksi ei?
ACN kiinnostaa, mutta en ole aktiivisesti seurannut. Sellainen mielikuva että aina kun olen kurkannut niin arvostuskertoimet näyttää kovilta. Osakkeen arvo on about tuplannut 2019 - 2020 vuosilta. Kasvu on ollut kovaa 21-22 vuosina ja nyt näyttäisi treidaavan ~30x p/e, mutta kasvun ennustetaan hidastuvan 4% tasolle.
Witted Insights: Marraskuun raportti kolahti juuri postiin
Aika mielenkiintonen kuvaaja kuinka usein näitä tulee wittedillä ulos?
Kerran kuussa tulee “raportti” ulos. Alla linkki josta raportin voi tilata myös omaan sähköpostiin
Hienoa, toiveeni Create-yksikön vetäjän profiilista toteutuu, kun hallitusammattilainen vaihtuu Harri Salomaaksi, jolla on CTO- tyyppinen profiiili
Täällä myös on TietoEvryä. En ole IT-alan asiantuntija, mutta alla valintaperusteeni:
Witted Insights: H2 2023 raportti pamahti aamulla sähköpostiin
Despite the challenges the tough market situation threw in the way in 2023, there are positive notes on the horizon. We wish you insightful moments of reading with the H2 analysis!
Br. Witted
@Frans-Mikael_Rostedt on tehnyt hyvin mielenkiintoisen katsauksen IT-palvelusektorin arvostuksiin. 
Tarkastelimme IT-palvelusektorin arvostustasojen kehitystä eteenpäin katsovan EV/Liikevaihto-arvostuskertoimen kautta vuosina 2017–2024. Arvostustasot ovat painuneet tarkastelujakson kaikkien aikojen pohjiin. Epävarma lähiaikojen näkymä ja korkotason nousu perustelevat osin matalampaa arvostusta, mutta mielestämme sektorin tuotto-odotus on houkuttelevalla tasolla kokonaisuutena. Nykyisessä markkinamurroksessa arvioimme kuitenkin yhtiökohtaisten erojen kasvavan, jolloin osakepoiminnan merkitys korostuu.
Tanskalainen IT-palveluyhtiö Netcompany julkaisi aamulla Q4-tuloksen ja näkymät. Näkemyksemme mukaan Netcompanyn ohjeistuksesta voidaan saada hieman osviittaa suomalaisten IT-palveluyhtiöiden näkymiin, erityisesti niillä, joilla liiketoimintaa on myös muualla Euroopassa. Netcompany on ollut sektorin eurooppalaista kärkeä vuosia ja siten kuvastaa enemmän sektorin hyvää suoritusta.
Netcompanyn liikevaihto kasvoi orgaanisesti 5 % ja oikaistu käyttökate oli 13 % Q4:llä. Vuonna 2023 Netcompanyn liikevaihto kasvoi 20 % ja oikaistu käyttökate-% oli 15 % vuonna 2023. Luvut ovat edelleen isossa kuvassa hyviä ja huomioiden heikompi markkinatilanne ja kasvanut kokoluokka jopa vahvoja. Historiassa yhtiö on kasvanut useat vuodet selvästi yli 20 % ja kannattavuus on ollut samoin selvästi yli 20 %.
Netcompany kertoi näkyvyyden liikevaihtoon parantuneen, vaikka makronäkymä on edelleen epävarma ja geopoliittiset riskit korkeat. Yhtiö ohjeistaa liikevaihdon kasvavan 7-10 % ja oikaistun käyttökatteen olevan 15-18 % vuonna 2024. Yhtiöllä ei ole yritysostoja tukemassa kasvua, joten ohjeistuksen voidaan tulkita olevan orgaanista. Suomalaisten listattujen IT-palveluyhtiöiden mediaani orgaaninen kasvuennuste vuodelle 2024 on ennen Q4-raporttia 2 %. Suomalaiset IT-palveluyhtiöt alkavat raportoimaan parin viikon päästä.
Ensimmäisiä merkkejä IT -alan käänteestä parempaan: Futurice näkee it-alan tilanteessa muutoksen – ”Digitalisaation eteneminen ei ole pysähtynyt” | Tivi
Ruotsalainen IT-palveluyhtiö Addnode ei jälleen antanut ohjeistusta ja kommentoi asiakaskentän olevan pidättäväinen
Ruotsalainen IT-palveluyhtiö Addnode julkaisi perjantaina Q4-tuloksen ja kommentoi näkymiä, mutta ei antanut ohjeistusta vuodelle 2024. Addnode koostuu 20 erillisestä yhtiöstä ja sillä on toimintaa 19 maassa. Yhtiö työllistää noin 2700 henkilöä. Addnoden kommenteista voi näkemyksemme mukaan saada hieman osviittaa IT-palvelumarkkinasta, erityisesti niillä, joilla liiketoimintaa myös Ruotsissa.
Addnoden liikevaihto kasvoi 16 % ja orgaanisesti -2 % Q4:llä. Oikaistu EBITA-% oli 9,7 % ja laski vertailukauden 11,2 %:sta. Kuten monet suomalasiet IT-palveluyhtiöt niin myös Addnode toteuttu vuoden aikana tehokkuustoimenpiteitä tukeakseen kannattavuutta. Vuonna 2023 Addnoden liikevaihto kasvoi 19 % (orgaanisesti ja valuttakurssi oikaistuna 0 %) ja EBITA-% oli 8,6 % vuonna 2023 (2022 11,7 %).
Lähde: Addnode
Addnode kertoo talouden epävarmuuden edelleen vaikuttavan joidenkin asiakkaiden pidättäväisyyteen. Yhtiö ei anna ohjeistusta vuodelle 2024, mutta taloudelliset tavoitteet ovat vähintään 10 %:n liikevaihdon kasvu ja vähintään 10 %:n EBITA-%. Suomalaisten listattujen IT-palveluyhtiöiden mediaani orgaaninen kasvuennustemme vuodelle 2024 on ennen Q4-raporttia 2 %. Suomalaiset IT-palveluyhtiöt alkavat raportoimaan tiistaina.
