Jossain oli ohje, ettei Osuuspankin analyysejä saa kopsata tänne suoraan. Tämä ihan okei. Sen verran kai saa referoida, että Op nostaa tavoitehinnaksi peräti 38€😮
Vaikka nuo tavoitehinnat on vähän niin ja näin, niin kyllähän ne suuntaa antaa ja kertoo, että uskoa löytyy. Olisihan tuo seniorianalyytikolle aika moinen nöyryytys jos kurssi olisikin vuoden päästä 8€ 38€:n sijaan. Se saattaisi olla kultaisen kädenpuristuksen paikka. Imo.
Hurjaa on touhu.
Nojaa. En liikaa tuijottaisi tavoitehintoja. Tulee mieleen Qt pahimmassa kiimassa vuonna 2021 tai melkeen mikä tahansa kovaa kasvanut jenkkitekno samana vuonna.
Ei tarvita tässäkään tapauksessa kuin pieni rasahdus niin kurssi voi tippua sen 30-50% nopeassa ajassa.
Tässä on kyllä arvostuskertoimet viritetty kireämmälle kuin kitarani ylä-E -kieli, mutta niin kauan kuin kasvutarina jatkuu tähän malliin ei voi kuin ihmetellä ja nostaa hattua. Harmittaa että myin omat osakkeeni pois n. 25€ hintaan, mutta eiköhän tähän ehdi vielä hypätä mukaan sopivassa välissä.
Itsehän en sijoittamisesta paljoa ymmärrä, enkä jaksa käyttää siihen niin paljon aikaa kuin keskivertoa paremmin menestyäkseen pitäisi. Kuitenkin isossa kuvassa “tämmöinen yksinkertainen” ajattelee, että Kempowerissa täyttyy kolme kasvuyrityksen kannalta keskeistä kriteeriä:
Ensimmäinen ja viimeinen kohta varmastikin täyttyy Kempowerin tapauksessa, mutta miten tuo keskimmäinen? Mitkä on ne kilpailuedut, joita latausoperaattori saa valitsemalla Kempowerin laitteet ja järjestelmät? Halvemmat / luotettavammat / skaalautuvammat / pienempihäviöiset / helppokäyttöisemmät / jotain muuta?
Tästä on keskusteltu jo aiemmin tässä ketjussa, ja varmasti teknologianörtit osaavat detaljit minua paremmin. Yksinkertaistettuna Kempowerin teknologia pystyy ohjaamaan dynaamisesti oikean määrän lataussähkötehoa suoraan sinne, missä sitä tarvitaan eniten, eli sähköliittymän teho voidaan hyödyntää useamman laturin kesken paremmin kuin todella monilla muilla tämän hetken suurilla laturivalmistajilla. Alla on markkinointimateriaalin kuva, jossa asiaa on väännetty rautalangasta. Totta kai teknologian kehittäminen on jatkuvaa kilpajuoksua, ja etumatkan voi menettää myöhemmin, kuten kävi Nokialle. Mutta jos alussa vetänyt kaulaa muihin, kiinni saaminen on vaikeampaa kuin samalta viivalta lähtiessä. Kempowerissa aistii kivalla tavalla vanhan ajan rehellisen insinööriosaamisen yhdistettynä kovaan kasvuun.
Danske Bankin aamukatsauksen julkisessa versiossa oli tänään Kempower (luettavissa viikonlopunkin yli vielä: Sijoittamisen aamukatsaus). Tiivistelmäkappale siinä: “Nostamme suosituksemme Kempowerille Osta-tasolle (aiemmin Pidä) korotetulla 33 euron tavoitehinnalla (aiemmin 29), mikä johtuu Q4:n vaikuttavasta toteutuksesta, rohkeista taloudellisista tavoitteista ja paljon korkeammista osoitettavissa olevista markkinaoletuksista erityisesti hyötyajoneuvoissa. Kempowerin kilpailukykyisen tuotevalikoiman yhdistettynä vihreisiin megatrendeihin pitäisi tukea pitkän aikavälin kasvunäkymiä.”
