Hyviä poimintoja, laitan kysymyspinoon ja palaan asiaan!
Se miksi keskustelu ohjautuu B2B-kauppaan uskoakseni selittyy Keskon strategisesta valinnasta keskittyä R&T-kaupassa yritysasiakkaisiin ja sieltä saatavaan kasvuun. Kuluttajien PT-kaupassa on Suomessa enää vaikea kasvaa muuten kuin markkinaosuutta valtaamalla orgaanisesti. Food servicen B2B-liiketoiminnalla on taas alla olevat trendit jotka kasvattavat itse markkinaa ja näin ollen Keskon on mielestäni perusteltua myös panostaa Kesproon.
En näe asiaa niin, että PT-kauppa olisi johdon silmissä vähemmän arvokkaampaa. Se tuottaa Keskon liiketoiminnoista selvästi eniten liikevoittoa, on pääomantuotoltaan Keskon liiketoiminnoista kannattavin ja on yksi Euroopan kannattavimmista pt-yhtiöistä. Se, että Kesko lähtisi kuluttajien PT-kaupassa aggressiivisesti valtaamaan (hinnalla) markkinaa nykytilanteessa olisi melko riskinen ja ehkäpä kannattamaton teko. Kilpailutilanne kuluttajamarkkinassa on sen verta epäreilu Keskon kannalta (kärjistäen S-ryhmää kiinnostaa pelkästään alhaiset hinnat eikä ole suorassa tulosvastuussa sijoittajille) niin näen sen ihan perusteltuna puolustaa markkina-asemaa terveellä liiketoiminnalla ja pitkäjänteisesti panostaa myymäläverkoston laatuun. Kesko on tiedottanut useista tulevaisuuden hankkeista myymäläverkostonsa paranamiseksi.
Autokaupassa on jonkin verran B2B-myyntiä, jota syntyy ainakin leasing-palveluista (auto, huolto, muut palvelut). Täsmällistä jakaumaa B2C vs. B2B välillä ei olla eritelty, mutta voin tätä udella seuraavalla kerralla kun näen yhtiötä.
Meidän ei tarvitse hakea siis kovinkaan kaukaa vertailukohtaa miettiessä sitä, kannattiko suurempaa markkinaosuutta puolustaa tiukemmalla hintakilpailulla. Ja taas toistaen, hintakilpailu on paitsi numeroita hintalapuissa, niin myös mielikuvien luomista.
Mitä osuuskaupan tulosvastuuseen tulee, niin tuo on tietenkin totta. Kuitenkin on syytä muistaa, että ei se S-ryhmä ole mikään päihittämätön jättiläinen. Kodin Terran supistuminen muutamaksi Prisma Raudaksi on hyvä esimerkki siitä, vaikkei se tietenkään ole verrannollinen ruokakaupan taistoon.
Myymäläverkoston laadusta puhuttaessa täytyy muistaa, että ei Kesko ole ainoa laatua kehittävä toimija. K-Markettien ja Salejen sekä S-Markettien ja K-Supermarkettien tasoerot ovat pysyneet keskimäärin vielä kohtuullisen suurina K-ryhmän eduksi. Merkittävimpien kauppayksiköiden Prisman ja Citymarketin välillä erot sitten eivät mielestäni olekaan enää niin selkeitä. Toki Citymarkettien keskinäinen laatuero on huomattavasti suurempi kuin Prismojen keskinäinen laatuero.
Meillä on tulosta edeltävä hiljainen jakso päällä, joten ei lähdetä sen tarkemmin kommentoimaan suuntavalintoja yms., mutta tarkennetaan, että vaikka Helanderin seuraaja Jorma Rauhala on johtanut RT-kauppaa vuodesta 2017, hänellä talossa on piiitkä historia nimenomaan päivittäistavarakaupan puolelta:
Päivittäistavarakaupan toimialajohtaja 2015-2017. Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja 2013-2017. K-Citymarket-ketjun elintarvikekaupasta vastaava johtaja 2012-2013, Kespro Oy:n toimitusjohtaja 2007-2012, Kespro Oy:n ostojohtaja 2003-2007
Rauhalan valinta toimariksi ei mielestäni kerro oikeastaan muusta kuin muutoshaluttomuudesta / jatkuvuuden hakemisesta. Lause kuulostaa äärimmäisen negatiiviselta, mutta en minä sitä niin tarkoita. Kun miettii esim. tuota Tanskan yrityskauppaa, niin on ihan ymmärrettävää että junan halutaan puuskuttavan raiteillaan eteenpäin eikä tässä tilanteessa ole haussa mitkään suuret strategiauudistukset.
Ottaen huomioon Rauhalan ikä, joka on vain viisi vuotta Helanderia vähemmän, voisi olettaa että mitään kymmenen vuoden johtajapestiä tuosta tuskin on tuloillaan.
Ps. Kyselin taas vaihteeksi aspalta miten minun marraskuusta asti vireillä ollut paras asiakas -prosessi etenee. Suoralta kädeltä vastausta ei löytynyt, vaan asiaa luvattiin selvittää ja palata sähköpostise asiaan. Minulle tuo vastaus tarkoittaa sitä, että asiat eivät etene. Mutta ihan mielenkiinnosta odottelen vastausta. Todennäköisesti se vastaus on, että edut astuvat voimaan helmikuussa. Surkeaa on…
Nimenomaan. Ja sen verran tunnen Rauhalaa, että on oikea mies tuohon hommaan.
