Tuossa laskelmassa kannattaa ottaa huomioon myös se että koko latauskentän maksimiteho on selvästi vähemmän kuin yksittäisen laturien yhteenlaskettu huipputeho.
ABC käyttää Kempowerin latureita ja ABC Mobiilisovelluksen kautta voi tutkia kätevästi noita latauskenttien tehoja ja varausasteita. Esimerkiksi tällä hetkellä liikenneasemilla näyttää olevan 1-2 laturia varattuna.
Tyypillinen on 4-8 laturia 150-200kW maksimiteholla, MUTTA koko kentän maksimiteho on yleensä 200-400kW. Eli pari janoista Taycania riittää jo siihen että kenttä käyttää maksimitehoa.
Esimerkiksi ABC Lohjalla näyttää olevan aika väkevä kenttä, 6 laturia maksimiteho 300kW ja koko kenttä 600kW.
Paremmin alaa tunteville pureksittavaksi Variksen bongamaa;
"Energy company Engie, which bought EV Box, a supplier of charging points for electric vehicles, in 2017, announced on Friday that it was ‘actively exploring all options that could lead to a divestment’ of its subsidiary, in view of its ‘loss-making results’ and the absence of any plans for a full takeover at this stage.
Ylen juttu kotimaisten ketjujen ja Teslan lähiaikojen latausasemasuunnitelmista.
– Kilpailu tulee kiristymään merkittävästi. Se on yhtä kovaa kuin kilpailu normaaleistakin polttonesteistä, sanoo St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen.
– Kahdentoista latauspisteen kenttä maksaa yli 600 000 euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin polttonesteiden automaattiasema, ja kuitenkin asiakkaita on vielä vähän, St1:n Vanninen sanoo.
Ja olettaisin, että tässä on mukana muutkin kulut kuin vain latauslaitteisto.
Latauslaitteiden toimittajan näkökulmasta on positiivista, että Cittari ja S-ryhmä joutuvat kilpailemaan siitä kummalla on hienompi latauskenttä. Tällöin sellainen pitää tilata molemmille.
Ihan oikein muistin. Tarkempia speksejä en artikkelista pikasilmäyksellä löytänyt, mutta näyttää olevan aika standardi tuo 600t€. Ehkä kentän teho on isoin määrittävä tekijä tuossa hinnassa ja pisteet ovat se pienempi kustannus noissa. Sikäli hyvä että itse pömpeleiden ylläpito on sitten edullisempaa mutta toisaalta voisi kuvitella että kun keskus kaipaa päivitystä tai uudistusta niin tulee toinen aika messevä kustannus. Mahdollisesti puhutaan taas 5-7 vuoden päästä sadasta/sadoista tuhansista. Tämä siis Kempowerin asiakkaan näkökulmasta. Kempowerille näennäisesti hyvä, mutta jos asiakas ei ole saanut edes omiaan pois muutamassa vuodessa, lisäinvestoinnit voi jäädä tekemättä.
Sikäli todella typerä homma että hybridikuskeille noilla asemilla ei ole mitään. Tai no, vessa ja kahvia… Kuvittelisi että Kempower olisi senkin saanut pienellä vaivalla ja kustannuksilla noihin lisättyä ja samalla asiakaskunta olisi todella paljon laajempi. En tiedä onko syynä hybridien vähäinen lataus, vai onko edes tehty mitään markkinointitutkimusta asiasta… Tuo on vähän sama kuin myisi pelkkää bensaa mutta ei dieseliä tai toisinpäin. Ladattavia hybridejä on kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä verrattuna täyssähköisiin. En ymmärrä tuota asiaa.
Vähän kyllä surullinen tuo loppu tuossa että “useampi auto käy päivässä lataamassa”, aika vähällä käytöllä siis on. Ja edelleen on korttimaksu vasta tulossa. Omituisen alkeellista touhua, niin perusasia kuitenkin.
Myös tuo Engien päätös myydä tappiollinen EV Box näyttää samoja merkkejä että tuo latausbisnes on vaikeuksissa. Aika monia muitakin varoitusmerkkejä viime aikoina tullut. Teslan toimet nyt ehkä se isoin punainen lippu. Nämä nyt toki vain näitä omia analyysejä.
Homman ollessa suurimmaksi osaksi tukien varassa kasvaa poliittinen riski turhan suureksi. Markkinaehtoisesti tämä ei näytä toimivan vielä todella pitkään aikaan.
– Kahdentoista latauspisteen kenttä maksaa yli 600 000 euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin polttonesteiden automaattiasema, ja kuitenkin asiakkaita on vielä vähän, St1:n Vanninen sanoo.
Aiemmassa viestissäsi sanoit, että “yksi pömpeli” maksaisi 100 t€. Tästä saa sen käsityksen, että Kempowerille maksettaisiin yhdestä lataustolpasta tuon verran. Lisäksi sanoit, että kuuden latauspisteen asema maksaisi 600 t€, eli 100 t€ per latauspista.
Oikeasti 12 latauspisteen latausasema maksaa kaikkinensa tuon reilun 600 t€, eli arviosi oli kaksinkertainen. Ja Kempowerille laitetoimittajana tuosta hinnasta ohjautuu vain osa.
