Suomessa tuskin on Keskolla varaa lähteä mihinkään Apple tyyppiseen strategiaan, suomalaiset ovat kuitenkin melko köyhiä keskimäärin. En usko että sellaista on tavoiteltukaan, onhan Keskolla huokeitakin tuotemerkkejä. Mielikuvat vain istuvat lujassa ja sen kanssa riittää töitä.
Isommat marketit varmasti tuovat Keskolle etuja tehostumisen muodossa. Pienemmät marketit ovat hankalassa asemassa juuri hinnoittelun takia ja ihmiset ohjautuvat sinne isompiin kauppoihin juurikin hintojen perässä. Toki se kaikki saman katon alta ajatuskin on suosittu että ei tarvitse työpäivän jälkeen sompailla monessa eri paikassa.
Kioskit ovat menettäneet kaikki kilpailuetunsa, ja senkin takia ovat katoavaa kansanperinnettä. Joskus vielä 90-luvulla kun kaupat olivat viikonloppuisin kiinni, elivät kioskit kulta-aikaa. Oli leffan vuokrausta, irtokarkkeja ei myyty marketeissa, jne. Myös Veikkauksen asiamiespalkkiot olivat ennen nettipelaamista isossa osassa. Vaikka karkeissa ja kahvissa on hyvät katteet, on niitä kuitenkin vaikea myydä sellaisella volyymillä että niistä leivän kauppias saisi. Juomilla pystyy myös tehdä ihan kelpo tulosta kun myi sopivaan hintaan, mutta varastotilan vähyyden vuoksi sitä on hankala skaalata.
Tuo kioski konsepti vaatisi jonkin todella laatikon ulkopuolisen idean että siitä saisi kannattavaa. R-Kioski on kyllä brändinä vahva, mutta ne syyt mennä sinne alkaa käydä vähiin. Kaikki viisi R-Kioski yrittäjää jotka tiedän ovat lopettaneet koska sillä ei pysty elämään. Tai pystyy, mutta sitten ei ole muuta elämää, aina töissä.
Kaikenlainen ‘tehostuminen’ ja konsolidoituminen on ollut trendi jo pitkän aikaa varmasti ihan sen takia että pienemmät kaupat ja toimijat eivät pysty kilpailemaan hinnoilla. Itse tykkään pienemmistä putiikeista ja siitä että omistaja sekä henkilökunta tulee tutuksi. Usein myös ostokset pystyy tehdä nopeammin kun ei tarvitse kävellä kilometrin verran käytävää että pääsee kassalle. Isommissa kaupoissa se tietty sosiaalinen aspekti puuttuu. Ehkä suurin osa kuitenkin tykkää nimenomaan siitä että ei tarvitse puhua kellekään.
Itse toivoisin näkeväni Keskon laajenevan enemmän ulkomaille koska tämä Suomen markkina eritoten ruokakaupan osalta on niin staattinen. Siinä skenessä pelataan muutaman prosentin sisällä ja hintakilpailuun isommin lähteminen syö katteet vaikka markkinaosuutta saataisiinkin. Tietyssä mielessä nollasumma-peliä mistä on hankala saada mitään isoa kasvua vaikka erinoimainen perusbisnes onkin.
Sitä ihmetellyt että eikö Suomessa ole toteuttavissa Costco tyyppinen konsepti? Siinä pystyisi myymään halvemmalla kuin yksikään muu kauppa kun varastossa ei ole rahaa kiinni ja tulovirta perustuu subscription jäsenyys malliin. Amerikassa on esim. Home Depot kopioinut systeemin erinomaisin tuloksin. Euroopassa on hyvin vähän Costco ketjun liikkeitä, eli tämän malli taitaa vielä puuttua euroopasta lähes tyystin? Keskolla voisi olla ainakin markkinatutkimuksen paikka tässä.
Tammikuun ensimmäiset omaplussa-edut ilmestyivät juuri näkyviin. Ei edelleenkään mitään merkkejä parhaan asiakkaan eduista.
Osakkeenomistajan on syytä olla huolissaan Keskon kanta-asiakasjärjestelmän toimivuudesta, sillä petetyt asiakaslupaukset on tehokkain tapa ohjata asiakkaat kilpailijan puotiin.
