Bloombergin alkuperäisestä uutisesta paljastuu hieman erilainen totuus.
Kyllä, latausverkoston rakentaminen on hidastunut 21 %, mutta tämä johtuu yksinomaan siitä, että Teslan latausverkosto ei ole kasvanut entiseen tahtiin. Q1 2024 uusia Teslan asemia rakennettiin 120 kpl, muita kuin Teslan asemia 452 kpl, yhteensä 572 kpl. Q1 2025 luvut olivat 11, 440 ja 451 kpl. Eli Teslan ulkopuolisten asemien osalta laskua oli vuodentakaiseen verrattuna vain 2,7 %.
Verohelpotusten poistot saattavat vaikuttaa loppuvuonna, mutta ainakaan Q1 2025 ei Yhdysvalloissa näkynyt merkkejä kriisistä.
Q2 ja Q3 lukemat antavat todenmukaisemman kuvan latausverkoston kehityksestä tänäkin vuonna.
Kempower julkaisi nyt kuukauden viiveellä suomenkielisen pörssitiedotteen Circle K:n täysin sähköisestä huoltoasemasta:
“Kempower on toimittanut Circle K:n Göteborgin asemalle latausjärjestelmän, joka koostuu kahdesta 600 kW:n Kempower Power Unit-tehoyksiköstä ja kymmenestä yksittäisestä Kempower Satellite-lataussatelliitista, joista kukin pystyy toimittamaan jopa 400 kW:n lataustehon. Latausasema auttaa vilkkaasti liikennöidyn kaupunginosan läpi ajavia sähköautoilijoita lataamaan autonsa nopeasti ja helposti. Latausasemalla hyödynnetään hajautettua latausteknologiaa, jonka avulla teho voidaan jakaa dynaamisesti koko latauskentälle siten, että lataustarpeeltaan suurimmat ajoneuvot asetetaan etusijalle.
Hankkeen myötä Circle K ja Kempower ovat lanseeranneet täysin uuden version Kempowerin Autocharge-ominaisuudesta, joka tekee latauskokemuksesta entistä nopeamman ja saumattomamman. Vakioasiakkailla on mahdollisuus antaa Circle K:lle lupa ajoneuvon tunnistamiseen, mikä tarkoittaa, että ensimmäisen latauksen jälkeen tulevilla käynneillä vakioasiakkaiden tarvitsee vain kytkeä sähköautonsa latauslaitteeseen ja antaa järjestelmän hoitaa loput. Lataus alkaa automaattisesti ja siitä maksetaan automaattisesti ilman, että sähköautoilijan tarvitsee käydä läpi todentamisprosessia jokaisella latauskerralla. Kempowerin ja Circle K:n yhteistyössä kehittämä automaattinen ajoneuvon tunnistaminen toimii useimpien sähköautomerkkien kanssa, ja se on yksi ensimmäisistä sovelluksista markkinoilla, joka mahdollistaa automaattisen latauksen.”
Jos tämä on sitä, miltä tulevaisuus tulee näyttämään logistiikassa, niin Kempowerista tulee vielä peluri. Joku voisi vielä ehdottaa uudelle toimarille, että ostaa Cactoksen osaksi firmaa ja yhdistää nämä entistä vahvemmaksi toimijaksi. Saisi kaksi megatrendillä seilaavaa “uuden ajan bensan” peluria saman katon alle tuomaan rajua synergiaa.
Motonet asennuttaa myös pihoilleen latauspisteitä. Operaattorina toimii uusi Faast point-yhtiö. Kuvassa näkyy Kempowerin laitteet ja toivottavasti näitä tulee kaikkiin Motonetin myymälöihin (42 kpl).
On mielenkiintoista, että Kempower on kaikessa hiljaisuudessaan omaksunut täysin uuden, kansainvälisemmän ja mahdollisesti suuremman yrityksen asenteen, eikä enää raportoi yksittäisiä asiakkuuksia. Onko @Pauli_Lohi tulossa haastattelua ennen Q2-tuloksia? Ilmeisesti kyseessä on harkittu päätös ja muutos viestintästrategiassa?
Mitä sometiimi tekee nyt, kun päivitettävää ei tunnu olevan? Onko X-tili hiljentynyt kokonaan?
Tämä vaikeuttaa piensijoittajien seuraamista, kun ei ole tietoa siitä, tuleeko uusia asiakkaita vai onko kaupankäynti vaan hidastunut.
Toisaalta jos Linkkariin laittaa kempower niin viikon sisältä löytyy 6 asennuksista kertovaa viestiä. Joten kaipa sitä laturia menee maahan vähintään vanhaan tahtiin…
Seuraava haastattelu tehdään näillä näkymin Q2-raportin yhteydessä ja oletan, että sitten saadaan uudelta toimitusjohtajalta kommentteja myös Kempowerin liiketoiminnasta.
