Kempower - Liikkuminen sähköistyy latureilla

Jos lähdetään siitä, että:

  • yhtiön arvo ennen antia olisi reilu 200 miljoonaa, ja
  • annissa kerättyjen varojen jälkeen arvo n. 300 miljoonaa, ja
  • firman tavoite on tehdä viiden vuoden kuluttua liikevaihtoa 200 miljoonaa,
  • tämän vuoden liikevaihto on reilut 20 miljoonaa,
  • tulosta tehdään 10 % liikevaihdosta,
  • eikä osinkoja makseta,
    miten nämä luvut vertautuvat muihin vastaaviin anteihin?

Vai menikö joku luvuista päin seiniä?

6 tykkäystä

Kuten olettaa saattoikin niin erittäin mielenkiintoinen, mutta samalla myös kireästi hinnoiteltu anti (mikäli markkina-arvo olisi listautumisen jälkeen noin 300 milliä). Vertailuksi esim. Zaptecin P/S on tämän vuoden ennusteilla 10,6.

Täytyy jatkaa tutustumista. Kyllähän tätä ehdottomasti kiinnostaisi merkata, vaikka arvostus kireä onkin.

edit: Hyvä myös ehkä vielä lisätä, etteivät nämä yhtiöt ole täysin 100 prosenttisia suoria verrokkeja ja kilpailijoita, sillä toinen keskittyy AC ja toinen DC-tyyppisiin latureihin. Kempowerilta ei myöskään ilmeisesti löydy Zaptecin 365 Chargen kaltaista maksujärjestelmäpalvelua? Tämä olisi mielestäni pieni miinus, minkä pitäisi puoltaa omalta osaltaan enemminkin matalampaa arvotusta Kempowerille Zapteciin verrattaessa.

13 tykkäystä

En täysin tunne 365 Chargen toimintatapaa, mutta Kempowerin tapauksessa loppukäyttäjän eli lataajan maksu menee latauksen tarjoajalle, eli esimerkiksi ABC-latauksessa S-ryhmälle. Aivan kuten perinteisessä tankkauksessakin. En näe että Kempowerilla olisi tarvetta olla omaa maksupalvelujärjestelmää, enkä koe että sen puuttumisella pitäisi olla merkitystä arvostuksen kannalta.

10 tykkäystä

Joo ehkä hieman huonosti itseäni ilmaisin. Ei toki Kempowerin itsensä kannalta ole mielestäni ollenkaan välttämätöntä samankaltaista palvelua omistaa. Eikä sen itsessään tulisi arvostukseen suuresti vaikuttaa.

Näen kuitenkin, että Zaptecista maksetaan pientä ylimääräistä lisää tuon Charge 365:n kasvuaihion takia. Kempowerilta vastaavanlainen ”lisäoptio” puuttuu.

4 tykkäystä

Eihän ne ole ollenkaan kilpailijoita, jos toinen tarjoaa AC- ja toinen DC-latausta. Kempowerin juttu on nimenomaan modulaariset tasavirtalaturit ja niihin yhdistetyt satelliitit sivistyneellä kuormanjaolla, Kempowerin virtalähteillä ladataan henkilöautojen lisäksi raskasta kalustoa ja työkoneita. Aivan eri tuotteita, vähän niin kuin vertaisi voiveistä leivänpaahtimeen.

6 tykkäystä

Kempowerin virtuaalinen yhtiöesittely 2.12 klo 18:00

https://tapahtumat.nordnet.fi/digitapahtuma/kempower/

11 tykkäystä

Videoita Kempowerin latureista:

Test of Kempower chargers in Espa - YouTube (englanniksi)

Kempower pikalatausjärjestelmä Osa 2/2: Pitkä esittely - YouTube (suomeksi)

YouTubesta löytyy paljon lisääkin.

Q1-3 liikevaihto oli n. 19 M€, hieman ekstrapoloiden koko vuoden liikevaihto olisi n. 26M€. Valuaatio P/S olisi n. 11,8. EV/S taas hieman korkeampi 12,1 karkeasti arvioidulla tämän vuoden tuloksella. Tämä siis oletuksella, että arvostus on n. 219 + 87 M€.

