Käteisen määrä salkussa mietityttää. Monet perinteisesti jemmaa valuuttaa hyviin ostopaikkoihin. Myös yleistä on myydä osakkeita aikomuksella ostaa ne myöhemmin halvemmalla takaisin. Usein ajoituksessa ei kuitenkaan onnistuta. Sitten taas voi ajatella että pitää aina laittaa käteinen töihin eli olla 100% osakkeissa ja tarvittavat siirrot tehtään osakkesta toiseen eikä käteisen jemmauksen kautta.
Totta kai elämiseen tarkoitettu bufferi on sitten asia erikseen ja jokainen tietää mitä siihen tarvitsee, eikä nyt tarkoiteta että pitäisi viimeinen euro sijoittaa.
Olisi mielenkiintoinen kuulla mielipiteitä asiaan liittyen. Toki mikäli tulee isompi summa käteistä niin sen sijoittaminen kannattaa ajoittaa ja se on sitten asia erikseen.
ajattelen ite käteistä sijoituksena arvoaan menettävään EKP:n laskemaan arvopaperiin. omassa sotataloudessa käteistä on sen verran, että pärjää ilman osakkeiden pakkomyyntejä. jätän suosiolla ajoittamisen osaajille.
Olen oppinut itsestäni, että minun on hyvin vaikeaa pitää sijoittamiseen varattua käteistä (arkielämässä taas erittäin helppoa). Käteinen nostaa kauhean fomon ja keksin kyllä lopulta tekosyyn ostaa jotain. Ehkä nollakorkojen aikakauden ollessa toivottavasti ohi, käteiset voi laittaa lyhyiin bondeihin ja ajatella että nämä ovat “sijoitettuna”, eikä niistä tarvitse ahdistua että tuottamatonta pääomaa roikkuu toimettomana.
Itse kun olen melko isolta osin turvallisuushakuinen osinkosijoittaja niin käteinen harmittaa kun se ei ole tuottamassa edes sitä vähäistä 5% vuosituottoa. Pitäisi uskaltaa olla lähes all in jos kerran tyytyy niin turvalliseen strategiaan kuin osingot.
Itse käytän kiinteää summaa vararahastona ns. pahan päivän varalle ja se on täysin erillään sijoitustoiminnasta. Sijoituspuolella minulla on yleensä hyvin vähän käteistä, koska en osaa ajoittaa markkinoita. Olen ollut pitkään käytännössä täydellä osakepainolla.
Käteisen ongelma pitkäaikaisessa sijoittamisessa on tosiaan se, että se ei tuota.
Olin aiemmin kuvaamasi “tarkka talousmies”, jos myin niin heti uuteen kohteeseen. Tuli sitten epävarmat ajat, vaihdoin onneksi heti laskukauden alussa rahastoyhtiötä ja käteistä oli vähän enemmänkin, odottelin pohjia, aloin sitten sijoittaa hajautetusti kuukauden välein, mutta sitten puolen vuoden päästä tuli taas pieni pudotus, 10 % lähti. Odottelin, mutta epävarmuus kasvoi, osakesalkku oli ennallaan, rahastosalkut käteisenä. Sain varmuutta sijoitusneuvojalta, ja pääsin kolmen vuoden tuotossa vähän vajaa 40 %:n kokonaistulokseen. Nyt olemme taas uudessa kriisissä, edelliset tulokset tuli melkein nollattua ja käteistä pidän nyt 15 % varallisuudestani.
Itse olen pyrkinyt pitämään sellaista noin 5 - 15 % osuutta salkusta käteisenä. “Selvän” yliarvostuksen aikana pyrin nostamaan käteispainon tuon vaihteluvälin yläpäähän lähemmäs 15 % ja joskus ylikin ja kun kurssit laskevat alan vähitellen ostaa osakkeita ajallisesti hajauttaen ja lasken käteispainoa lähemmäs 5 %. Tällä hetkellä käteispaino lähellä tuota 15 % ja olenkin tässä vuoden vaihteen tienoilla alkamassa kartoittaa aktiivisemmin potentiaalisia ostokohteita sen varalle, jos saadaan alkuvuodesta sellainen vastaava “dippi” kuin oli syksyllä. Käteiseen suhtaudun siten, että koska se ei (talletuskorkoa lukuunottamatta) tuota mitään, niin pyrin olemaan istumatta markkinatilanteeseen nähden ylisuuren käteiskassan päällä vuotta pidempään.
