Kamux - Kannattavuusparannusta metsästämässä (Osa 1)

Itselleni jää kuva, että pidempää peliä pelaavat ovat nähneet osavuosikatsauksen kohtuullisen hyvänä ja ehkä hieman lyhyempää peliä pelaavat vähemmän hyvänä.

Faktahan taitaa olla se, että ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, onko Kamuxin liikevoittoprosentti kasvuvaiheessa 3,5% vai 3,0%, jos lv. kasvu on 20-25% p.a. usean vuoden ajan. Jos kasvu jatkuu hyvänä vaikka vain tyydyttävällä kannattavuudella, lopputulos tuskin voi olla kovinkaan huono, kun skaalaedut saadaan aikanaan puskemaan läpi?

Itselleni suurin kysymysmerkki onkin kannattavuuden sijaan se, jatkuuhan liikevaihdon kasvu yhtä vahvana jatkossakin, vaikka myymäläavauksiin onkin tullut hieman hiljaisempi vaihe.

48 tykkäystä

Nyt kun vähän enemmän olen ehtinyt itsekin perehtyä lukuihin, niin kyllä tässä vähän epävarma olo alkaa olla.

Kasvua tosiaan tullut reilusti, mutta se ei lämmitä kun kannattavuus on mitä on. En epäile yhtään ettei yhtiö pystyisi kasvamaan jatkossakin reilusti, mutta sijoittajan ei pidä mielestäni siitä sokaistua. Tämän kaltaisessa osto/myyntitoiminnassa liikevaihto kasvaa helposti paljon, oleellista on mitä jää viivan alle, ja tässä näen muutaman vaaran paikan.

  • Suomen EBITDA -% H1 2021 vrt. H1 2020 notkahti hieman, tämä ei välttämättä iso ongelma. Mutta Saksan kannattavuus jatkaa edelleen heikolla uralla, todella heikolla. Oheispalveluiden myynti ei ole riittävällä tasolla, ja markkina on kilpailtu. Miten se saadaan kannattavaksi ? En ole itse vielä kuullut selkeää visiota tähän. Markkina-aseman kasvu ei vielä sellaisenaan tuo kannattavuutta lisää, siihen on vielä pitkä matka että Kamuxin markkina-asema mahdollistaisi vahvan neuvotteluaseman esim pankin ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Oletettavasti johdolla on tähän liittyen strategia olemassa, mutta olisi mielenkiintoista tietää mikä se hillotolppa on? Onko realistista olettaa oheispalveluiden saavuttavan yhtä hyvän tuoton kuin Suomessa? Kertaluonteinen kulu epäonnisesta hankintadiilistä on helppo kuitata kertaluonteisena. Mutta jostain se kertoo, oppirahoja maksetaan edelleen, vaikka liiketoiminta Saksassa nyt ei enää ihan tuoretta ole. Joka tapauksessa, niin kauan kuin kasvu tulee Ruotsista/Saksasta, yhtiön EBITDA -% on aiempaa heikompi, koska kannattavuus näissä maissa on Suomea heikompi. Onko Kamuxilla näyttöä kannattavasta kasvusta? On, mutta ei niiltä alueilta, joista tulevaisuuden suurin kasvu todennäköisesti tulee. Jos Suomen kannattavuus saman aikaan heikkenee, ollaan jo todella ohuissa marginaaleissa.
  • varaston kiertonopeus on aina ollut tärkeä osa Kamuxin liiketoimintaa. Sen täytyy toimia kovankin kasvun aikana. Jos tämän kansa tulee vaikeuksia, kannattavuus ja/tai kassavirta kärsii entisestään
  • it -hankeen vaikeudet voivat olla kertaluonteisia, mutta usein näistä tulee pitempiaikaisia ongelmia. Aika näyttää.

Pajon tuossa raportissa on sellaista, että aika lailla optimismia saa olla, jos uskoo tämän olevan väliaikainen dippi, ja Q3:lla palattavan “normaaliin”. Omasta mielestäni päin vastoin; tässä on kaikki merkit siihen että marginaalit tulevat olemaan jatkossa aiempaa ohuempia. Muutan mielelläni näkemystä heti kun on jotain evidenssiä sitä että Ruotsin ja Saksan kannattavuudet alkavat saavuttaa Suomen tasoa, ja Suomen taso pystytään pitämään ennallaan. Tähän on vielä pitkä matka.

