Tämä oli hyvä pointti.
Mutta voisi kuvitella että a) tilaajien kannattaisi pyytää niihin Eurooppalaiset standardit, tai b) ei olisi mikään Ameriikan temppu Kempowerille tehdä sitten soveltuva versio. Mitä muuta siinä olisi kuin erilaiset liittimet / keskusteluyhteydet? Onko akkuratkaisuissa, jännitteissä, virranottokyvyssä, jne eroa?
Tässä tulee varmasti osittain regulaatio ja hyväksynnät vastaan, joka ei kuitenkaan tapahdu aivan sormia napsauttamalla.
Langatonta on yritetty monesti kaupallistaa, mutta energiahäviöt ja luotettavuus eivät yksinkertaisesti riitä kaupalliseen käyttöön.
Noi ilmajohtimet kustantavat toistaiseksi niin valtavasti, etteivät ole ratkaisu ainakaan isossa mittakaavassa. Pikalataus on toistaiseksi ehdoton voittava teknologia ilmajohtoihin nähden.
Jossain terminaali/satama-alueilla voivat olla sisäisessä logistiikassa avuksi.
Juurikin näin. Langaton lataus on fysikaalisten rajoitteiden vuoksi utopiaa toistaiseksi.
Vaikka etäisyys saataisiin pieneksi, niin Pohjoismaissa ainakin jää/lumi tekevät langattoman latauksen lähes mahdottomaksi.
Lisäksi langaton lataus vaatii ajoneuvoilta käämit vastaanottamaan energiaa, mikä taas nostaisi aivan kohtuuttomasti kustannuksia.
Ajojohtimista käyttövoimansa ottava sähköbussi on Suomessa kaupunkiliikenteessä toimivaksi todettua tekniikkaa. Tampereella ja Helsingissä johdinautot olivat liikenteessä jo 1940-luvun lopulta alkaen. Muistan nämä ‘rollikat’ omasta lapsuudestani.
Tähän voisi lisätä, että Kempowerin onneksi lukuisissa Eurooppalaisissa maissa valmistetaan vielä kaupunkiliikenteen busseja ja Eurooppalaiset bussinvalmistajat ovat heränneet tähän (jo vuonna 2019) ja pyytävät valtiota ja kaupunkeja reguloimaan hankintoja. Eli ainakin vielä toistaiseksi joissakin Euroopan maissa tekohengitetään Eurooppalaista bussinvalmistusta, jotta se voisi mahdollisesti kuroa kiinni kiinalaisten etumatkaa. Täytyy muistaa, että kiinalaiset esittivät jo vuonna 2008 Pekingin Olympialaisissa ensimmäiset sähköbussinsa.
Tämä olisi käytännössä ainoa pelastusrengas eurooppalaisille bussinvalmistajille. Ei Volvokaan hengissä pysy vain Ruotsin tai Pohjoismaiden bussitilauksilla.
Eurooppalaiset bussinvalmistajat ovatkin vaatineet kilpailituksiin vaatimusta akkujen tuotannon vastuullisuudesta, jolla voisivat ainakin osin mahdollisesti sulkea pois kiinalaisia pois Euroopan markkinoilta.
En ihan äkkiseltään usko, että Kempower lähtisi kehittämään tuotteitaan soveltuviksi myös Kiinalaisille busseille, koska ainakaan hinnalla sillä markkinalla he eivät voi voittaa.
Kempowerin suurimpia kilpailutekijöitä voi olla heidän laitteidensa luotettavuus. Bussiliikennöitsijä saa sakot, jos bussin lataus ei onnistukaan ja bussi ei kulje linjalla kuten pitäisi.
Kuten aikaisemmin sanoin jakeluliikenteen pikalataus on the next step ja se, että ehtiikö siihen junaan mukaan Kempower on aikalailla kaikki kaikessa omasta mielestäni. Henkilöautojen pikalatausmarkkina kasvaa aivan varmasti vielä vuosia, mutta tulee varmasti hidastumaan jo tämän vuosikymmenen lopussa.
Helsingin eteläisestä kaupunginosasta (Tallinna) niitä löytyy edelleenkin 
Saksassa testaavat moottoritiellä rekkojen lataamista roikkuvista piuhoista.
Ruotsissa ollut myös pilotti käynnissä vuodesta 2018
Tuossa videossa suoraan sanotaan, että kahteen suuntaan kyseinen lataustekniikka kustantaisi 2 M euroa per km. Samalla hintaa saa aika monta Kempowerin pikalaturia pitkin kyliä ja metsiä…
Instikka-antikin ylimerkitty, kaupankäynnin Kempowerilla pitäisi alkaa tiistaina. 
Tässä on langattoman latauksen ratkaisu luvattu seuraavasti:
Kuulostaa liiankin hyvältä ollakseen totta, joten en itsekään vielä osta näitä lupauksia. Haastattelussa puheisiin hiipi salakavalasti fraaseja, kuten: “ex nasa asiantuntijat kehittäneet” jne., joka omalla kohdalla lisää epäilyksiä eksponentiaalisesti 
Selkeä etu olisi mahdollisuus pienentää ajoneuvoihin asennettavien akkujen kapasiteettia. Langaton laaja latausinfra mahdollistaisi tiheämmän lataussyklin kaikissa arkisissa tilanteissa ja erityisesti ammattiliikenteessä, kuten taksit, bussit jne.