Mulla on tällä hetkellä salkusta noin 13% käteisenä. Ennen olin “All In”, eli osakepaino oli lähes 100%. Nyt on kyllä levollinen mieli kun pystyy reagoimaan vaivattomasti kurssimuutoksiin. Ja tuossa 10-15% olen sen ajatellut pitää. Satunnaisesti käteispaino on toki pienempi jos on joku lyhyen tähtäimen treidi pidossa. Niitäkin pystyy harrastamaan kivasti kun pitää vähän isompaa käteismäärää. Ennen kun oli kaikki rahat “töissä” oikeen hirvitti kun markkinoilla rytisi ja kurssit laski ja reagointikykyä ei ollut.
Ja sitten on erikseen vedonlyöntikassa. Sekä sijoittamiseen ja vedonlyöntiin varatut rahat on tietysti irrallaan talouden muista varoista. Käteiskassaa kasvattelen joka kuukauden palkasta ja vedonlyöntikassasta mikäli sinne voittoja riittävästi kertyy. Joka kuukausi menee myös pieni siivu automaattisesti yhteen rahastoon.
Erittäin ajankohtainen aihe mielestäni! Puhun itse nyt sijoitusomaisuudesta ja siellä olevasta käteisestä.
Käteinen on myös positio ja minun mielestä tätä aliarvostetaan. Se voi olla valinta siinä missä assettien holdaaminen. Nykyisessä tilanteessa inflaatio on tietysti inhottava tekijä kun se nakertaa ostovoimaa, mutta jos vaihtoehtona on pääoman pienentyminen laskevien kurssien kautta niin inflaatio voi olla se pienempi paha.
Viimeiset edelliset vuodet olin itse all-in ja sijoitin kaikki varat mitä sain raavittua kokoon, taisipa olla välillä pieni velkavipukin. Viime vuoden syksyllä aloin siirtymään käteiseen ja tämän vuoden keväällä käteispositio alkoikin lähennellä jo 70%:a. Suurin pähkäilyn aihe itsellä onkin että milloin aloitan ostot ja mitä alan ostamaan. Pikku hiljaa varmaankin ja tämän hetkisen suunnitelman mukaan tulen hajauttamaan ostot vielä 1-1,5 vuoden ajalle. Olen siis edelleen aikalailla karhumoodissa. Voi olla että pohjat on nähty ja en kaikkia tuottoja saa kiinni edes ajallisella hajauttamisella, mutta tässä on ilmassa niin paljon epävarmuutta. Oma strategia on myös uudistumassa puhtaasti kasvuyhtiösijoittamisesta kohti toisenlaista salkkua.
Yhteenvedettynä: Olen hyväksynyt että otan pataan inflaation verran noin vuoden ajan ja missaan mahdolliset pohjat, mutta tämä on laskelmoitu riski.
Kokenut sijoittaja tietää, että hyviä ja parempia ostopaikkoja on tulevina vuosina melko varmasti (poikkeuksena jotkin kurssiraketoivat firmat, jotka oikeasti valloittavat maailman eivätkä enää koskaan omana elinaikanasi palaa takaisin alas vaikkapa 500% kurssinousun jälkeen).
Tästä huolimatta itsellänikin on lähes pakottava tarve laittaa käteinen töihin. Keväällä kun tulee osingot tilille, harvoin niistä on 365 päivän päästä enää mitään käteisenä, kaikille rahoilla on ostettu lisää osakkeita. Henkisesti hyvin vaikeaa odottaa parempaa ostopaikkaa vaikkapa 5 vuoden ajan. Odottavan aika on pitkä.
Esimerkki:
Vuosi sitten eräs henkilö sanoi minulle suunnilleen, että kyllä sinä olet tyhmä kun pidät käteistä 0% koron käyttötilillä, miksi et ota 4% osinkotuottoa firmasta X. Arvostus on maltillinen… Nyt kun katsoo kurssikehitystä, osake on -40%. Eli noin 10 vuoden osingot kadonneet pörssikurssista karkeasti.
Jossain ajan hetkessä kannattaa pitää käteiskassaa, toisessa tilanteessa ei. Jälkikäteen voi sitten aina viisastella, että olin oikeassa arvauksessani kun yritin ajoittaa markkinaa. Väärin arvanneet taas pitävät suunsa kiinni ja toivovat, että perheenjäsenet eivät kysele lisätietoja osakesijoittamisen sujumisesta.