Se vaan tuosta Lidlin max 10 prosentin palautusrahasta tulee mieleen, että jos kauppa kävisi todella hyvin jo nyt, niin miksi tarvitsee antaa noin paljon alennusta?
Keskittäminen. Lidl saa kyllä paljon epäsäännöllisiä asiakkaita mutta harvempi on sitoutunut käyttämään Lidliä pääsääntöisenä kauppanaan. Nyt he yrittävät lujittaa asiakasuskollisuutta.
Et varmaan. Ja eiköhän ketju taas siivoonnu. Tosin en ymmärrä, mitä esim. tuo sinun viestisi tuo lisäarvoa keskusteluun. Tai vaikkapa toissakommenttisi, jossa kerrot ettet ostaisi S-ryhmän osakkeita.
Itse näen tosin vähän hassuna sen, että vaikkapa viime vuonna on monessa Inderesin haastattelussakin puhuttu Keskon kanta-asiakasjärjestelmän eduista sekä myös noista omistajan kanta-asiakas-eduista, mutta niiden surkea toimivuus sitten koetaan aiheen ulkopuolisena keskusteluna. Mutta näillä mennään.
Jos palaamme Inderesin viimeisimpään kommenttiin Keskon tilanteesta, niin sieltä poimittuna: “Hintainflaatio on aiheuttanut luonnollista hintaherkkien asiakkaiden siirtymää muihin kauppaketjuihin, mutta arvioidemme mukaan Keskolla on ollut suurempia vaikeuksia pysyä kilpailijoiden hintakilpailun tahdissa. Markkinaan nähden marraskuu oli varsin vaisu suoritus.”
Itse olen ketjussa usein puhunut hintojen sijasta hintamielikuvasta. Sen suhteen viimeiset reilu puoli vuotta on ollut surullista kehitystä. Asiakasetujen toimimattomuus liittyy kiinteästi siihen aiheeseen, vaikkka ne toki voivatkin mennä kuluttajakokemusten puolelle.
Poimin Inderesin kommentista myös tämän: “Vuosi 2023 on ollut hankala Keskon kuluttajien PT-kaupalle johtuen pääosin kilpailijoiden uusperustannasta”. Tuo on asia, josta Helander mainitsi jo alkuvuodesta. Silloin hän muistaakseni käytti ilmaisua “vielä joitain kuukausia” (tms) puhuttaessa siitä, kauanko tuo voi heijastua vielä markkinatilanteen heikentymiseen. Loppuvuoden vaisuuden osalta syitä siis on mielestäni etsittävä myös muualta kuin kilpailijoiden uusperustannasta. Toki loppuvuodesta nähtiin sekä Vantaan Myyrmannin että Tampereen keskustan Prisma-avaukset, joilla on loppuvuoteen oma merkityksensä. Nämä kuitenkin ovat olleet tiedossa olevia projekteja.
Olen viimeisen vuoden kuunnellut herkällä korvalla Keskon johdon kommentteja ja uskonutkin ne koukkuineen. Nyt, kun katson viime vuoden puheita ja toimintaa niin Keskon toiminta ja johdon puheet ovat viimeisen vuoden ajan vaikuttaneet siltä, että yhtiötä ajetaan koko ajan enemmän ja enemmän b2b-toimintaan ja b2c jää taka-alalle. Joka käänteessä korostetaan miten nykyään yritysasiakkaiden osuus asiakaskunnasta on kasvanut. Tätä tehdään myös foodservice puolella. Tähän viittaisi Helanderin seuraajankin valinta. Hänhän oli R&T puolen johtaja. Nojatuolisijoittajan mutuilulla näyttää siltä, että pt-kauppa on johdon silmissä vähemmän arvokkaampaa ja sitä tehdään vain parhaiten kannattavimilla paikoilla sekä markkinaosuutta ollaan valmiit luovuttumaan kilpailijoille, jollei exelissä päästä haluttuun tuottoon.
Voisiko @Arttu_Heikura haastaa Keskon johtoa siitä, että minkälainen suunta pt-kaupassa on tosiasiallisesti valittu?
Olisi mielenkiintoista myös tietää paljonko autokaupasta on b2b- myyntiä?
Hyviä poimintoja, laitan kysymyspinoon ja palaan asiaan!