26 tykkäystä

Itse olen miettinyt pitkään, että miksi Kamux just Ouluun tekee ison autojen fixikeskuksen.
Toki Oulun talousalue on ostovoimainen ja laajalta alueelta tullaan Ouluun autokaupalle.
Pohjoisesta Ruotsista saavat rekoilla kamaa Ouluun, Oulu-Tornio välillä onkin rekkarallia.
Mutta olisiko Sakan kotikentällä joku osuus asiassa, Sakahan on Oulusta. Haluaako Kamux ko. alueella hiukan pörhistellä turkkiaan?
Sakan yksi pääomistajista muuten rakentaa öky-öky taloa uima-altaineen Oulun eteläpuolelle, sielläkin alkaa näkyä ketkä pärjää, autoliikkeen omistajat :+1:

Tietojärjestelmään sen verran, et Harvian boss on nyt Kamuxin hallituksessa, ehkä sitä myöti ko. järjestelmä uinut Kamuxille.
Monessa järjestelmäuudustukessa mukana olleena voin lohduttaa, tuo kääntyy voitoksi. Tuossa pitää ensin maksaa oppirahat, ihan normaalia.

Ja vielä muistutus, nyt Q2 kohonneen kauppamäärän intergoitujen palvelujen positiivinen vaikutus tulee viiveellä, eli positiivisena perä-aaltona. Kyllä kasvussa on voimaa. Nyt vaan Saksaan kunnollinen uusi terävä boss ja hanaa sielläkin vaan lisää.

37 tykkäystä

Oiskohan jotain samanlaista kun jokaista Keskon puotia vastapäätä on aina S-ryhmän puoti :slight_smile: Kai siitä saavat jotain tasoitusta kävijävirtaan, vs. jos kumpikin etsisi itselleen hyvän paikan toisen “näkymättömistä”.

6 tykkäystä

Vähän silläkin riskillä, että karkaa aiheesta, mielenkiintoinen analogia. Kuluttamisessa mielikuvat, tavat ja normit jyllää. Kaupat tehdään (sopivan) syrjään kalliista keskustoista ja alueen ihmisvirrat täyttyy kulutus- ei ansaintamatkaajista. Jos joku on syrjäalueen profiloinut (kaavoituksen lisäksi) jo ostosalueeksi, kyllähän sinne on riskittömämpää pykätä kuin muuttaa kauppamatkavirtaa.

Miksei kovin logistiikkapitoisessa bisneksessä sama logiikka tosiaan kävisi, varsinkin kun jo mainitusti Ruotsin maarajan lähellä valikoima kaupungeista on suppeampi.

3 tykkäystä

Tuosta on muistaakseni ihan selvää tutkimusdataa siitä, että jos yhden kaupan viereen tulee toinen, kasvaa myös ensimmäisen myynti. Monestihan autokaupat juuri keskittyy lähelle toisiaan, paljon varmemmin ostaja suuntaa sinne pyörimään kuin liikkeeseen mikä on toisella puolen kaupunkia.

Itselle on aivan selvää kumman tilanteen haluan Kamuxille vuonna 2023, 800 M€ LV ja 4.5% voitto, vai 1.5 mrd € LV ja 3.5% voitto :man_shrugging:

56 tykkäystä

Tähän asti homma on menny niinpäin, että Saka tulee jokapaikassa seinänaapuriksi. Vertailkaa myymäläsijainteja niin huomaatte että ei ole vahingossa käynyt nämä sijainnin valinnat. Nyt kun Saka teki näyttävän myymälän Ouluun moottoritien varteen, niin Kamux bygää hiukan suuremman ja näyttävämmän viereen. Eiköhän tässä jotain psygologista taistelua ole havaittavissa. Kääntyskö se nyt niimpäin, että aina kun Saka avaa uuden, niin tullaan viereen hönkimään.