Tavoitteet 4-6v päähän: liikevaihto 200M€ v. 2026 ja operatiivinen liiketulos 20M€ (10% kannattavuustavoite). 5v päähän katova P/S olisi jo 1,5 luokkaa ja EV/S samaa luokkaa. Arvostustaso ei näytä aivan riistohintaiselta 2 min tarkastelulla, mutta ei sitä voi halvaksikaan haukkua. Listautuminen on mielenkiintoinen, mutta en näkisi kovin paljoa venyttämisen varaa arvostuskertoimissa.

Vertailukohtana voisi käyttää Zaptecia, mutta yhtiöt eivät kipaile keskenään samoista asiakkaista.

Zaptecin omistama Charge365 saa 15% latureiden tuotosta, joka tällä hetkellä on melko pientä, mutta toiminta on erittäin skaalautuvaa. Kempowerilla ei ole tätä kasvuoptiota.

Vertailuksi: Zaptecin EV/S 2021 9,9 ja tulosennusteilla laskee 3,8:aan v. 2023.

21 tykkäystä

Vaikka Zaptec ja Kempower valmistavat erityyppisiä latureita ja yhtiöiden strategiat ovat muutenkin hieman erilaiset, niin olen eri mieltä siitä, että yhtiöt eivät kilpailisi ollenkaan keskenään. Molemmat toimittavat kuitenkin myös julkiseen käyttöön tulevia latureita. Osa suosii AC-latureita ja osa DC-latureita. Eihän kaikki tankkaa bensa-autoonkaan 95:sta, vaan osa 98:a.

7 tykkäystä

En ole itse nähnyt zaptecin latureita, niin en tiedä missä niitä käytetään. Sitä vastoin Kempoweria olen käyttänyt useinkin.
Kuitenkin kun toimija/operaattori hommaa noita latureita, niin yleensä hommaavat samasta paikkaa. Esim. ABC:llä tai Prisman pihassa voisi olla 3 CCS (DC), 1 Chademo (DC) ja 2 type2:sta (AC), jotka kaikki tulevat Kempowerilta. Taas Zaptec ei voisi osallistua tähän kilpailuun, jos valmistaa vain AC latureita. Muutenkin nuo type2:set ovat vain plugareita varten ja ennen pitkään niiden tarve kauppojen pihoilla vähenee.
Yleensä lataan sähköautoni kotona, mutta matkustaessa käytän mieluiten tätä CCS:sää. Taas jossain hotellissa yön aikana voisin käyttää Type2:sta, koska tällöin latauksen nopeudella ei ole väliä, 11kW teholla saan yön aikana akun täyteen. Taas hotellilla ei ole mitään järkeä hommata kallista CCS laturia, vain halvempia type2:sia, eli Hotelli voisi olla Zaptecin asiakas. Myös tiheäänasutussa kaupungissa asuva voisi käyttää maksullisia type2:sia (ei varsinaista omaa parkkipaikkaa).
Toinen tarina on sitten bussit ja muut isot kulkuneuvot.

9 tykkäystä

En minäkään. Tuo oma maksupalvelujärjestelmä sopii just tyyliin noihin hotelleihin, jotka eivät ole tietääkseni Kempowerin asiakkaita. Miksei myös taloyhtiöihin. Pika- ja teholatureille toimii yleensä oma operaattori (esim. Virta ja Recharge), joka hoita laskutuksen.
Plug&Charge on tulevaisuutta, eli laitat kaapelin autoon ja järjestelmä tunnistaa siitä käyttäjän ja laskuttaa mitä lie luottokorttia tai muuta tiliä. Käsittääkseni saman tyylinen käytössä jo Tesloissa.

3 tykkäystä

Ei pikalatureita voi tehdä kun DC-laturilla, sillä yksikään tällähetkellä markkinoilla oleva sähköauto ei osaa ottaa AC vastaan yli 22kw teholla. Tämä johtuu ihan akkuteknologiasta, akku itsessään on DC. Jotta sähköauto voi ottaa AC vastaan, täytyy autosta itsessään löytyä invertteri. Autoihin ei ole järkevää laittaa mitään kaapin kokoista (kallista) invertteriä, siksi lukemat ovat mitä ovat ja pikalaturit tulevat aina perustumaan DC.