Se miksi keskustelu ohjautuu B2B-kauppaan uskoakseni selittyy Keskon strategisesta valinnasta keskittyä R&T-kaupassa yritysasiakkaisiin ja sieltä saatavaan kasvuun. Kuluttajien PT-kaupassa on Suomessa enää vaikea kasvaa muuten kuin markkinaosuutta valtaamalla orgaanisesti. Food servicen B2B-liiketoiminnalla on taas alla olevat trendit jotka kasvattavat itse markkinaa ja näin ollen Keskon on mielestäni perusteltua myös panostaa Kesproon.
En näe asiaa niin, että PT-kauppa olisi johdon silmissä vähemmän arvokkaampaa. Se tuottaa Keskon liiketoiminnoista selvästi eniten liikevoittoa, on pääomantuotoltaan Keskon liiketoiminnoista kannattavin ja on yksi Euroopan kannattavimmista pt-yhtiöistä. Se, että Kesko lähtisi kuluttajien PT-kaupassa aggressiivisesti valtaamaan (hinnalla) markkinaa nykytilanteessa olisi melko riskinen ja ehkäpä kannattamaton teko. Kilpailutilanne kuluttajamarkkinassa on sen verta epäreilu Keskon kannalta (kärjistäen S-ryhmää kiinnostaa pelkästään alhaiset hinnat eikä ole suorassa tulosvastuussa sijoittajille) niin näen sen ihan perusteltuna puolustaa markkina-asemaa terveellä liiketoiminnalla ja pitkäjänteisesti panostaa myymäläverkoston laatuun. Kesko on tiedottanut useista tulevaisuuden hankkeista myymäläverkostonsa paranamiseksi.
Autokaupassa on jonkin verran B2B-myyntiä, jota syntyy ainakin leasing-palveluista (auto, huolto, muut palvelut). Täsmällistä jakaumaa B2C vs. B2B välillä ei olla eritelty, mutta voin tätä udella seuraavalla kerralla kun näen yhtiötä.
Meidän ei tarvitse hakea siis kovinkaan kaukaa vertailukohtaa miettiessä sitä, kannattiko suurempaa markkinaosuutta puolustaa tiukemmalla hintakilpailulla. Ja taas toistaen, hintakilpailu on paitsi numeroita hintalapuissa, niin myös mielikuvien luomista.
Mitä osuuskaupan tulosvastuuseen tulee, niin tuo on tietenkin totta. Kuitenkin on syytä muistaa, että ei se S-ryhmä ole mikään päihittämätön jättiläinen. Kodin Terran supistuminen muutamaksi Prisma Raudaksi on hyvä esimerkki siitä, vaikkei se tietenkään ole verrannollinen ruokakaupan taistoon.
Myymäläverkoston laadusta puhuttaessa täytyy muistaa, että ei Kesko ole ainoa laatua kehittävä toimija. K-Markettien ja Salejen sekä S-Markettien ja K-Supermarkettien tasoerot ovat pysyneet keskimäärin vielä kohtuullisen suurina K-ryhmän eduksi. Merkittävimpien kauppayksiköiden Prisman ja Citymarketin välillä erot sitten eivät mielestäni olekaan enää niin selkeitä. Toki Citymarkettien keskinäinen laatuero on huomattavasti suurempi kuin Prismojen keskinäinen laatuero.
Meillä on tulosta edeltävä hiljainen jakso päällä, joten ei lähdetä sen tarkemmin kommentoimaan suuntavalintoja yms., mutta tarkennetaan, että vaikka Helanderin seuraaja Jorma Rauhala on johtanut RT-kauppaa vuodesta 2017, hänellä talossa on piiitkä historia nimenomaan päivittäistavarakaupan puolelta:
Päivittäistavarakaupan toimialajohtaja 2015-2017. Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja 2013-2017. K-Citymarket-ketjun elintarvikekaupasta vastaava johtaja 2012-2013, Kespro Oy:n toimitusjohtaja 2007-2012, Kespro Oy:n ostojohtaja 2003-2007
Rauhalan valinta toimariksi ei mielestäni kerro oikeastaan muusta kuin muutoshaluttomuudesta / jatkuvuuden hakemisesta. Lause kuulostaa äärimmäisen negatiiviselta, mutta en minä sitä niin tarkoita. Kun miettii esim. tuota Tanskan yrityskauppaa, niin on ihan ymmärrettävää että junan halutaan puuskuttavan raiteillaan eteenpäin eikä tässä tilanteessa ole haussa mitkään suuret strategiauudistukset.