Tuosta somekanavien aktiivisuudesta en vetäisi suuria johtopäätöksiä myynnin suhteen. Toki sieltä on välillä tullut mielenkiintoisia asiakasnimiä ilmi, mutta vain somessa tiedotetut asennukset vastaavat todennäköisesti vain pientä osuutta yhtiön myynnistä. Yhtiön nykyisessä kokoluokassa yksittäiset tilaukset eivät enää ylitä pakollista tiedottamiskynnystä, etenkin kun asiakkaat ovat siirtyneet tilaamaan pienemmissä erissä toimitusaikojen lyhentymisen myötä.
Ei näkynyt Alpitronicia ei. Plugitin mukana olo on mielenkiintoinen lisä, etenkin kun he rakentavat MCS asemia Suomeen Alpitronicin laitteilla. Ainakin promokuvien perusteella.
Noh, eiköhän sieltä löydy Lahtelaista teknologiaa myös myöhemmin…
Plugit on rakentanut Pirkkalassa omia HUBE-laitteistojaan enkä ole kuullut Alpitronicin tai Kempowerin yhteistyöstä. Voitko laittaa promokuvat tai muut viitteet noista Plugit Alpitronicin laitteista? Tässä pari viitettä, jotka kertovat Plugitin latauslaitetuotannosta ja Viinikan latausaseman (Suomen eka HDV-asema) pohjalta tehty oppilastyö
Vaikka VTT:n 4-vuoden tutkimushankkeessa ei ole Alpitronicia eikä myöskään Siemensiä mukana, Kauppalehdenkin olisi hyvä suhteuttaa tämä projekti muuhun HDV-lataustekemisen volyymiin. Kun VTT:n hanke on 10 miljoonaa, EU jakoi osana 422 miljoonan AFIF-budjettia tukirahaa 93 miljoonaa Milencen Keski-Euroopan infrahankkeelle, jossa rakennetaan 256 kappaletta yli 1 megan latausasemaa - koko hankkeen budjetti on 312 miljoonaa. Plugit sai samasta EU-budjetista tukea 3 miljoonaa ja Neste (Kempower!) 2 miljoonaa (13 HDV-latausasemaa).
Milencen promokuvissa HDV-latausasemina näkyy Alpitronicin laitteet
Muitakin HDV-lataushankkeita löytyy EU:n tukilistasta (esim. EDRI Saksasta):
BYD sunnittelee ultranopeaa latausverkkoa eurooppaan. Pahalta näyttää Kempowerin suhteen tämä suunnitelma vai mitä mieltä?
Ote Kauppalehden artikkelista: Tavoitteena on rakentaa 1 000 kilowatin teholla toimivia pikalatauspisteitä. Joidenkin arvioiden mukaan latausinfran tarkoituksena on tukea uudelle Super e-pohjalevylle suunniteltujen BYD Han- ja Tang-mallien Euroopan-lanseerausta.
Näillä eväillä sähköautoon saadaan ladattua 400–470 kilometrin toimintamatka viidessä minuutissa, akun ominaisuuksista ja ajoneuvon mallivuodesta riippuen. Kotitantereellaan Kiinassa BYD repii jo välimatkaa kilpailijoihinsa vastaavan kaltaisen latausverkon avulla.
Maaliskuussa esitelty pikaverkko lataa sähköautoon viidessä minuutissa 400 kilometrin toimintamatkan. Latausteho yltää parhaimmillaan 1 megawattiin eli tuhanteen kilowattiin.
Tämähän ei euroopassa toteudu, kun CCS2 ei taivu yhtä suuriin nopeuksiin kuin Kiinalainen vastine. Vaikka kykenisikin, vaatii tämä megawatin lataus noilla autoilla kahta pistoketta. Kuka jaksaa kytkeä ja irroittaa kahta eri kaapelia, että pääsee pari minuuttia nopeammin jatkamaan matkaa? Vaikka olisi yksi CCS2 kaapeli niin monellako latauskentällä olisi kapasitettiä moiseen useammalle autolle. Täysin yliampuva järjestelmä.
Kilpailu on hyvästä. Tervetuloa vaan kilpailemaan Kempowerin ja Alpitronicin kanssa. Voi olla, että BYD ei saakkaan maata/liittymää yms kuten on Kiinassa tottunut saamaan.
CCS2 maksimit on IEC-62196-1:n (2022 versio) speksin mukaan 1500V ja 800A. Kertolaskuksi tulee yli megawatin tehot. Toinen asia on, miten näihin päästään latureissa ja autoissa.
Lähes kaikkialla pikalatauksen maksimitehoa rajoittaa sähköliittymän maksimiteho. Melko harvassa ovat ne paikat Suomessa missä koko latauskentän liittymän teho ylittää yhden megawatin. Ja sillähän saisi silloin ”megawattiladattua” yhtä autoa kerrallaan. Mukavampi mennä apsille kahville sillä aikaa kun auto lataa vartin kuin jäädä kyttäämään jonoon omaa vuoroa megalaturille.
Ja vähän epäilen että akkutekniikka ei ole ihan vielä valmista siihen että arkisesti lataillaan tuollaisilla tehoilla. Latauksessa akku lämpenee muutenkin niin lämmöntuotto megan tehoilla vaatii melkoiset jäähdytystehot.
Onko X-tili hiljentynyt kokonaan?
