Tähän mennessä laitteet ovat ainakin 5 vuodessa vanhentuneet tehoissa ja ehkä standardeissakin. Tuskin maksujärjestelmätkään enää ajantasalla ja ei kannata päivitellä. Ensimmäisiä latauspisteitä laitetaan jo uusiksi moderneilla tehokkaimmilla laitteilla.
6 tykkäystä
EU:han vaatii, että kaikkiin uusiin suurtehoisiin (olikohan +50kW, pitää tarkistaa) pitää saada korttimaksupääte. Tämä on hyvä niin päästään kaikista poleteista ja muista virityksistä eroon, mutta samalla se tarkoittaa, että vanhat laturit menevät vaihtoon, koska ei noita päätteitä ole mitään järkeä asentaa vanhoihin pömpeleihin.
Esim. joiltain Nesteen asemilta löytyy Kempowerin pöntöistä korttimaksupäätteet eli homma on sikäli hanskassa jo.
12 tykkäystä
Kaikkea ei voi Kempower voittaa, mutta mielenkiintoinen referenssi Plugit HUBE:lle.
5 tykkäystä
Onko Plugitilla liiketoimintamalli että laitetaan sähköurakkana pystyyn latauskenttä. Komponentit ostetaan maailmalta (esim. Kiinasta). Referensseissä joka systeemi näyttää olevan hieman eri komponenteista koottu. Toiminee yksittäisenä pisteenä mutta ostaako isommat ketjut tälläisella malilla verkostoa. En ainakaan itse uskaltaisi - varaosien saatavuus, huolto, operointi, elinkaarikulut, toimittajariski jne.
8 tykkäystä
Tämähän ei välttämättä ole mikään ongelma tai haaste vaan päinvastoin voidaan lukea jopa positiiviseksi kempowerille. Eihän niitä laitteita liian kestäväksi kannata suunnitella että pääsee uutta asentamaan 
kunhan ei häviä kilpailijoille laadussa.
Jos se on kondensaattori, kun hajoaa, niin miksei kondensaattoreita voi vaihtaa? Onnistuuhan tuo kaikessa muussakin elektroniikassa, joskaan ei kannata taloudellisesti halvassa elektroniikassa.
2 tykkäystä
Tässä blogikirjoitus ST1:sen latausasemista jotka tehdään Kempowerin tekniikalla. St1 lähtee viimein rakentamaan latausinfraa - Oikosulkublogi
21 tykkäystä
Mikä estää kondensaattorien tekemisen plug and play tyylisiksi? Tämän kokoisissa laitoksissa konkat eivät ole mikropiirikokoluokassa, vaan ihan kunnollisia ”kaljatölkkejä”. Näitä voitaisiin kasata valmiiksi haluttu määrä nippuun helposti plug and play tyylisesti asennettavaksi yksiköksi. Tarvittaessa valmiiksi kasattu yksikkö vaihtoon paikan päällä koulutetun asentajan toimesta; aikaa itse toimenpiteeseen mennee tässä tapauksessa vähemmän, kuin laitoksen valmistelussa ko. toimenpiteeseen.
3 tykkäystä
Hyvä, että nuoria kiinnostaa.
Puhuivatko ollenkaan automaatioasteen nostamisesta roboteilla tai coboteilla? Voisin kuvitella, ettei ole kovin vaikea tehdä tehokasta automatisoitua tuotantolinjaa, kun käsittääkseni yrityksellä on kuitenkin vakiotuotteet. Kilpailijat tulevat jossain vaiheessa saamaan kiinni teknologian osalta ja tuon lisäksi olisi hyvä, että hintakin olisi halpa, samalla tai jopa paremmalla katemarginaalilla.
1 tykkäys
Pohdin, että olettekohan käyneet kovin monessa OEM asiakkaassa ja nähneet niissä vahvaa automaatio astetta? Itse olen käynyt n. 30 vuoden aikana sanotaan nyt sadoissa yrityksissä.
Suomalaisissa yrityksissä on harvoin niin suuria eräkokoja/tuotantosarjoja, jotka mahdollistavat automaation, koska usein tuotteet tarvitsevat räätälöintiä, pienempiä ja nopeampia toimituksia jne. joka yleensä on se suomalaisten valmistajien kilpailuetu.
Kempowerin uudella tehtaalla olen vieraillut muistaakseni 5 kertaa ja vanhassa paikassa vähintään saman verran.
Esimerkiksi eräs A:lla alkava taajuusmuuttaja tehdas Helsingissä, joka on yksi suurimmista globaalistikin, niin automaatiota on aika vähän ja tuotantomäärä aivan muuta kuin Kempowerilla.
Joskus olin heillä toimittajapäivillä aika kauan sitten kylläkin ja siksi voin sen kertoa, jossa he kertoivat työvoimakustannusten osuuden olevan lopputuotteesta 7%!
Kempowerin historia ja tietotaito on myös paljon Kemppi taustaista, jolla on pitkä kokemus laitteiden “massa” tuotannosta ja kasaamisesta sekä automaation hyödyntämisen arvioimisesta eli eiköhän ne osaa siellä oikeat päätökset tehdä, vaikka tämä palsta jäisi lukematta 
.
