Ehkä olen missannut jonkun aiemmin viestin, joten kysyn.
Mikä kysely tämä oli (mikä siis oli itse kysymys)?
Keitä vastaajat ovat?
Noin 200 ääntä ei vaikuta kovinkaan suurelta otokselta tietätämättä mitä on kysytty ja keneltä? Varsinkin kun käyttökokemukseen voi vaikuttaa se latauskenttää/asemaa hallinnoiva taho paljonkin.
Pahoittelut, että viestini ei ollut riittävän selvä.
Kysely löytyy “Latausverkosto – Nyt!” ryhmästä Facebookista ja on siten täysin epävirallinen kysely ryhmän käyttäjäkunnalta.
Tiivistin kysymyksen viestiini, koska en halunnut kopioida mitään viestin sisältöä sanasta sanaan ulkopuolisille sivustoille (kuten tämä inderes foorumi).
Ajattelin kuitenkin, että tällainenkin epävirallinen kysely Facebookista saattaisi kiinnostaa muitakin Inderesiläisiä Tämän perusteella ei tietysti kannata sijoituspäätöstään tehdä
Kiitokset. En ryhmässä itse olen, mutta ainakin pari vuotta sitten siellä taisi olla keskimääräistä autoilijaa innokkaampaa väkeä, joka ymmärsi laturien eroja, Ainoa ongelma toki on, että noista käyttökokemuksista on todella vaikea saada suodatettua pois latausoperaattorin (Virta, Recharge, …) vaikutusta kokonaan. Ja onhan tuossa sellainen bias myös, että esimerkiksi Tritiumin suomilaturit lienevät hieman vanhempia verrattuna uusiin Kempowerin latureihin, joka jo sinänsä vaikuttaa paljon. Ei ole yllättävää, että uudemmat ovat vanhoja parempia. Olisi aika huolestuttavaa, jos näin ei olisi.
Ja jos ymmärrykseni esim Tritiumien iästä on väärä, niin korjatkaa toki.
Ei varmaan ole mitään tuotekehitystä mihin tuon kokoiset firmat eivät “Pystyisi”. Tuon SICHARGE D:n ero Kempowerin tuotteeseen näyttäisi nopealla vilkaisulla olevan:
Tehomoduulit satelliitissa. Pömpelistä tulee tällöin suurempi, ja vaikeammin sijoiteltava. Yli 2 auton DC-lataukseen pitää hankkia lisää satelliitteja. Mielestäni tässä on Kempowerilla kohtuullisen suuri etu, sillä nykyisten huoltoasemien ja parkkipaikkojen yleisemmin hyödyntäminen on helpompaa kun tehomoduulit saadaan “laidalle” ja satelliitit pidetään pieninä.
Pienempi laajennettavuus tehossa per pömpeli. Siemens 300 kW ja Kempower 600 kW. Voit hankkia kaksi Siemensin laitetta, mutta tehon jakaminen ei onnistu niiden välillä.
Ainakin Norjan nopea markkinaosuuden kasvu todistaa, että ovat onnistuneet designissa ja teknisessä kokonaisuudessa. Vastaavaa dynaamisuutta ja skaalautumiskykyä edustaa Teslan omat laitteet. Toki kilpailijoita on pitkä rivi, mutta tosiaan edelläkävijämarkkinalla Norjassa vauhti kiihtyy ja nyt myös Suomessa.
Keski-Euroopan markkinakoko onkin toista luokkaa ja toivottavasti sama kehitys realisoidaan siellä.
Ja kannattaa tässä muistaa, että vertailu ac-laturivalmistajiin ei ehkä ole relevantti. Pikalataus ja HPC on Kempowerin syömähammas. Tämän casen onnistuminen riippuu myyntipuolella Keski-Euroopan myynnin skaalauksen onnistumisesta. Ja myös tuotanto pitää pystyä kannattavasti skaalaamaan perässä, mutta hankala ottaa kumpaankaan komponenttiin näkemystä.
Itse en ole tarkemmin tutkinut kilpailijoiden latureita netistä, ainut on käytännön kokemus eri latureista (pitää alkaa tutkimaan kun mahdollisesti osallistun ipoon). Siemensiä en ole mielestäni Suomessa nähnyt. Käyttämissäni ABB paljon köykäsempiä. ABB löytyy esim. joiltakin Lidlin pihoilta. Linkkaamasi Siemens on paljon isompi kuin Kempowerin satelliitti, jossa on vain ohjauselektroniikka. Kempowerissa pitkät kaapelit, niin että yltää auton taka osaankin, eikä kaapelit makaa maassa. Jos Kempoweria vertaa esim. edelläkävijään Teslaan, niin kyllä nuo alkaa käytettävyydeltään olemaan parempia, paitsi Teslat tukee automaattista laskutusta. Siis jos auto on Tesla, Hollannissa menossa kokeilu jossa muutkin autot voivat käyttää Teslan latureita ja käyttö hankalempaa.