Oma tilanne tällä hetkellä: käteistä 0 euroa sijoitustilillä ja velkavipua alle 10% käytössä osakesalkun arvosta. Toivonko, että nyt olisi käteistä reilusti? Todellakin, ostin kalliilla lisää liian aikaisin ja velkavivun käyttö liian aikaisin kaduttaa tämän hetken tiedon mukaan. Ensi kevään osinkoja odotellessa, jotta pääsisi taas ostoksille jos edullista ostettavaa silloin on.
Käteisessä on se ongelma, että sen holdaaminen käy tarpeeksi pitkän ajan yli ihan tolkuttoman kalliiksi.
Ainakin tällaiselle meikäläisen kaltaiselle tallaajalle, joka ei markkinoita usko osaavansa tarpeeksi hyvin ajoittaa, että käteisen vaihtoehtoiskustannus (olkoon vaikka keskimääräinen pörssien tuotto, vaikka enempää tavoittelenkin) tulisi kuitattua. Sitten samaan hengenvetoon olen aina ajatellut, että mikään pakko ei ole ostaa jollei hyvää ostettavaa löydä - onko se sitten markkinoiden ajoittamista, laiskuutta hyvien keissien etsimisessä vai jotain muuta? Pidän silti virheiden välttelyä myös hyvin tärkeänä, ja jos ei mitään ole ehtinyt kunnolla tutkia, niin voi sitä käteistäkin hetken tietenkin olla. Mukava myös laittaa aloituspositioon kerralla vähän enemmän jos näin on päässyt käymään. Keskimäärin tuota ei silti nurkissa kauheasti ylimääräistä tule haudottua.
Tuntuu dorkalta jakaa näitä kuvia tällaisen tukkapöllyvuoden päätteeksi kun 100% cash olisi vienyt salkkua kuin litran mittaa. Pitkässä pelissä sijoittamisessa vaurastuminen tulee kuitenkin ihan vain mukana rimpuilemalla, niin myötä kuin vastamäessä.
Käytännössä olen kuitenkin huomannut hieman sääteleväni velkavipua siinä missä varovaisempi kaveri säätelee käteisen painoa (viime vuoden päätteeksi vipua ei juuri ollut, tänä vuonna taas ihan kohtuudella nostettu velkaa). Rationaalisempi kaveri ajaisi valitulla vivulla vuodesta toiseen?
Itse kun en ole kukaan edellä mainituista, niin suhtautumiseni käteiseen sijoitustilillä on tavallisen kuolevaisen tasolla: laitellaan hommiin oman harkinnan ja tikanheiton perusteella. Pääsääntöisesti muutamaa kuukautta pitempään ei käteiset loju salkun pohjalla. Ja yleensä tuokin muutama kk johtuu siitä, että pitää kerätä riittävä potti kasaan, kun Nordnetin ihqt kaupankäyntikulut ovat itselleni suhteellisen kookkaat.
Siivu käteistä salkussa on kuin muutama vanha ja kosteutta itseensä imenyt keksi kaapin perukoilla: se on ajan myötä menettänyt arvoaan, mutta epätoivon hetkellä antaa kummasti lohtua synkkänä maanantaiaamuna kun Juhla Mokkakin on päässyt loppumaan ja kofeiinittomalla purukahvilla pitäisi elämänilo koittaa säilyttää
Käteistä salkusta on tällä hetkellä noin 40 %. Käteinen ei ole hyödytöntä, toisin kuin pankin neuvojat väittävät, vaan sillä on arvo optiona. Onnistuin käteisen kanssa, kun lähdin koronakriisiin lähes täydellä käteispainolla. Kriisin seurauksena varallisuuteni ei laskenut juuri ollenkaan ja käteisen ansiosta pystyin ostamaan pohjalta merkittävän määrän osakkeita, jotka sittemmin ovat moninkertaistuneet arvossa. Tämä on käteisoption onnistunutta käyttöä. En “ajoittanut” markkinoita, vaan käteispaino johtui siitä etten ollut löytänyt sijoituskriteerit täyttäviä ostokohteita.
Toisaalta pokerin pelaajat tietävät että päätös voi olla oikea vaikka lopputulos ei olisi mieluinen. Käteisessä on sama idea kuin vakuutuksessa: maksat summan rahaa (inflaatio) jotta taloudellinen menetys tietyssä vastoinkäymisessä kuittaantuisi. Vakuutus voi olla hyödyllinen vaikka et koskaan joutuisi hakemaan vakuutuskorvausta. Markkinoilla on tilanteita jolloin voi olla käytännössä varma, että tulevaisuudessa on ajanhetki jolloin osaketta saa ostettua halvemmalla kuin nykyään. Jos tätä ajatusta vielä laajentaa, voidaan sanoa että tulevaisuudessa on jokin osake, joka on parempi diili kuin se diili jota nyt ajattelet. Liian usein jäädään kyttäämään jotain yhtä yhtiötä jonka osakkeen kurssilaskua odotetaan. Se ei välttämättä tapahdu.
