OP:n päivitys:
Ymmärrykseni mukaan on tämä Power Module Version 2 on se uusi piikarbidi (SiC) versio.
Versio 1 https://mediabank.kempower.com/l/rfDRJKr86DLg
Versio 2 https://mediabank.kempower.com/l/r5wN_k6TWVcp
En oo sähköasentaja, mutta luonnollisesti pienempi virrantarve ja parempi hyötysuhde voi asiakkaalle kääntyä halvemmaksi asennukseksi tai mahdollistaa asennuksen paikkoihin joissa virta ei aiemmin riittänyt.
Afrikassakin pientä liikehdintää sähköautojen ympärillä: Etiopia kieltää muiden kuin sähköautojen maahantuonnin. Kempowerin myynti vaan äkkiä paikalle ottamaan jalansijaa Afrikassa 
https://alltomelbil.se/etiopien-forst-i-varlden-att-forbjuda-fossilbilar-har-galler-nu-elbilar/
Ruotsin Trafikverket tukenut latureita naapurimaassa 100 miljonalla hiljattain.Rakentamine painottuu pohjoiseen seuraavan vuoden aikana. kWatt AB saanut ison osan tukisummasta ja he ovat käyttäneet Kempowerin tekniikkaa lokaatioissaan. Pieniä tilauksia, mutta jokunen miljoona tippuu tuostakin liikevaihtoa.
https://alltomelbil.se/lista-29-nya-platser-kommer-fa-snabbladdare-med-stod-av-trafikverket/
Mitä uutta ja merkittävää tuolta on nyt tulossa? SiC-ratkaisuja on jo kilpailijoilla paljon ja yli 500A tarjoaa jo muut. Hyötysuhteessa Kempowerin ratkaisu ei taida olla ihan markkinoiden parhaimpia ja Euroopassa muut valmistajat ovat vallanneet isoimmat operaattorit.
Kasvua on varmasti tulevaisuudessa, mutta ohjeistuksella yli markkinakasvun pitäisi näyttää nyt erityisiä kilpailutekijöitä. Varastoa on nyt kaikilla EV-ketjussa.
Juha Varis on tehnyt tviitin Kempowerin uusista tavoitehinnoista. 
Laita nyt teknistä dataa tuosta hyötysuhteesta ja millä valmistajilla ne ovat parempia sekä ketkä ovat vallanneet mitkä operaattorit, muuten ja informaatio yhtä tyhjäksi kuin minun viestissä.
Minä ja varmaan moni muukin haluaisi tietää ja näin oppia lisää markkinasta.
Ainakin Alpitronicilla, ABB:llä, Tritiumilla ja Siemensillä on ollut jo jonkin aikaa SiC-pohjaiset ratkaisut. Alpitronic puhuu 97,5 % hyötysuhteesta ja Siemensillä oli 96%. Joku puolainen valmistaja taisi mainita messuilla jopa 98% tasosta. Ilman SiC-ratkaisua hyötysuhteet lienee 90% tai alle - Kempowerilta en löytänyt tietoja nykyisestä hyötysuhteesta.
Kun operaattoribisneksen marginaalit ovat pienet, hyötysuhteella on merkitystä asiakkaille. Fastnedillä on Alpitronicia, Ionityllä on Tritiumia ja ABB:tä sekä Alpitroniccia tulevaisuudessa. BP:llä on Tritiumia ja tulevaisuudessa Teslaa. Millä isolla Keski-Euroopan CPO:lla on Kempoweria?
Voiko hyötysuhdetta laskea power factorista? Uusi laturihan on nimenomaan SiC-pohjainen.
With an increased efficiency and power factor up to 0.98 PF, electrical infrastructure costs may be reduced while delivering the same charging power to electric vehicles as with our previous design,” Vanhanen says.
edit.typoja puhelimella
Ei voi, tarkoittaa tehokerrointa. Ts. loistehon suhdetta pätötehoon. Kuluttajat maksavat pätötehosta kun taas infra ja merkittävästi suuret yksityiset joutuvat välillisesti maksamaan loistehon kompensoidista laitteistoineen.
Tavallaan puhutaan paljon häröä aiheutuu verkkoon. Mitä lähempänä on ykköstä, sitä parempi kaikille. Halvempi käyttääkin siis suuressa mittakaavassa, mutta kotikäyttäjälle 0.98 vs 0.90 ei merkityksellinen.
Tuoreimmassa Kästi & Keskiväli jaksossa Teemu Lila ja @Heikki_Keskivali keskustelivat Kempowerista ja Spinnovasta.
Tämän viikon jakso on uusi! Aiheena on, kuinka filippiiniläiset McDonald’sit tarjoavat spagettia asiakkailleen. Kilpailussa katsojien toivomat Spinnova ja Kempower. HUOM! Jakso nauhoitettu ennen Kempowerin Q4 tulosta ja isoa kurssilaskua 14.2. Isossa kuvassa näkemykset eivät ole muuttuneet.