Ottaen huomioon Rauhalan ikä, joka on vain viisi vuotta Helanderia vähemmän, voisi olettaa että mitään kymmenen vuoden johtajapestiä tuosta tuskin on tuloillaan.
Ps. Kyselin taas vaihteeksi aspalta miten minun marraskuusta asti vireillä ollut paras asiakas -prosessi etenee. Suoralta kädeltä vastausta ei löytynyt, vaan asiaa luvattiin selvittää ja palata sähköpostise asiaan. Minulle tuo vastaus tarkoittaa sitä, että asiat eivät etene. Mutta ihan mielenkiinnosta odottelen vastausta. Todennäköisesti se vastaus on, että edut astuvat voimaan helmikuussa. Surkeaa on…
Nimenomaan. Ja sen verran tunnen Rauhalaa, että on oikea mies tuohon hommaan.
Aina ulkopuolelta voidaan saada uusia ajatuksia, mutta pitää muistaa minkälainen konserni Kesko on niin, ehkä se sisäinen tuntemus on myös arvossaan ja tiedetään mitä saadaan, ja ainahan voi vaihtaa…
Jormalla on erittäin hyvä käsitys siitä missä se Keskon suurin kasvupotentiaali on Suomessa ja erityisesti globaalisti, ainakin Itä-meren strategian maissa.
On kuitenkin 23 vuotta nuorempi kuin Biden …ja eiköhän talosta löydy nuorempaa väkeä tekemään se operatiivinen työ, strategia työssä harvemmin ikä on vielä tuossa iässä rasite.
Itse varoisin antamasta liikaa itseisarvoa sille, että johtaja löytyy talon sisältä. Eipä nykyinen eläkkeelle jääväkään löytynyt, ja mielestäni hänen luotsaamassaan yhtiössä on tehty monia kauaskantoisia linjauksia, jotka eroaa merkittävästi edeltäjänsä ja pitkän linjan keskolaisen toimarin linjasta. Suhtautuminen Venäjään liiketoiminta-alueena on yksi asia. Mutta samoin myös esim. suhtautuminen Keskon kiinteistöomistuksiin; siinä missä niitä oltiin karsimassa vielä edellisen toimarin aikaan rankalla kädellä, nyt suunta on ihan päinvastainen. Ja hyvä niin.
Toisaalta, hyvää duunia tehnyt pitkän linjan “pikkupomo” voi olla täysi katastrofi saman firman pääjohtajana. Samalla toimialalla pysytellen, maailman muutoksille sokea Stockmannin Hannu Penttilä on siitä mielestäni kuvaava esimerkki 2000-luvusta puhuttaessa.
Mutta tämä näin yleiskommenttina. Rauhalalla on tuoreimpia vahvuuksia nimenomaan sellaisella saralla, jossa Kesko varmasti tekee suurimpia peliliikkeitään lähitulevaisuudessa, eli rakentamisen saralla, ja laajaa ymmärrystä Keskon muitakin liiketoiminnan osa-alueita kohtaan. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö hän tehtävässään onnistuisi.
Liiketoiminnan koon kannalta tämä on pieni uutinen, mutta ties kuinka monennen kerran lyhyen ajan sisällä huomio kiinnittyy siihen, kuinka vanhat yrittäjät siirtyvät K-leiriin:
Voisi ajatella, että tässä taloudellisessa ympäristössä vastaavia uutisia nähdään jatkossakin.
Hallituksen jäsen Toni Pokela totesi, että vaikka Keskoa löytyy firman salkusta sen tyyliin 800 000 kpl, niin aina kannattaa hieman lisäillä omistuksia:
Ps. Tänään alkoi Omistajan K-Plussa edut pelittämään meikäläisen kohdalla.
EDIT: Näemmä tulikin aika pitkällä viiveellä noista osakeostoista tiedotus. Mutta ostoja ne on silti. Kun johto ostaa, niin…
…ja eiköhän talosta löydy nuorempaa väkeä tekemään se operatiivinen työ, strategia työssä harvemmin ikä on vielä tuossa iässä rasite.