Inflaatio ja sitä seuraavat koronnostot taas ei ole erityisesti käteispositiota koskeva ongelma, vaan se vaikuttaa talouteen ja kulutuspäätöksiin yleisesti. Oletteko huomanneet vähittäistavarakaupoissa miten tulokset ovat olleet ihan hyviä, mutta varastossa olevan tavaran arvot ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet räjähdysmäisesti? Millaisella bruttokatteella näitä myydään lähitulevaisuudessa? Kun kassavirrat heikkenevät, yhtiöiden taloudellinen asema kurjistuu.
Lähes kaikki osakevalinnat ovat onnistuneet hyvin. Jälkiviisaana olisi pitänyt panostaa isommin, ei siksi että kurssit ovat nousseet, vaan siksi että analyysini yhtiöiden laadusta on ollut oikea enkä kuitenkaan tehnyt sijoituspäätöstä. Joidenkin markkinakommentaattoreiden näkemys tuomiopäivästä on liian täydellinen - käytännössä tuomiopäivä edellyttäisi että kaikki yritykset tuomiopäivän välttämiseksi epäonnistuisivat. Finanssikriisi oli tällainen poikkeuksellinen epäonnistuminen. Äärimmäiset näkemykset harvoin vastaavat todellisuutta.
Olisi mielenkiintoista kuulla Inderesin mallisalkkutiimiltä näkemyksiä tähän, kun heillä on tyypillisesti se 10-20% käteispossassa. Erityisesti kiinnostaisi tietää johtuuko tämä pääosin osto-/myyntirajoituksista ja olisiko salkku lähes aina täynnä siinä hypoteettisessa tilanteessa, että ostoja ja myyntejä voisi tehdä Inderesin suosituksista huolimatta? Eli ostopaikan tullessa voisi vain allokoida rahaa vähemmän hyvästä sijoituskohteesta. Nythän mallisalkku lähtee aina indeksiin nähden takamatkalta, kun osa salkusta on käteisessä.
Itselle on ainakin hyvin vaikeaa allokoida käteistä sijoittamista varten ja siksi olenkin päättänyt, etten edes yritä. Rahaa onneksi tulee jo kohtuullisesti per kuukausi uudelleen ostoihin (n. 0,8% osakesalkun koosta), niin siinä mielessä saa myös edes jossain määrin osakkeita kun ne ovat halpoja. Aiemmin käytin myös suurempaa vipua, mutta nyt korkojen noustua on ollut kiusaus nopeampaankin lyhennykseen vaikka korot ovat pääosin suojattu matalien korkojen aikana.
Ilman kaupankäyntirajoituksia Mallisalkun sijoitusstrategia ja käteispaino voisi toki olla jossain määrin erilainen, kun esimerkiksi lyhyen aikavälin erikoistilanteiden hyödyntäminen olisi paremmin mahdollista. Tuskin käteispaino siltikään nollissa olisi, mutta tämä nyt menee hypoteettiseksi pohdinnaksi, kun tosielämän rajoitteet ovat mitä ovat
Yleensä olen pitänyt käteistä 5-10% salkun kokonaisarvosta. Toki se ei ole tarkoitettu pelkästään sijoittamiseen, vaan osin myös puskurina yllättäviin menoihin.
Markkinoiden ajoittamisen suhteen usko omiin kykyihini on sen verran vajavainen, että en ole sitä varten isompaa käteispositiota pitänyt. Ehkä sillä poikkeuksella, että elo-heinäkuussa osakeostot jäivät odottamaan syksyä, kun ei tuntunut hyvältä ostaa mielestäni turhan reippaasti nousseisiin kursseihin. Sitten oli syksyn synkkyydessä vähän enemmän liikkumavaraa tehdä ostoksia. Ja toisaalta olin tyhjentänyt ylimääräiset käteiset kesäkuun alkupuoliskolla mukavasti laskeneisiin kursseihin, toki tieto lomarahan napsahtamisesta auttoi henkisesti tässä liikkeessä.
Tässä oli ainakin näin lyhyellä tähtäimellä iloa isommasta käteiskassasta, mutta en luota onneeni että tämä olisi kestävää pidemmän päälle. Kunnes opin paremmaksi ja paremmin informoiduksi sijoittajaksi pysyn suunnitelmassani.