Kyllä heidän ihan etusivulta mainitaan sijoittajat ja kaikki raportit löytyy helposti.
Ehkä niiden henkilöiden, jotka hoitavat tehdasvierailija ryhmiä tms, tehtävänä ei ole kommentoida sijoittajiin liittyviä asioita, ehkä jopa päinvastoin 
.
35 tykkäystä
Automaatioasteen lisäämisestä ei ollut puhetta. Asia vain ihmetytti minua, koska olen tottunut näkemään tehtaissa pitkälle vietyä automaatiota ja koneita. Tässä on varmaan kysymys toisenlaisesta tehtaasta kuin mihin olen tottunut.
1 tykkäys
Lähestyn asioita “sijoittajan silmin”. Minua kiinnostavat erilaiset tunnusluvut, vertailu kilpailijoihin, menestys eri markkinoilla jne. Tässä tilaisuudessa niitä ei paljon käsitelty. Ehkä pääsemme toisen kerran vierailulle niin, että painotus on näissä asioissa.
2 tykkäystä
Automaation osalta tuo, mitä @Monte_Cristo kin mainitsi pitää paikkansa, eli elektroniikan kokoonpanoon perustuvissa tehtaissa automaatiota on tyypillisesti melko vähän. Toisaalta myös tuotannon henkilöstökustannusten osuus lopputuotteen hinnasta on hyvin matala (Kempowerilla 2,3 % H1’23).
Lisäisin vielä sen, että vaikka Kempowerillakin alkaa olemaan melko isot volyymit, niin tuotantoprosesseihin on tehty jatkuvasti muutoksia, kun on jouduttu laajentamaan isompaan tilaan tai siirretty tiettyjen osakokonaisuuksien tuotantoa Lahdessa sijaitsevien kahden tehtaan välillä. Eli alkuvaiheessa on myös kaivattu joustavuutta, eikä robotiikan hankkiminen ole senkään vuoksi välttämättä mielekästä.
33 tykkäystä
Mitenkäs isoja ne kondensaattorit näissä Kempowerin laitteissa on?
Isoissahan on ruuviliitokset joka tapauksessa, että ei edelleenkään avaudu tämä kondensaattorien vaihtamisen mahdoton hankaluus.
1 tykkäys
Ihan sijoitusmielessä luen näitä inderesin ym. keskustelusivuja. Nyt mielestäni on menty vähän sivuraiteille, kun keskustellaan liittimistä, ruuveista, kondensaattoreista ym.Itse en noista pysty kyllä saamaan ajatusta onko kyseiset asiat hyvä, vaiko huono asia osakesijoittajan kannalta. Tai sitten en vaan ole tarpeeksi valveutunut.
47 tykkäystä
Ymmärrät varmaan, jos puhuttaisiin talon rakentamisesta ja käytettäisiin esim. suhteessa liikaa ikkunoita. Kustannukset nousisivat ja energiaa ei säästyisi. Kyse on tuotteen laadusta tässä yhteydessä.
4 tykkäystä
En pystynyt päättelemään kirjoituksistanne, oletteko lisäämisen, pitämisen, vai myynnin kannalla Kempowerin kohdalla. Eli mihin lopputulemaan olette tulleet sijoittamisen kantilta.
Jaa, no minä ainakin yritän vain arvioida, että tuleeko sitä runsasta lisämyyntiä muutaman vuoden välein kokonaisten isojen moduulien vaihdosta, kuten joku kertoi. Jotenkin kun olen elektronisten härveleiden kohdalla tottunut ajattelemaan, että kun tehdään teollisuskamaa, niin se on sitten niin kestävää, että sitä ajetaan maailman tappiin, eikä tartte oikeastaan kovinkaan paljoa huoltaa.
3 tykkäystä
Itse olen sitä mieltä, että Jarkko4 avannut ansiokkaasti tiettyjä perusasioita, mitkä varmaan ovat joillekin asiantuntijoille itsestäänselvyyksiä, mutta itselle uusia mutta loogisisesti ymmärrettäviä asioita. Tällainen jos mikä kuuluu osana Kempowerin tyyppisen kasvavan yrityksen analysointiin. Siitähän on paljon ollu täälläkin puhetta, että mikä se mahdollinen laadullinen etumatka Kempowerilla on vai onko sitä jne. Tällainen perusasioiden käytännönläheinen avaaminen lisää ainakin omaa ymmärrystä valtavasti ja peukutan isosti tuollaista kirjoittamista.
8 tykkäystä
Jotta sillä olisi mitään merkitystä mikä kirjoittajan kanta on mainitsemallasi asteikolla pitäisi kirjoittajan lisätä myös paljon taustaa mihin kanta perustuu. Samoilla liiketoiminnan kehityksen ennusteilla kaksi sijoittajaa voi saada täysin eri “kannan” osakkeeseen vain sillä, että näillä kahdella on vaikka eri tuottovaatimukset tai määrittelevät käypää arvoa eri arvostusmalleilla. Ihan sama juttu kuin analyytikoiden tavoitehinnat ja suositukset. Itsessään näillä on hyvin vähän informaatioarvoa, jos ei perehdy miten analyytikko on kyseisiin päätynyt ja arvioi itse niitä perusteita.
15 tykkäystä