Kannattaa katsella eilisen CMD:n esityksiä esim. kilpailijoista erottautumisen suhteen, tallenne on Kempowerin sivuilla (tai Youtubessa): Worksup
Tämä pisti itselläni silmään CMD:ssä. Ainakin AC-puolen latureissa (3,7-22kW) esim taloyhtiöille tehtäessä on itsestäänselvää, että dynaaminen lataushallinta hoitaa asemien välisen komminikoinnin ja latauksien optimoinnin niin, ettei kokonaiskapasiteetti ylity. Ei liene mikään amerikantemppu hoitaa samaa nopeissa DC-lauksissa myös? Omaan korvaan tämä on hyvin lyhyen ajan valttikortti jos sellaista ei muka muilla näissä ole. Toivon ettei tähän edgeen nojata laskelmissa kovin vahvasti.
Eipä taida olla. Ainakaan dynaamista kuormanhallintaa. Usein kahden kaapelin latureissa tehot jaetaan 50/50 huolimatta siitä, mikä on toisen tarve. Ja kun kaveri lähtee vierestä, et saa käyttöön vapautunutta tehoa, ellet sammuta ja käynnistä latausta uudestaan.
Kemppareilla on uskoakseni myös helpompi rakentaa iso latauskenttä, sillä satelliitit ovat pieniä ja siroja. Vertailuna vaikka Alpitronicin valtaviin kaappeihin. Niissä tosin taitaa olla sisällä kaikki elektroniikka. Kempowereiden tehomoduulit ovat omassa kaapissaan jossain pienen matkan päässä. Tänään aukesi Helsinki Outletille Rechargen 8 laturin kenttä Kempowereista. Suomessa vastaavia ja/tai suurempia on vain Teslalla. Eivät yhtä siroja kuin Kempowerit, mutta melko vähän tilaa nekin vaativat.
Itse olen sähköautoilija ja omien kokemusten perusteella Kempowerin pikalaturit ovat käyttäjäkokemuksen ja featureiden osalta parhaita latureita Suomessa. Pitäisi kuitenkin olla suurtehoelektroniikan asiantuntija jotta voisi arvioida kuinka merkittävä kilpailuetu Kempowerin tuotteissa on ja kuinka helposti se on kopioitavissa. Kempower kerää myös merkittäviä määriä dataa pilveen lataustapahtumista ja hyödyntää tätä esim. laitteiden huoltotarpeen ennustamisessa ja esim. mahdollisten autokohtaisten yhteensopivuusongelmien tunnistamisessa, mutta ihmettelen suuresti jos kilpailijat ei tekisi samaa.
Toisaalta referenssiä voidaan myös itse sähköautojen puolelta. Kaikki sähköautovalmistajat tietävät että pikalatausten optimoiseksi akku pitäisi lämmittää yli 20 asteiseksi jotta se ottaa vastaan virtaa suurella teholla. Siitä huolimatta Toyota toi markkinoille 2022 auton (bz4x) josta puuttuu rautatasolla komponentit akun esilämmittämiseksi ja esim. VAG-konsernin MEB-alustaan tuota ei ole saatu lisättyä softaan vaikka lupauksia on kuultu jo yli kahden vuoden ajan. Eli vaikka kilpailuetujen konsepti olisi hyvin tiedossa, niin sen saaminen tuotteisiin on välillä yllättävän vaikeaa. Toki vertaus on sikäli ontuva että automallien kilpailukyky ostajien silmissä muodostuu monesta osakokonaisuudesta joista latauskyky on vain yksi osa.
Mikä näissä DC-latureissa tekee eron AC-latureihin kuormanhallinnan osalta? Tekniikka on siis käytössä jo AC-puolella laajasti eri valmistajilla. Se ettei sitä ole DC-puolella kakkilla ihmetyttää minua. Voiko olla ettei sitä ole tarvinnut olla ennen kuin Kempower “loi” tarpeen eli osoitti sen hienouden. Ja se ettei sitä nyt ole kaikilla ei tarkoita ettei sitä ole huomenna kaikilla. Edellyttäen tosiaan ettei ole jotain teknistä syytä, jota en kyllä usko olevan.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen. Youtubessa, mutta poikkeuksellisesti audio-muodossa. Kerrotaan perusteellisesti sähkäreiden lataamisesta. Miten auto ja latauspömpeli keskustelevat keskenään ja mitä latausprosessin aikana tapahtuu. Erinomainen audio.