17 tykkäystä

Kauppakeskuksissa ja Prismoissa nimenomaan on pääasiassa 22kW latureita, ainakin niissä, missä itse käyn. Plugarit taas eivät hyödy 22kW latureista, sillä plugari ei pysty ottamaan virtaa niin isolla teholla. Suurin osa plugareista ottaa vastaan vain 16A yksivaihdevirtaa, jolloin latausteho on n. 3,7kW (16A x 230V). Osa plugareista osaa ottaa ”pikalatauksena” kolmivaihevirtaakin, mutta sekään ei vaadi 22kW laturia. Esim. oma plugari saa chademolla max. 11kW latausta (3 x 16A x 230V).

Zaptecin latureita ei Suomessa juuri vielä ole, mutta ne ovat tosiaan paikoissa, joissa auto on lähtökohtaisesti pitkään parkissa, kuten kerrostalot, pientalot, omat autotallit, työpaikkojen parkkipaikat ym., joissa latausnopeus ei ole niin tärkeä.

Huoltoasemilla asioidaan pikaisesti, jolloin toki pikalaturillekin on kysyntää. Eihän kukaan pidä 4h lataustaukoa ABC:llä Lapinmatkalla. Tämän takia esim. ABC:n kannattaa ottaa CCS-latureita, joiden kanssa Zaptec ei kilpaile. Pikalataus kuluttaa jonkin verran enemmän akkua, joten arkikäytössä 22kW laturi sopii hyvin sähköautonkin lataukseen esim. Prisman kauppareissun ajaksi. Eihän siellä ole tarkoituskaan ladata akkua tyhjästä täyteen.

Lidlin pihassa tosin on latausasemia, jossa on pikalatauskin (CCS, type 2 ja Chademo, yksi kutakin).

19 tykkäystä

Tuo on totta. Johtuu siitä, että minkä tehoinen auton sisäinen laturi on. Uusimmat Teslat ja Renault Zoe pystyvät ottamaan 22kW virtaa, monet muut 7-11kW.

Tuossa linkissä selitetty asiaa paremmin.

En silti näe järkeä, että joka paikassa pitäisi olla CCS tai muu pikalatauspaikka.

1 tykkäys

Eikö latauspisteitä rakenneta tulevaisuutta varten. Nykyiset autot ovat aika raakileita. Kehitys lienee se, että kovemmat virrat ovat mahdollisia ja tarpeellisia. Ajon pitää kehittyä paljon, jotta käytettävyys vastaa tarpeita ja nykyautoilua. Kun tankkaan omaa autoani 5 min pääsen 900 km, yli. Kunnes sähkö tms tarjoaa jotain lähelle, ilman 100 000 hintaa ja laite vastaa nykyistä veto ja etenemiskyvyllä olen valmis laittamaan Dieselin museoon.

12 tykkäystä

Onhan Kempowerilla myös kaikissa myymissään latureissa pilvipalvelu, tosin en ole vielä penkonut asiaa et tuleeko tästä euroja kassaan minkä verran

1 tykkäys

Oma näkemys on että ac lataus jää tulevaisuudessa koti/työpaikan lataus muodoksi. Dc lataus on tulevaisuudessa se mihin isot kauppakeskukset ja huoltoasemat tulevat panostamaan.
Chademo on myös dc latausta :wink:

Mahdollisuus lisäarvoon on palveluissa. Edistyksellisimmät latauspisteet on kytketty etävalvontaan ja/tai -ohjaukseen, luulisin siellä olevan jotakin potentiaalia.

DC lataus ohittaa auton laturin ja on ns. pikalataus. AC lienee helpompi järjestää ns. halvemmaksi vaihtoehdoksi. Näitähän rajoittaa suuresti amppeerit ja sähköala, sekä lataus on hyvinkin säänneltyä turvallisuusperusteella. Pikaluku serteihin ja direktiiveihin tuntuu äkkiä kasvun jarrulta.

Monella kotilataus on se järkevä vaihtoehto, lähdössä auto lämmin ja akku täysi. Suko on hidas.
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK:n mukaan kotitalouspistorasioita ei ole suunniteltu kestämään suuria ja jatkuvia virtamääriä, joten kiinteän latausaseman hankkiminen on suositeltavaa.

Tässä lienee kysyntää. Vaikka puhutaan latausasemasta, niin kyse on virransiirrosta. Oma tietämys ei riitä pohtimaan tekniikan tasoa Kempower vs muut.

