Tesla keskeyttää tiettyjen mallien valmistuksen. Odottaako ne niin kauan, että USAssa alkavat valmistaa tarvittavia osia?
Kirjoitin tännekin jokin aika sitten ko aiheesta. Uskon että Kanada ja Britit todellakin ovat osa Euroopan unionia kymmenen vuoden sisään. Voi myös olla, että jotain toisinajattelijoita pudotetaan kelkasta, esim Unkari. Jäsenyyden arviointinperusteita pitäisikin muuttaa joustavammaksi.
Myös Naton roolia tultaneen arvioimaan osana tuota uutta Eu:ta. Yhteinen arvopohja on syytä ottaa selkeämmin osaksi jäsenyysprosesseja.
Bessentillä raksuttaa, nyt ei oo kaikki kunnossa. Taitaa jenkeillä tulla kipukynnys nopeeta vastaan.
Katohan, miten hoksaskin tuommosen asian On tuo touhu kyllä niinku jossain afrikan maassa tällä hetkellä.
Jep, aikamoisia itsestäänselviä latteuksia on Bessent ladellut. Markkinalla löyhä ralli, vaikka tällaisia on kuultu jo monta kertaa.
Jonkinlainen “rauha” on varmasti mielessä, vaan onkohan sellainen mihin molemmat osapuolet olisivat tyytyväisiä ja sellainen, mikä kestää aikaa.
Olen ihmetellyt tänään Nysen pientä helpotusrallia. Tullisotkun purku on vasta alussa.
Toki Trump voi pikaisestikin järjestää kauppasodan voitonteatterin ja sen sumuverhoissa antaa de facto periksi vastapuolille. Toinen nopea tie olisi kättä päälle-sopimukset 3 keskeisen vastinpelurin eli Kiinan, EU:n ja Japanin kanssa. Muut sitten kun kerkiäisi.
Mutta kun kauppasodasta selvitty, syvennetään sotarintamaa Fediä ja Powelia vastaan. Tämä huipentuu ensi vuoden toukokuussa, kun pahimmillaan pölhöpopulistinen Fedin uusi pääjohtaja alkaa sätkiä Trumpin vetäessä naruista Valkoisesta talosta. Ja Fed-dollari-vetoisen globaalin rahajärjestelmän sakatessa.
Toki näkymät voivat muuttua aurinkoisemmiksikin, mutta helpotusralleille ei ainakaan vielä ole tosiasiapohjaisia aineksia.
Hyviä kommentteja!
Huom. pörssi epävarmoina aikoina kimpoaa villisti suuntaan ja toiseen. En vielä tuomitse, olemmeko karhumarkkinassa vaiko ihan vain “perusdipissä”.
Edellisen päivän paniikki on seuraavana päivänä ainutlaatuinen ostopaikka.
Esim. yksityissijoittajat jenkeissä ovat olleet isosti nettona ostolaidalla meemiosakkeissa, teknologiassa ja vipu-ETF:ssä kuin tämä olisi mikä tahansa normaali dippi.
Tässä on SP500 syksystä 2007 syksyyn 2008 juuri ennen Lehmanin kaatumista. Katsokaa mitä dippejä, ja mitä ralleja. Miettikää sitä tunteiden skaalaa käteisjennoilla tai +200 % vivulla ratsastavilla sankareilla.
Älkää antako jälkiviisauden hämätä. Lehman olisi voitu pelastaa syksyllä 2008, ja mitä olen aikalaiskommentteja lukenut ostelivat jotkut mielellään halvenneita osakkeita jo pitkin vuotta 2008, koska kyllä nuo asiat jotenkin lutviintuu. Se porukka olisi voinut olla täysin oikeassa, jos viranomaiset olisivat toimineet toisin.
Ei kukaan tiedä, mihin pörssi pomppii lähivuosina. Ja pörssi koostuu globaalisti yli 40 000 listatusta yhtiöstä, vaikka meidän monen suomalaisen tiedetty universumi rajoittuukin monesti Suomeen, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja muutamaan muuhun helpommin saavutettavaan markkinaan. Aina tulee uusia tilaisuuksia.
Nykytilanteesta on mahdollista kuvitella monia piinaaviakin skenaarioita, jotka eivät tapahdu heti vaan hissukseen kuten Hesulin mörnimismarkkina joka alkoi 2021 ja jatkuu edelleen.