Latauslaitteet käy kaupaksi. Miten jos Kempower tekisi hybridimallin. Auton laturi / hitsausmuuntaja. Saisi samalla hitsata ruostuvat helmat kun latailee auton.
Teslan rajoite on keskittyminen omaan napaan. Kempower on ylläolevien lehtitietojen perusteella hyvinkin kasvava laitos. Tuotteella on selkeä etu latauksen hallinnassa ja seurannassa. Tämä on seuraava merkintä ja lisähankinta heti kaupan alettua.
Kempowerin osakkeiden merkintähinta on listautumisannissa 5,74 euroa osakkeelta. Yhtiön markkina-arvo olisi merkintähinnan perusteella noin 306 miljoonaa euroa, joka perustuu ulkona olevien osakkeiden määrään annin toteuttamisen jälkeen.
Kempowerin yleisöannin merkintäaika alkaa huomenna torstaina kello 10.00 ja päättyy arviolta 10. joulukuuta kello 16.00. Yleisöanti voidaan ylimerkintätilanteessa keskeyttää aikaisintaan 9. joulukuuta kello 16.00.
Tuon perusteella Kempowerin 2021 P/S on siis n. 10-12 (jos liikevaihto 25-30m)
vertailun vuoksi Zaptecin 2021 marketscreener ennusteilla P/S n. 10
Eli listautumisalennuksen sijaan on listautumispreemio
2022 ennusteilla tilanne puolestaan toisin päin kun Zaptecilla P/S n. 6 ja Kempowerilla 6-4 (jos liikevaihto 50-75m, koska en tässä kohtaa osaa arvioida kasvaako luokkaa 100% vai 400%, niin otetaan varomaisemmasta päästä). Liikevaihdon soisi kasvavan kuitenkin vähintään yli 100%, mikä ei lähivuosien kasvuun suhteutettuna pitäisi olla haastavaa. Mutta jos kasvaakin reippaasti enemmän vielä ensivuonna, niin P/S-kerroinkin kyllä sulaa silmissä.
Anti 87m kokoinen, mutta ankkurisijoittajat varanneet n. 61% eli anneissa n. 34m verran tarjolla.
Toisin sanoen ylimerkitään jälleen moninkertaisesti, vaikka annin koko on reippaasti suurempi kuin Modulightillä tai Norrhydrolla. Pientä toivoa siis ettei käteen jäisi alle 200e
Osuu mahdollisimman huonoon ajankohtaan, joten tuolla arvostuksella voi jäädä heikoksi vastaanotto markkinoilla. Ihan kiinnostava yhtiö ja tuotteet, mutta…
Tämä on vaikeahko päättää, osakkeen hinnoittelu on varsin korkea, kuitenkin kasvunäkymät ovat varsin lupaavat ja yllättävänkin varmat. Julkishallinto tulee lähivuosina varmasti tukemaan latausinfran rakentamista, mikä lisää varmasti kasvuvauhtia. Toimiala on kiinnostava ja yhtiöllä on ihan oikeaa toimintaa. Pitänee pähkäillä osallistumista sinne 9.12 asti ja vähän sen hetkisen yleisen markkinatilanteen mukaan päättää.
Luottoa antiin riittää Kempowerin hallituksen puheenjohtajalla.
Kempinvest Oy (Kempowerin hallituksen puheenjohtajan Antti Kempin osittain omistama sijoitusyhtiö), on sitoutunut merkitsemään osakkeita 2,0 milj. euroalla.
Omalla kohdallani eka yhtiöesittelylive, jossa kuvanlaatu oli surkeahko ja rakeinen, jatkuvasti tuli 1 sekunnin jähmettymisiä ja sitten taas stream jatkui. Puhe onneksi toimi ongelmitta. Oma surkea tietokone/nettiyhteyskö syynä vai yleisempi ongelma. Yleensä ei Youtuben kautta ole liveä lähetetty.
Lupaavalta kuulosti kyllä sijoitustarina ja pitkä lista ankkurisijoittajia mukana, vähintään minimimerkintä pitänee tehdä… esite vielä lukematta.