Se mikä harmittaa on se, ettei tässä avata Kempowerin teknologian erityispiirteitä ja kilpailuetua verrattuna muihin. Jossain olen joskus törmännyt tällaiseen videoon, mutta en löydä sitä mistään.
Kaksi asiaa.
Tämä on todella mielenkiintoinen asia. Itse olen pienessä päässäni ajatellut, että henkilöautojen sähköistyminen on se The Juttu mihin kaikki kasvu perustuu. Mukavaa olla väärässä. Toisaalta, jos miettii raskaan kaluston polttoaineen kulutusta ja dieselin hinnannousua, niin kyllähän tuo on ymmärrettävää. Rekka / yhdistelmä ym. kuluttavat karkeasti 30-70l/100km
Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että latureita myydään jatkossa sekä henkilöautoille, että raskaalle. Raskaan nopea sähköistyminen, tai tässä kohtaa vielä ennustus siitä, yllätti kyllä täysin. Lisäksi erilaisia latausjärjestelmiä on mm. veneille ja työkoneille, mutta niiden osuus koko potista on ymmärtääkseni marginaalinen, ainakin toistaiseksi.
Etsin, mutten löytänyt sitä kuvaa, jossa tuon raskaanpuolen kasvu oli esitetty visuaalisesti. Semmoinen pikku pallo ja vieressä iso pallo. Liitän sen tähän, jos vaan jostain löydän.
Kempowerin kehittämä dynaaminen lataus, jossa tehoa jaetaan fiksusti eri autoille lataussateliitten kautta. Tämä on ymmärtääkseni Kempin merkittävin kilpailuetu verrattuna muihin. Mietin vaan, että onko tätä mitenkään patenttisuojattu? Ymmärtääkseni ei. Enkä löydä asiasta lisätietoa, vaikki kuinka etsisin. Varmaan olisi patentoitu, mikäli sen vaan voisi.
Kuva löytyi 
Kuvakaappaus sijoittajapäivän youtube-videosta. Ja korjaan samalla itse itseäni, ei tuo veneiden ja muiden osuus olekaan marginaalinen, vaan ihan messevää siivua siitäkin odotetaan.
Yhtiötä tai alaa sen enempää tuntematta, nopealla haulla löytyi muutama osuma. Onko kenties kyse tästä?
Tai tästä?
Ei. Ensiksi mainittu patentti liittyy latausajan ennustamiseen. Kempowerin laturi tietää, mikä auto siinä seisoo lataamassa ja ymmärtääkseni historiallisen datan perusteella se osaa ennustaa, kuinka kauan kestää ladata vaikka 60%iin, 80%iin jne. Toista patenttia en nyt ihan täydellisesti ymmärrä näin äkkiä, mutta jotenkin dataan sekin liittyy. Ei kuormanhallintaan.
Latausmarkkina tulee lähivuosina kasvamaan lähes eksponentiaalista vauhtia, kun eri sektoreita kiinteistöistä sähköistyy / sähköistetään. Aloin pohtia miten helppoa latauslaitevalmistusmarkkinaan on tulla mukaan? Itse en suurtehoelektroniikasta ymmärrä niin paljon, että osaisin ottaa tähän kantaa. Käytännössä muillakin markkinoilla ottaa muutaman vuoden, että pääsee markkinan imuun mukaan. Olisiko tässä Kempowerin kannalta ajoitus osunut todella hyvin kohdalleen, kun markkinan kasvu alkaa kiihtyä ja varteenotettavia kilpailijoita on tällä hetkellä vain kourallinen. Näkisin, että mikäli tuotanto saadaan skaalattua nopealla tahdilla, niin markkinaosuuden voittaminen seuraavina vuosina vuoteen 2025 voi olla hyvinkin todennäköistä.
Arvostus on kyllä sellaisella tasolla, että voittokulun pitää jatkua aikamoisena vuosia ilman häiriöitä……skenaariot kasvusta ovat toki mahdollisia, mutta todella harvat noihin pystyvät
Kyllä näin on, mutta enpä ihan heti löydä lähihistoriasta yhtä mullistavaa uutta markkinaa joka tulee vaikuttamaan lähes kaikkien ihmisten elämään.