On myös “helppo” kuvitella skenaario missä kauppasota laantuu ja unohtuu ja pörssit rallattelevat iloisesti. Minkä todennäköisyyden sille voisi antaa? Ja osakepoimija joutuu tietysti miettimään yhtiökohtaisia ja niiden markkinakohtaisia vaikutuksia.
Tämä oli täysin odotettavissa. Pieniä lisäkuluja tavaroiden rahtailusta Aasian sisällä, mutta muuten ei tuollainen vain yhteen maahan osoitettu iso tullimuuri toimi, tavaravirrat vain kiertävät sen.
Hesulin mörnimismarkkina alkoi 2000luvun it-kuplan jälkeen…
Trump on jo pariin otteeseen valehdellut viikon sisään että keskustelut on edenny hyvin. Sitten on selvinny ettei niitä ole edes aloitettu - vielä tänäänkään.
Kiina on ollut kuitenkin selkeä omassa kannassaan alusta asti.
Ja nyt huudellaan markkinoiden olevan pian all-time high koska Trump niin sanoo.
En ymmärrä, enkä haluakkaan.
Bessent on täysin oikeassa (hän ymmärtää hyvin tietenkin, miten talous toimii).
Kiina on yrittänyt tasapainottaa talouttaan ~15 vuotta toistaiseksi siinä onnistumatta. Aina vienti ja investoinnit ovat vieneet voiton kotitalouksien kulutuksen kustannuksella.
Olisiko kauppasota se potku takamukseen, mikä saisi tämän reformin onnistumaan? Se olisi todella bullish.
Jos ei, mikä on mahdollista riippuen mikä on Kiinan kommunistisen puolueen tahtotila… Sitten jotain muuta!
Lisäys: Bessent on loistava puhuja, kannattaa kuunnella tuo parinkymmenen minuutin pätkä. Hän tiivistää oleellisia maailmantalouden ongelmia.
Harmi kun hän ei vain ole presidentti. On vaikea kutsua liittolaisia mukaan ”rebalancing” talkoisiin kun luottamus on säpäleinä ja toisaalta tasapainotus vaatisi myötämielisyyttä antagonistiksi leimatulta Kiinalta.
Se on trumpetilla kausi ohi kun kiina vasta pääsee vauhtiin. Siihen saakka voi tehdä jotain näennäisiä myönnytyksiä, jotka ovat jenkeille vaikeasti todennettavissa. Nythän Kiinalla ei ole kiirettä katsella kun jenkit alkavat kiemurrella kriittisten komponenttien puutteessa jne
Tämä jenkkien viestintä on kyllä henkeäsalpaavaa. Samaan aikaan kun Bessent rauhoittelee niin Trump:
WSJ:llä “exclusive” juttu miten Trump aikoo leikata tullien tasoa Kiinan kanssa. Ehkä 50-60 % yleistulli, 100 % kriittisille asioille minkä tuotanto halutaan siirtää Yhdysvaltoihin.
Uutinen on spekulatiivinen, koska hallinnon edustajien kommentit vaihtelevat koko ajan kuten tässä ketjussa onkin hyvin todennettu.
Vaikka tullitaso olisi edelleen korkea, laskut avaisi tietä neuvotteluille eskalaation sijaan. Toisaalta taas kauppa jatkuu, koska kauppavirtoja ei ihan heti noin vain käännetä. Se taas helpottaa ainakin omaa pelkoani sen suhteen, miten käy Kiinan viennin muualle maailmaan ja aiheuttaako se lisää eskalaatiota (kuten Intian terästullit Kiinaa vastaa äskettäin).
Lisäys. En tiedä moniko pääsee näitä lukemaan, mutta luin perään toisen mielenkiintoisen jutun WSJ:ltä Kiinasta ja miten maata on valmisteltu vuosia kauppasotaan ja vaikeisiin aikoihin. Valvontakoneistoon on investoitu satoja miljardeja vuosittain. Hallintoa ei protestoida (korona-ajan levottomuus oli poikkeus, mikä vahvisti säännön) ja virkamiehiä kehoitetaan Xin toimesta panostamaan “extreme scenario thinking” mitä Yhdysvaltain kanssa yhteentörmäykseen tulee.