19 tykkäystä

Sijoitustiedon puolelta löytyy pahimpaan analyysinälkään varsin hyvää settiä. Mikäli linkki ei heitä oikeaan kohtaan, niin 15.8. klo 11:27 kohdalta löytyy

En ole itse katsonut englanninkielistä Q&A:ta jossa selitettiin miksi KMS sekoilu laski katteita, mutta tuosta blogista ymmärsin että aiheutti ongelmia suoraan hinnoitteluun. Jos ei ole tietojärjestelmävirheen takia saatu parasta mahdollista hintaa autoista, niin tämä on melko huojentava tieto koska virhe on korjattu ja ei pitäisi olla ongelma jatkossa. Q3 pitäisikin tämän perusteella nähdä selvä parannus katteissa.

E: kuuntelin enkunkielisen version

https://kamux.videosync.fi/2021-q2-results

Kohdasta 27:35 eteenpäin jos haluaa itse kuunnelle. Tässä kuitenkin pikaisesti litteroitu versio:

Q:How did KMS affect profitability as one would think it would rather affect revenue?

A:If you think about implementation of system, what you do, you typically take quite significant investment to the training of the people. You also reserve additional resources inside and outside of the company, meaning you really want thise resources to ensure smooth implementation and kick off of the system. We can see also when the people have been learning the system, there has been challenges maybe to get the best out of margin but of course also certain revenue was lost as well, that is no doubt. And then this additional cost what we took there. But as I was mentioning, we did that in May, and currently we are operating relatively normal with the system.

72 tykkäystä

Jos q2 tulos alkaisi pikkuhiljaa olla foorumilla perattu tarpeeksi läpi, niin sitä näkökulmaa tästä Q2 osarista ei vielä ketään tainnut ilmaista, että nyt on pitkäjänteisille sijoittajille ensivuonnakin yhtiöllä vastassa helpohkot Q2 vertailuluvut, kun ottaa huomioon lisäksi kasvopanostukset :stuck_out_tongue_winking_eye::rofl:. Aamuun mennessä nähdään mitä mieltä Kajaani tuloksesta

7 tykkäystä

Olisin kuvitellut että autoissa on paremmat bruttokatteet. Mikähän mahtaa olla uusissa autoissa?

Suomenkielisissä kysymyksissä Dansken analyytikon kysymykseen talousjohtaja sanoi suoraan, että KMS näkyi Suomen rautakatteessa. Esityksessä minusta mainittiin vain käyttöönoton lisäkulut joten tuo oli uusi tieto. Eli liittynee hinnoitteluongelmaan?

Muutenkin kyseisen henkilön kysymykset olivat mielestäni webcastin parasta antia :+1:

11 tykkäystä

Minusta tässä nyt keskitytään liikaa yksittäisiin seikkoihin, vaikka moneen kertaan toitotettiin, että brottokatteen lasku johtuu useista komponenteista. Tottakai jos KMS otettiin käyttöö toukokuussa, niin ihme olisi ollut, jollei mitään ongelmaa/alkukankeutta olisi ollut. KMS on kuitenkin valtava järjestelmä, jota käyttävät ihmiset. Siis ne samat ihmiset, joista osa vihaa muutoksia, valittaa olemattomista asioista, ei aina muista, että mitä nappia painettiin, että saatiin joku asia esille tai pitikö tuohon kohtaan laittaa ruksi, että joku kohta näkyi halutulla tavalla. Siis hyvin inhimillisiä asioita, mutta jotka varmasti ovat kuukausien käytön aikana saatu pois… tekihän Kamux kuitenkin vahvan liikevaihdon kasvun, eikä niin, että koko myynti olisi sakannut. Markohan totesi, että ei näe, että KMS:llä olisi negatiivista vaikutusta H2:lla.

Tässä pitää huomioida, että Saksan tilanne on täysin eri näiden osalta. Saksassahan ainoa myytävä lisäpalvelu on rahoituspalvelut, jotka sikäläinen kuluttaja valitsee vain harvoin eli ~20% kerroista. Esim. vakuutus tai Kamux Plussaa siellä ei ole vielä saatavilla. On aika selvää, että tottakai kun firma kasvaa, niin noita palveluita saadaan entistä paremmilla ehdoilla. Tämä ottaa aikaa, mutta vaatii sitä liikevaihtoa, joten nyt ollaan täysin oikealla suunnalla!