Pieniä ‘microcharge’ tapahtumia useissa eri pysäköintikohteissa olisi logistisesti järkevää. Toivottavasti Kempower panostaa myös tällaisen teknologiaedun tutkimiseen jatkossa.
Kotisivu:
Haastattelu:
Sinänsä ei ole teknistä estettä toteuttaa vastaa systeemi kun langattomassa kännykän latauksessa, tai sähköhammasharjoissa. Käämi(antenni) vastaava mutta reilusti isompi esim 50cm kokoon niin teho “tuhatkertaistuu”. Olen käytännössä siirtänyt jo opiskeluaikana testimielessä energia 20cm kokoisten käämien välillä.
Eli auto ajaa tiettyyn paikkaan joka valolla ja kiskoilla ohjataan kuten autopesuhalleissa oikeaan kohtaan ja maasta nousee levy kiinni auton pohjalevyyn ja molemmissa 50cm antenni sisällä energian siirtoon. Antennien ilmaväli jää helposti alle 1 cm:n joten induktiivinen liitos on varsin tiukka eli häviötön niin lähellä olevissa antenneissa. Se on täysin selvä asia että langaton lataus on vallitseva käytäntö 30v kuluttua, paljon halvempi kun ei ole kuluvia osia eikä sähköiskun vaaraa yms…
Onhan siinä liikkuvana osana se lattiasta tai maasta nouseva “antenni”.
Kylmissä maissa tuo ei toimi talvella, koska auton pohjassa on jäätä ja kovaa lunta, ellei ole aikaa sitä autoa sisällä sulatella ensin. Ja ulkona täysin sääriippuvaista sekä vaatii antenniin sulatustehoa, joka on sitten tiesuolan ym. rasituksille alttiina.
Sähkömagneettisille kentille on annettu raja-arvoja, mahtaako näillä tehoilla tulla jo vastaan?
Itse olisin konservatiivisempi. Langaton lataus vaatii valtavan suuren sähkömagneettikentän. Miten estetään magneettikentän indusoituminen ei-haluttuihin kohteisiin esim. antenneina toimiviin lataajan sydämentahdistimen johtoihin? Uskon että suuritehoinen langaton lataus kohtaa suuria vaikeuksia emc-regulaation ( electromagnetic compatibility) kanssa.
Onhan niitä langattoman latauksen systeemejä olemassa, mutta ne vaativat ladattavan auton tarkan sijoittumisen oikeaan paikkaan. Auto ja laturi keskustelevat keskenään, ja jos laturi havaitsee välissä jotain ei-toivottua, johon sähkökentän energiaa absorpoituu, lataus loppuu välittömästi. Latausinfra ja latausvirta pitää jonkun maksaa, eli lataaminen edellyttää lataussopimuksen haltijan tunnistamisen, yms. On siinä aika monta seikkaa, joiden vuoksi en liity langattoman latauksen odottelijoiden kerhoon, vaikka sähköautoilija olenkin.
-Maassa olevan antennin 1/4 neliömetriä lämmitys ei liene ongelma kun tuossa on koko kävelykatu sulatettu koko talven 10 000m2".
-Ei kait siinä tasaisessa pohjankohdassa ole jäätä erityisesti jos on sileä muovilevy jossa antenni valettuna sisään. Pyöränkotelossa ym toki mutta ei liity tähän. Magneettikentät ei ongelma jos ihmiset on autossa faradayn häkissä. ja ilmassa kenttä vaimenee muistaakseni kolmanteen potenssiin eli metrin etäisyydellä antennista jo “tuhannesosa”.
"Onhan niitä langattoman latauksen systeemejä olemassa, mutta ne vaativat ladattavan auton tarkan sijoittumisen oikeaan paikkaan
"
-Latausteho vaimenee jos induktiokytkentä ei ole täydellinen, mutta puhutaan 50cm antennilla noin 10-15cm vaadittavasta tarkkuudesta että tehonsiirto pysyy yli 90% maksimista.
Amazon tilannut 100 000 jakeluautoa Rivianilta:
Amazonilla tietenkin omat latauskentät. Olisko mitään mahdollisuutta, että Kempower voisi jatkossa päästä näin isoihin hankkeisiin laturien toimittajaksi? Kempowerin mallilla voisi jokaisella jakeluautolla olla oma satelliitti.
Muistanko oikein että Amazon omistaa pienen osan Rivianista.
Kuvassa 2 näkyy jokin laturi, en itse tuota tunnista:
Rivianilla oma latausverkosto ja omia latureita (tekeekö ne sitten itse vai hankkiiko alihankintana, kuitenkin aika pieni yritys), nämä eivät ainakaan näytä Amazonin kuvassa olevalta laturilta:
Sähköpakua ladataan liittämässäsi kuvassa ChargePointin laturilla. ChargePointilla oma latausverkosto, jonka lisäksi toimii ihan hardistoimittajana.
Rivian väittää suunnitelleensa DC-laturinsa itse, mutta tuskinpa niitä itse valmistaa.
Mutta lähimpänä Kempowerin toteutusta voisi olla Tritium, vaikkakin heillä tuo modulaarisuus on toteutettu latauspaikkakohtaisesti. Linkki parin päivän takaiseen tiedotteeseen ja tässä tarkemmin.
Ovat mm. Ionityn partneri.