3 tykkäystä

Kempower sanoi tiedotustilaisuudessaan, että tässä vaiheessa liiketoimintaa pilvipalvelu ChargEyen tuottamat tuotot eivät ole merkittävät. ChargEye toimii SaaS-mallilla, ilmeisesti kuukausihinnalla. Koen että sen merkitys asiakkaiden käytössä kasvaa sitä muka kun asiakkaiden hallinnoitavien latauskenttien määrä kasvaa, joka mahdollistaa myös tuottoa vanhasta laitemyynnistä tulevaisuudessa. Luonnollisesti tässä vaiheessa Kempowerin toimittamat latauslaitteet ovat vielä takuunalaisena, mutta ChargEyen avulla voitanee hoitaa jälkimarkkinointia, esim. tarvittavien varaosien tilaamista.

Yllä oleva siis omaa spekulointia ChargEyen toiminnasta, lähinnä tällä videolla nähdyn perusteella: Kempower's backend while charging at Espa - YouTube

7 tykkäystä

Positiivista:

  • Ratsastaa ns. vihreällä liikenteen sähköistymisen megatrendillä. Sähkölatauskenttien, ei vain autojen latauspisteiden rakentaja, maalla ja vedessä liikkuville ajoneuvoille.

  • Hypetermikokoelma; Päästöjen vähentäminen. “Pikalataus”, Tuotteiden modulaarinen, skaalautuva ja joustava rakenne. Puhdas liikkuminen. Puhtaampi ja älykkäämpi tulevaisuus. 100 % hiilineutraalisuus vuoteen 2035. Investointitehokkuus. Globaali. Skaalautuva ja joustava liiketoimintamalli.
    Modulaariset, skaalautuvat, käyttäjäystävälliset ja dynaamiset ratkaisut. Korkean lisäarvon asema arvoketjussa. Ohjelmistointegrointi ja pilvipalvelut.

Kilpailuedut…?

  • 70 vuoden kokemusta sähköisistä virtalähteistä vaativissa olosuhteissa - onko tämä edes uniikki kilpailuetu, kun maailmalta löytyy sähkötekniikan osaamista ehkäpä aika paljonkin.
  • Rakentajan rooli ei ole mielestäni pysyvä kilpailuetu, eikä pitkän ajan kasvun tekijä. Stoppaako kasvu seinään, kun latausasemien alkaa olla tarpeeksi, ja alkaako hidastuminen jo lähivuosina? Ehtiikö Kempower luoda lisäarvoa ennen markkinan kyllästymispistettä ja kilpailijoiden ryntäystä apajille?

Haasteet:

  • Markkinan kasvu voi olla mahdollisuus, mutta…Markkinan koko on edelleen vasta satoja miljoonia, ja Kempowerin markkinaosuus luokkaa 4 %. Vielä vuonna 2030 on markkinakoon ennuste (Euroopa+USA) alle 4Mrd€.
  • Kasvutavoitten saavutus näyttäisi vaativan markkinaosuuden 4-5 kertaistamista, ja markkin kasvaa selvästi hitaammin yhtiön kasvutavoitteisiin nähden.
  • Vuosikasvuvaatimus 200 M€ liikevaihdolle 4-6 vuodessa on 70,4 - 42,6 %, eli haastetta riittää
  • Tilauskanta on lyhyt, ja kvartaalivaihtelua selvästi, eli liiketoiminta ei ole helposti ennustettavaa, eikä liikevaihto ilmeisesti jatkuvalaskutteista.
  • Poikkeustoimitus pudotti myyntikatetta 1-9kk-2021, josta voi kysyä, miksi moiseen on lähdetty - oliko kilpailuntorjunta-päätös? Pieni epäilys on, ettei vaan olisi alkava trendi tässä marginaalin laskussa?

Arvostus:

  • P/E-luku taitaa huidella yli 80 lukemissa 2021 ennusteilla
  • EV/LV21-e = 9-13 haarukassa ennen tai jälkeen antia.
  • Osinkoa on turha odottaa lähivuosina, ei makseta, eli sijoittajan elettävä toivossa osakkeen arvon nousuun.
  • Kempower asentaa latausteknologiaa, ja lataa myös yhtiön arvon korkealla myyntijännitteellä.
69 tykkäystä

Next German government's key climate and energy plans in 2021 coalition agreement | Clean Energy Wire Saksa varmasti iso markkina, joten liittyy myös Kempoweriin

2 tykkäystä