Tarkoitin että kentän tehoa en löytänyt jutusta. Tuo 600t€/6 pömpeliä on myös lehtijutusta. Voidaan siis päätellä että pisteiden määrä ei ehkä ole se ratkaisevin tekijä kustannuksissa. Mielestäni kirjoitin aika selkeästi jos lukee ensimmäistä lausetta pidemmälle. Ihme triggeröitymistä nyt taas.
Ja jos kokonaiskustannukset on samaa suuruusluokkaa kun polttonesteiden automaattiasemalla ja asiakkaita vain murto-osa niin yhtälö lienee haastava. Toki niitä sähköautoja varmasti tien päällä lataillaan vähän tiuhempaan mitä polttomoottoriset käy tankkaamassa, mutta autojen lukumäärässä niin valtava ero että ei tuone tasoitusta sekään.
Polttoaineasema vaatii raskaat ympäristöluvat ja jos vehkeet vuotaa maastoon niin maksat aika isot puhdistustyöt. Jos pohjavesialue niin et varmaan edes saa lupaa tai jatkoaikaa enää.
Ladatessa ei tarvitse moisesta huolehtia, joka onkin tuonut ihan uusia energianmyyjiä markkinoille.
Totta, ja hyvä niin, kukaan ei halua juomaveteensä mitään ylimääräistä.
Itsellä aloituspositio osakkeita ja pohtinut lisäämistä mutta tällä hetkellä oman näkemyksen mukaan tuo kasvu saattaa tyssätä muutaman vuoden sisällä siihen että latausasemat ovat uutisoinnista päätellen suurimmalle osalle tappiollista liiketoimintaa.
Sitten kun miettii sitäkin että latausasemia on suurelta osin liian vähän (tai näin olen ymmärtänyt) ja jos nytkään ei toiminta tuota kun asemat/autot ovat tässä suhteessa niin vaikea nähdä tilanteen paranemista asemayrittäjän näkökulmasta kun asemat vielä lisääntyvät.
En ainakaan itse lähtisi pyörittämään sillä mielellä että oheismyynti kattaisi mahdolliset tappiot tuosta lataustoiminnasta. Homma kääntyy vasta siinä vaiheessa jos pyörität vaikkapa ravintolaa tien varressa ja olet ainoa jolla ei ole latauspisteitä. Mutta siihen menee todennäköisesti pitkä aika.
Paljon varmempia ja paremmin tuottavia sijoituskohteita löytyy oman näkemyksen mukaan. Kempowerilla nettokatteen pyöriessä 10-16% välissä on bisnes aika vaatimatonta isoilla liikevaihdoillakin. Skaalaus on myös kallista koska tarvitaan tehtaita ym.
Voin olla toki ihan väärässä, mutta omalla logiikalla jos latausasemilla investoinneille ei saa kunnollista tuottoa niin tuskin niitä jatketaan. Siinä näen ison riskin. Tässä ketjussa kun suurimmaksi osaksi vain hehkutetaan uusia tilauksia ym. niin mielestäni on hyvä tuoda välillä tätäkin puolta esille. Ajattomia sijoitusoppeja seuraten.
Joo no sanotaanko näin, että 200autoa ja 10miljoonaa 2030 mennessä on hyvä alku.
Molemmat luvut ovat pieniä Keskon logistiikkaan suhteutettuna.
Hiukan viherpesun makua kuitenkin…
Sama kuin että Finnair käyttää uusiutuvaa kerosiinia, joo 1% polttoaineesta
Toisaalta hienoa, että Kesko lähtee inkrementaalisesti hivuttautumaan sähköistykseen. Siirtymä teknologian tai lainsäädännön kehittyessä on helpompaa, kun on ensiaskeleilla huomattu, mikä toimii ja mitä tulisi huomioida.
Kuormia Keskolla on päivittäin 700 ja asiakkuuksia 1200, niin eikö tuo tarkoita jo useamman prosentin osuutta autojen kokonaismäärästä, vai laskenko jotain pieleen?
Kyhyt kommentti: päänavaus ehkä tärkeintä ja kokemusten keruu. Logistisesti ehkä myös hyvin reitit tiedossa ja täten tiedetään soveltuvuus. Vastaavasti, hypähdys idealistisesti +50% tasolle olisi ehkä hullua riskinottoa.
Samaa mieltä, että todellisuudessa tämä on eräänlaista pilotointia.
Viherpesua varmaan osa, mutta toisaalta jostakin se on aloitettava.
Logistiikkamessuilla kun viimeksi tässä kotikaupungissa Jyväskylässä kävin niin käytännössä sähkötekniikka dominoi osastoilla missä oli kuorma-autot ja yhdistelmien veturit. Eli kyllä se sähköistyminen sieltä tulee, mutta varmasti jos ajattelee tuota raskaampaa runkoliikennettä, niin se vaatii vielä akkuteknologian kehittymistä. Eli käytännössä akun pitää olla kevyempi ja kantaa pidemmälle, mutta tuokin kehitys tapahtuu nopeasti.
Ja taas tiedän näitä jakelijoita, jotka jakaa kaupunkialueella vähän pienemmällä kalutolla niin ne sähköistää sitä jo kovaa vauhtia.
Mun mielestä on outoa, että 90+ hyötysuhdetta pitää edes enää “viherpestä”. Pitäisi olla itsestäänselvyys siirtyä siihen suuntaan, mutta kun ihmisiä kiehtoo halpa energia tulevaisuuden kustannuksella niin pakko subventoida.