Aiheet:
00:00 Intro
02:00 Kempower
07:03 Yhtiötilanne ja liiketoiminta
10:15 Markkina
12:35 Spinnovakuitu
17:35 Yhtiöiden tavoitteet
23:19 Arvostukset ja loppuanalyysi
Danske Bankin päivitetty näkemys Kempowerista. Suositus OSTA, tavoitehinta 40,00 € (edellinen: 45,00 €). 
(Screenshot maksuttomasta ja verkossa vapaasti luettavissa olevasta Dansken aamukatsauksesta.)
Kempowerin esitteistä löytyy tällainen:
”Efficiency at full load: 94 %”. Efficiency voisi kääntyä suomeksi hyötysuhteeksi?
Ja tällainen löytyi myös (95 %):
Hienoa, että Business Finland on lähtenyt rahoittamaan Kempowerin kehitysohjelmaa kohtuullisen merkittävällä summalla!
Alla poiminta tiedotteesta pohdinnan aiheeksi erityisesti heille, jotka katsovat vedyn olevan tulevina vuosina ainoa varteenotettava raskaan liikenteen energianlähde. Tulevaisuudesta tietenkin saa ja pitää olla monenlaisia näkemyksiä - aika näyttää kuka arvasi lähimmäksi.
Raskaan liikenteen ja kuorma-autojen sähköistyminen on vasta alkamassa. DC -latauksen eri käyttökohteista Kempower ennustaa kuorma-autojen latauksen lähtevän nopeasti liikkeelle ja kehittyvän merkittävimmäksi käyttökohteeksi vuoteen 2030 mennessä. Kempower arvioi hyötyajoneuvojen DC -latausmarkkinan kasvavan noin 9,1 miljardiin euroon Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuoteen 2030 mennessä.
Raskaan liikenteen sähköistyminen on vasta alkamassa. Tähän tiivistyy minun Kempower uskollisuus.
Negaa on heitetty paljon mutta…kuka tämän ottaa haltuun on mielestäni voittaja. Kempowerin kyvykkyys tällä alalla on jo tunnustettu. Isoja sopimuksia on tehty ja iso pyörä pyörii.
Ei hätäpäivää. Kärsivällisyys tullaan palkitsemaan.
Ja panikoitsijoille…pistäkää laput luiskaan…elämä on siten helpompaa.
Oma näkemykseni on, että kehityskaaret on peräkkäisiä ja osittain päällekkäisiä: sähkö nousee ensin tulevina vuosina merkittävämmin, ja vety puolestaan ottaa kuljetusmarkkinassa isomman roolin pidemmällä aikavälillä.
Rajun kurssilaskun myötä Kempower kiinnostaa alati enemmän, osin lahtelaisuuden, enemmän mahdollisesti hersyvän tuottopotentiaalinsa ansiosta.
Mutta @JNivala ajattelua mukaillen näen tämän edelleen binäärisenä “kaikki tai ei mitään” yhtiönä. Kuka tietää miltä sähkölaturimarkkina näyttää 2030-luvulla? Youtubessa toivottiin uutta epäilijä-videota Paulin kanssa, mihin pitänee valmistautua takomalla haarukasta miekan viime videon kielikuvaa käyttäen. 
Hienointahan sijoittajalle olisi ostaa loistavaa firmaa sellaisella hinnalla, että se voi mörnähtää ja aiheuttaa pettymyksen ilman suurta laskua osakekurssissa. Toisin sanoen, markkinan odotukset osoittautuisivat vääräksi.
Katsoin meidän raportin DCF-mallin oletuksia, joista näkee hyvin mitä tavallaan tuo +30 euron tavoitehinta pitäisi sisällään. Kurssin ollessa 24 euroa on markkinan odotus vähän maltillisempi.
Tuottaakseen tuon 9 % per annum osakkeen pitäisi siis nousta 34 euroon. Vuonna 2033 Kempower mörnähtää 3 % ikuisuuskasvuun 15 % liikevoittomarginaalilla. Ja, osake treidaa silloin 20 kertaa sen vapaan kassavirran tai 15 kertaa liikevoiton verran! Omaan makuuni aika kovat oletukset, vaikka toisaalta mikäli jos kuin kasvu jatkuu 2033 jälkeen perusteltavissa.
Mutta kuka oikeasti tietää? Niin paljon epävarmuuksia!
Näin en kovin syvällisesti perillä olevana DCF-mallista olevana, tarkentaisin vielä, että millä aikaa osakkeen tulisi nousta tuohon 34 euroon? 12 kk sisällä? Eli kun kurssi on nyt alempi, niin (noilla oletuksilla) tuotto-odotus on hieman korkeampi alemmasta kurssista johtuen?
Ehkä tämä sataa Kempowerin laariin, kun asiakas miettii Teslan ja Kempowerin latureiden välillä.