EDIT: Lisäksi voisi olla ihan hyvä kuunnella vaikka tuosta suomenkielisestä osuudesta Kalliokosken kommentti Saksan rajoituksista. Osavuosikatsaus 1−6/2021 (Alkaa kohdasta 29:00)
Tuosta saa ehkä hiukan paremman käsityksen, että minkä takia katteen tekemisessä ei varmaan olla oltu ihan optimaalisimmassa tilanteessa. Täällä meidän pumpulimaassa kun ei tuo korona ihan oikeasti juuri näy arjessa.

Tämä on täysin validi pointti ja tästä olisi hyvä hiukan keskustella lisää.
Oma näkemykseni on, että varaston kiertonopeus on hidastunut näistä syistä ja niihin on tehty/tehdään toimia:
A) Myyjät joutuvat käyttämään entistä enemmän aikaa auton myyntiin valmisteluun, koska autoja myydään enemmän.
Tähän tietysti parempi logistiikka ja käsittelykeskukset tuovat helpostusta sekä tietysti KMS järjestelmä.
B) Hankitut autot vs. myydyt autot eivät välttämättä ole vastannut täysin toisiaan.
Datan parempi hyödyntäminen (Kamux palkannut tähän henkilöstöä) sekä KMS.
C) Autoja joudutaan hankkimaan entistä pidemmältä ja liikutellaan maasta toiseen.
Käsittelykeskukset, KMS ja data.
D) Auto maksetaan etukäteen eli jos varaston kiertonopeus lasketaan tästä hetkestä, niin silloin myös toimittajien nopeus vaikuttaa.
Data ja KMS
E) Autokauppa tapahtuu myymälässä, eikä verkossa.
Data, Monikanavainen asiakaskokemus ja palvelut, KMS

Minusta nämä seikat on sellaisia, joihin nykyinen uusi strategia ja sen mukaiset toimet tuovat helpotusta.

Mitä tarkemmin näihin perehtyy, niin sitä enemmän olen sitä mieltä, että nyt ollaan täysin oikealla linjalla. Ennen uutta strategiakautta olin hieman pessimistinen koko caseen, koska Kamux oli joillain osa-alueilla jäämässä kilpailijoista, mutta nyt tekeminen on mielestäni sillä tasolla, että on syytä odottaa hyviä tuloksia.

25 tykkäystä

Kannattaa muistaa että kamuxin raportoima varastonkierto-luku on kvartaalitason tarkistelussa aika höpöhöpöä, eikä siitä voi päätellä juuri mitään syventymättä miksi se on sellainen kuin se on, vaan esim. varastotasot kvartaalin lopussa vaikuttaa lopputulokseen kohtuuttomasti.

Täällä ollut vähän keskustelua aiheesta:

7 tykkäystä

Askartelin tässä tällaisen Kamux-laatikkoleikin vähän kuin Tarvajärvellä aikoinaan. :slightly_smiling_face:

Tarkoitus oli näin saada vähän parempi käsitys Ruotsin myymäläverkostosta ja uusista avauksista. Tietysti parempi olisi ArcGIS:lla tehty spatiaaliseen dataan perustuva esitys, mutta jouduin tyytymään tähän. Voi sisältää väärinkäsityksiä/virheitä, liikkeet on listattu Kamuxin sivujen tietojen mukaan.
=> https://www.kamux.se/butiker

Analyyttisempi tarkastelija haluaisi yhdistää analyysiin esim. alueelliset kysyntäolosuhteet, autoliikkeiden määrän tai kilpailutilanteen lääneittäin. Näitä Kamux kai jatkuvasti analysoi…

Vaikka ei ole näitä erityispiirteitä tiedossa, sanoisin kuitenkin Ruotsin myymäläverkostossa olevan aika merkittäviä aukkoja. Ainakin nämä kolme tai neljä ovat potentiaalisia seuraavia kohteita.