Ja nythän näyttää vahvasti siltä että soitellen kauppasotaan lähtenyt Trump kohtasi hyvin valmistautuneen voittajansa ja joutuu samantien pehmittelemään kantojaan.
https://www.wsj.com/world/china/china-xi-trump-tariff-fight-79aca79c?mod=hp_lead_pos7
Nyt mennään hieman liian mutulla, mutta väittäisin, että jostain syystä sotaa kylvävät maat (Venäjä aseellista konfliktia ja USA kauppasotaa) aliarvioivat muiden maiden halun ja kyvyn vastata voimaan. Toki ylivoimalla voi jyrätä selkeästi heikompia vastustajia, mutta kyllä kansallisen yhtenäisyyden ja identiteetin voimaa panna vastaan tässä aika rankasti aliarvioidaan. Kun kyseessä eksistentiaalinen uhka, saadaan kohtuu eripuraisenkin kansan rivit aika suoraksi, jos taustalla on yhtään halua säilyttää itsenäisyytensä. Tässä yhteydessä “ei Ukraina ole mikään oma maa vaan osa Neuvostoliittoa/Venäjää” osoitetaan aika hyvin paikkansa pitämättömäksi. Jo pelkästään oma kieli näyttää luovan käsitystä meistä ja muista. Tätä taustaa vasten 1800-luvun kielivetoinen suomalaisidentiteetin luominen oli varmasti fiksua. Murrealueista kohti yhtenäisempää yksikköä.
No Kiina ei kuitenkaan ole mikään altavastaaja jos katsotaan mm. taloutta, teknologista kyvykkyyttä, väestöpohjaa (vaikka onkin heikkenemässä). Mutta USAn halventavat kommentit alamaisuudesta vain alleviivaavat Kiinalle tarvetta määritellä itse asemansa globaalissa hierarkiassa. Jos Eurooppa näyttää nukkuneen unohtaen potentiaalinsa, on Kiina herätellyt itseään jo tovin. Valmistautuminen vastaamaan USAn dominanssiin näyttää olleen käynnissä jo pitkään niin taloudellisella kuin ennen kaikkea henkisellä tasolla. Omiin silmiin USA näyttää henkisesti ja kansallisesti hajanaisemmalta kun taas Kiinassa ollaan selkeästi yksituumaisempia paitsi valtion tasolta, myös kansallisen ylpeyden osalta. USAlainen tuttavani tiivisti nykyistä mielialaa hyvin: “en mielelläni kertoisi kansallisuuttani tällä hetkellä”. Jos aina vuoroin vaalituloksen mukaan noin puolet kansasta kokee kaiken olevan pielessä, kuinka yhteneväisenä maa voi näyttäytyä ulkopuolelle. Toki jo 50 % USA on sellainen voimatalo, ettei sen merkitystä voi väheksyä. Mutta saako maa ulosmitattua todellista potentiaaliaan, jos puolet kansasta on enemmän tai vähemmän henkisen lamaantumisen tilassa.
Palaan keskusteluun erään kiinalaisen kanssa, joka oli Suomessa opiskelemassa. Hän koki, että täällä on tilaa hengittää ja olla itsensä. Kiinassa paine yhteiskunnan yhtenäisyydelle näyttäytyy yksittäiselle kansalaiselle välillä tukahduttavana. Mutta hänkin oli äärimmäisen ylpeä omista juuristaan ja kiinalaisesta kulttuurista, tavoista ja perinteistä. Uskon, että USAn vähättelevä retoriikka on saanut tavallisen kiinalaisenkin vapaaehtoisesti asettumaan omien puolelle yhtenäisenä. Ulkoinen uhka yhdistää ja nyt Kiinan johdon ei edes tarvitse myydä ulkoista uhkaa vaan USA tekee sen itse. Eikä Aasiassa loukkauksia kuitata yhdellä tai kahdella diilillä. Jos häpäiset toisen, kannat tekojesi laahusta hamaan loppuun asti. Väitän, että uusi särö on isketty, nyt katsotaan pystytäänkö sen leviäminen estämään. Mutta särö ei enää poistu.
Pahoittelut, että tästä tuli tällainen maalaileva, mielialoja tulkitseva kokonaisuus ilman raakaa numerodataa. Voi nimittäin olla, että olen aistinut huoneen lämpötilaa täysin väärin.