Kyselin keväällä Verneriltä josko tänne blogialueelle saisi aloittaa uutta elämään. Päätin siten ryhtyä heti tuumasta toimeen ja aloittaa blogin nyt joulukuussa.
Nimesin blogini keskittyneen arvosijoittajan päiväkirjaksi. Minusta se oli vallan sopiva nimi, kun keskittyminen on yksi suurimmista heikkouksistani. Toisaalta salkkuni on yleisen mielipiteen mukaan erittäin keskittynyt ja riskaabeli. Kaksoismerkityksellä siis osittain osuva nimi?
Olen tavannut pitää blogia muutamistakin eri aiheista, joissa olen käsitellyt pitkän ajan suunnitelmia ja sittemmin seurannut suunnitelmien toteutumista ajan kanssa. Sijoittaminen osuu tähän erinomaisesti, joten tuumin että miksipä ei? Minua ei ole siunattu terävällä kynällä. Joskus viesteistäni puuttuu punainen lanka. Tai se vähintäänkin häviää kappaleiden edetessä. Mistä olinkaan kirjoittamassa…?
–
Blogin tarkoitus on ennen kaikkea olla päiväkirja itselleni. Paikka, jonne käyn perustelemassa ainakin pääpiirteittäin sijoitukseni teesin. Miksi ostin yritystä X hintaan Y. Onko yritys laadukas vai toivonko mahdollisimman nopeaa arvonkorjausta ja exittiä? Uskon, että kun nämä syyt ovat jonnekin kirjattu, ne eivät pääse unohtumaan tai muokkautumaan ajan saatossa. Pääsen tarkastelemaan omia ajatuksia jälkikäteen. Olivat odotukset sitten oikeita tai vääriä.
Blogissa seurailen ja kommentoin myös omistamieni yrityksien liiketoiminnan kehitystä ja erinäisiä mielenkiintoisia yritystapahtumia
–
Sijoittajana miellän itseni arvosijoittajaksi. Tutkin itselleni mielenkiintoisia yrityksiä ja määrittelen niille arvon. Mikäli yritys täyttää laatuun, taloudelliseen terveydentilaan ja yleiseen perstuntumaan perustuvat kriteerini, pyrin ostamaan yritystä, kun sen hinta markkinalla on merkittävästi omaa arvostustani matalampana. Kuinka merkittävästi…?
Asetan yritykselle muutaman eri arvon. Ensinnäkin ja tärkeimpänä on liiketoiminnan arvo. Toissijaisena on yrityksen tasearvo, tarkemmin Graham-tyyppinen likvidointiarvo. En mene arvostusmenetelmiini tässä blogissa sen tarkemmin.
Laadukkaan yrityksen, joka itsessään tuottaa riittävää pääoman tuottoa, pyrin pitämään salkussa pitkäaikaisesti. Saatan kuitenkin myydä, jos arvostus karkaa naurettavan korkeaksi.
Toisaalta yrityksen, jonka olen ostanut liiketoiminnan arvon perusteella, mutta joka ei nähdäkseni tuota tyydyttävää pääoman tuottoa pitkällä aikavälillä, pyrin myymään hinnan korjaannuttua lähelle omaa arvostustani.
Likvidointiarvon perusteella ostetun yrityksen myyn mahdollisimman pian, jo ennen arvostuksen täysimääräistä korjaantumista.
Olen pihi. Olen pihi, koska haluan isoimman mahdollisen tuoton. Olen pihi myös, koska haluan mahdollisimman suuren turvamarginaalin ollessani väärässä. Tiedän että tulen olemaan väärässä usein. Buffettia (vai Grahamia?) mukaillen; rule number one of investing is don’t lose much money. Rule number two is don’t forget rule number one.
–
Olen sijoitustaipaleeni alkuvaiheilla. Keräämässä varallisuutta. Keskityn sijoittamiseen osa-aikaisesti työ- ja kotielämän jälkeen jäävällä ajalla. En halua omistaa kahtakymmentä osaketta. Niiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Koen että pystyn seuraamaan noin viittä yritystä tarkalla tasolla. Siten sijoitussalkkuni koostuu maksimissaan viidestä yrityksestä kerrallaan. Toki seurantalistallani on useita kymmeniä yrityksiä, jotka olen tutkinut melko hyvin ja asettanut niille arvostukset.
Sen lisäksi että tunnen keskitetyn salkkuni yritykset erityisen hyvin, antaa se myös tuotto-odotusedun. Mikäli analyysini on keskimäärin oikeassa, on tuottavampaa sijoittaa suurempi osuus sijoitusvarallisuudesta parhaisiin ideoihini. Buffettia jälleen lainatakseni – miksi sijoittaisin kymmenenneksi parhaaseen ideaan, jos voin sijoittaa lisää ensimmäiseen?
Nautin sijoitusanalyysien tekemisestä suunnattomasti. Koen että se on kutsumukseni. En kuitenkaan halua tehdä sitä kenellekään muulle, ja siksi olenkin tietoisesti tehnyt uraa toisella alalla. Melko menestyksekkäästi, ainakin omilla standardeilla.
Sijoittamisen tavoitteeni on taloudellinen vapaus. Vapaus siirtyä hallinnoimaan omaa salkkua täyspäiväisesti. Vapaus viettää aikaa perheen kanssa. Vapaus pitää lomaa silloin kun sitä tarvitsee. Vapaus tehdä mitä haluaa.
Saavuttaessani taloudellisen vapauden, aion hajauttaa salkun kokonaiseen kymmeneen osakkeeseen. Se ei ole optimia. Mutta mikäli olen jo poistunut työelämästä, on ylimääräinen hajautus silti hyvä vakuutus. Se voi olla myös viisasta verotuksellisista syistä.
–
Salkussani on tällä hetkellä viisi osaketta, yksi Kiinasta ja neljä Suomesta. Seuraan pääasiassa suomalaisia yrityksiä, mutta minulla ei ole mitään tavoitetta pitää salkkua Suomi-painotteisena. Se on ollut luonnollinen paikka aloittaa analyysityö. Käteistä lisään salkkuun isommin kerran-kaksi vuodessa.
Ajattelin kertovani omistuksistani ja niiden sijoitusteeseistä seuraavissa postauksissa, mutta kun viesti venähti melko pitkäksi ja mikäli jaksoit lukea näin pitkälle, saattaisit pettyä jos salkku jäisi salaisuudeksi. Joten tässä listauksena. Myöhemmin näistä siis lisää.
Viafin Service 34,95%
Alibaba Group 28,42%
SRV Group 12,54%
Inderes 11,52%
Saga Furs 10,72%
Käteinen 1,85%