1 ) Etelä-Ruotsissa Kamuxin myymäläverkosto on harva

  • Skånen läänissä (1,2 milj. asukasta) on vain Helsingborgissa myymälä, joka avattiin kesällä 2019.
  • Malmössä ei ole myymälää ja välimatka Malmön ja Helsingborgin välillä on kuitenkin 60 km. Toiseksi lähin myymälä sijaitsee Hallandin läänin puolella Halmstadissa 140 km päässä Malmöstä.
  • Malmöstä tulee välimatkaa myös Kamuxin Karlskronan myymälään 200 km.

2 ) Keski-Ruotsissa vain yksi toimipiste

  • Sundsvallin myymälä on kaukana muista myymälöistä. Sundsvallissa 100 000 asukasta.
  • viereisessä Västerbottenin läänissä ei ole yhtään Kamuxin myymälää. Pelkästään Uumajan kaupungissa on 120 000 asukasta. Välimatkaa Sundsvallin ja Uumajan välillä on 250 kilometriä.
  • Wasaline liikennöi Vaasan-Uumajan välillä. Nyt Wasaline suunnittelee lisäinvestointeja rahtikapasiteettiin. Uumaja voisi olla hyvä kohde myymälälle?
  • vaikka vähän väestöä, on autojen määrä per 1000 asukasta kohden korkea Jämtlandissa ja Taalainmaalla (569-611)

3 ) Pohjois-Ruotsi on täysin ilman Kamuxin myymälää

  • Oulun prosessointikeskus ehkä osaltaan myös palvelee Pohjois-Ruotsin markkinaa? Esimerkiksi myymälän voisi avata Luulajaan (100 000 asukasta) tai Bodeniin (30 000).
  • vaikka vähän väestöä, on autojen määrä per 1000 asukasta kohden korkea Norrbottenissa (569-611) ja Västernorrlandissa (540-569)

4 ) Södermanlandin läänissä ei ole vielä myymälää

  • Suurimmat kaupungit Eskilstuna (70 000 asukasta) ja Nyköping (30 000 asukasta) muodostavat ehkä riittävän kiinnostavan markkina-alueen?
134 tykkäystä

Tämän postauksesi kannattaa Iiskonmäen ja kumppaneiden Kamuxilla lukea läpi. Varmasti asioita tutkivat, mutta uudet avaukset on jäänyt kuitenkin tekemättä.
On totta, että Umeå huutaa Kamux-myymälää ja isolla pihalla…
Tuosta on hyvä roudata autoja Merenkurkun yli Suomeen ja Suomen rannikon kielitaitoisen helppo käydä itse luotettavassa Kamux-kaupassa Uumajassa, ja tietysti nuuskaa tavaratila täyteen :smile::smile:

Hienosti oli Q2 mennyt Ruotsissa, mutta nyt vaan hanaa lisää rohkeasti.

21 tykkäystä

Tuo Uumaja on kyllä kiinnostava kohde. Saa nähdä onko Kamuxin kannalta mitään vaikutusta tuolla uuden laivan Aurora Botnian liikennöinnin aloituksella.

Wasalinen mukaan Aurora Botnia liikennöinnin aloitus tuo uusia etuja. => Rahti - Wasaline

  • rahtikapasiteetti lisääntyy ja ylimenot nopeutuvat
  • erikoiskuljetusten mahdollisuudet paranevat
  • kapasitetti paranee vuoden kaikkina 12 kuukauden aikana
  • Lähdöt myös lisääntyvät ja CO2-jalanjälki lastattua tonnia kohden pienenee

Traficomin sivuilla todetaan, että laivareitti tarjoaa autoille ja rekoille noin 800 kilometriä lyhyemmän reitin kuin Haaparannan kautta kulkeva maantie Suomesta Ruotsiin" => Laivaliikenteen liikennöintivelvoite Vaasan ja Uumajan välille | Traficom

28 tykkäystä

Osta-suositus ja 17e tavoitehinta.

80 tykkäystä

Uusi raportti iltalukemiseksi:

https://www.inderes.fi/fi/isomman-skaalan-tavoittelu-kantaa-viela-hedelmaa

PDF:
https://www.inderes.fi/fi/system/files/company-reports/yhtiopaivitys_kamux_1508211.pdf

16 tykkäystä

Mikä olikaan vanha tavoite, eli tuliko muutosta?

Vanha tavoitehinta oli 18.5€.