Aina ulkopuolelta voidaan saada uusia ajatuksia, mutta pitää muistaa minkälainen konserni Kesko on niin, ehkä se sisäinen tuntemus on myös arvossaan ja tiedetään mitä saadaan, ja ainahan voi vaihtaa…
Jormalla on erittäin hyvä käsitys siitä missä se Keskon suurin kasvupotentiaali on Suomessa ja erityisesti globaalisti, ainakin Itä-meren strategian maissa.
On kuitenkin 23 vuotta nuorempi kuin Biden …ja eiköhän talosta löydy nuorempaa väkeä tekemään se operatiivinen työ, strategia työssä harvemmin ikä on vielä tuossa iässä rasite.
Itse varoisin antamasta liikaa itseisarvoa sille, että johtaja löytyy talon sisältä. Eipä nykyinen eläkkeelle jääväkään löytynyt, ja mielestäni hänen luotsaamassaan yhtiössä on tehty monia kauaskantoisia linjauksia, jotka eroaa merkittävästi edeltäjänsä ja pitkän linjan keskolaisen toimarin linjasta. Suhtautuminen Venäjään liiketoiminta-alueena on yksi asia. Mutta samoin myös esim. suhtautuminen Keskon kiinteistöomistuksiin; siinä missä niitä oltiin karsimassa vielä edellisen toimarin aikaan rankalla kädellä, nyt suunta on ihan päinvastainen. Ja hyvä niin.
Toisaalta, hyvää duunia tehnyt pitkän linjan “pikkupomo” voi olla täysi katastrofi saman firman pääjohtajana. Samalla toimialalla pysytellen, maailman muutoksille sokea Stockmannin Hannu Penttilä on siitä mielestäni kuvaava esimerkki 2000-luvusta puhuttaessa.
Mutta tämä näin yleiskommenttina. Rauhalalla on tuoreimpia vahvuuksia nimenomaan sellaisella saralla, jossa Kesko varmasti tekee suurimpia peliliikkeitään lähitulevaisuudessa, eli rakentamisen saralla, ja laajaa ymmärrystä Keskon muitakin liiketoiminnan osa-alueita kohtaan. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö hän tehtävässään onnistuisi.
Liiketoiminnan koon kannalta tämä on pieni uutinen, mutta ties kuinka monennen kerran lyhyen ajan sisällä huomio kiinnittyy siihen, kuinka vanhat yrittäjät siirtyvät K-leiriin:
Voisi ajatella, että tässä taloudellisessa ympäristössä vastaavia uutisia nähdään jatkossakin.
Hallituksen jäsen Toni Pokela totesi, että vaikka Keskoa löytyy firman salkusta sen tyyliin 800 000 kpl, niin aina kannattaa hieman lisäillä omistuksia:
Ps. Tänään alkoi Omistajan K-Plussa edut pelittämään meikäläisen kohdalla.
EDIT: Näemmä tulikin aika pitkällä viiveellä noista osakeostoista tiedotus. Mutta ostoja ne on silti. Kun johto ostaa, niin…
Halpuuttaminen ja tupla bonukset ei ollutkaan kestävällä pohjalla? Markkinaosuuden kasvattaminen tapahtunut tuloksen kyykkäämisellä? Aikasempi Alepojen sulkeminen ei riittänyt tervehdyttämään kassavirtaa? Take your pick. Arvauksiahan nämä kaikki on, mutta mikään ei tapahdu tyhjiössä. Ymmärrän myös, jos se on sinun korvissasi kärpäsen surinaa
K-Marketien konseptia kai tässä peesataan. Esim. Taka-Töölössä yhdellä kauppiaalla on kolme K-Marketia. Sinänsä muutosten läpivienti on K-Marketeissa huomattavasti helpompaa kuin Alepoissa, koska raskaita muutosneuvotteluja tarvita!
Firman henkilökunnan vähennyksistä ei kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä heikkoon kannattavuuteen. Ja toisaalta, toiminnan tehostaminen antaa edellytyksiä paremmmalle tuotolle tai hintatason alentamiselle. Keskon kannalta viimeksi mainittu on se suuri riski, koska Alepat ovat monilla alueilla K-Markettien keskeisiä kilpailijoita.
Toinen haaste on se, että vaikka viime aikoina onkin uutisoitu esim. Helsingin keskustan Alepojen alasajosta, niin tosiasiassa niiden määrä on kasvanut aika reipasta vauhtia. Sadan Alepan raja rikkoutui kahdensan vuotta sitten. Siitä niiden määrä on kasvanut noin 30 %.
Keskon kannalta nämä Alepa-uutiset eivät anna mielestäni aihetta mihinkään vahingoniloon, vaan kertovat kilpailun kiristymisestä. Kun osuuskunta sulattaa läskiä, se tekee siitä entistäkin ketterämmän kilpajuoksijan.
Se mitä tuo uutinen voi kertoa, on se ettei Q4 ollut niin hyvä kuin oli toivottu ja korpivaellus jatkuu. Olen päässyt ansiotöissä hieman kurkkaamaan markkinadataa Q4:lta ja ilmeisesti korttimaksudata ollut alamaissa. Jos Q4 oli odottavaa aikaa osakemarkkinoilla niin näyttäisi se olleen myös ihmisten kukkaroissa ja transaktiomäärät olleet alamaissa. Ymmärtääkseni tämä olisi etenkin Suomea koskeva haaste, eli muualla saattanut mennä paremmin. Voisi olla ihan loogista siltä pohjalta, että EKP:n korkotason puhuttu kurittavan koviten juuri Suomea. Kuluttajasektorilla en usko Q4 2023 olleen juurikaan parempi kuin mitä viimeinen kvartaali vuotta aikaisemmin oli.
Tämä nyt on ihan omaa spekulaatiota siitä, että x+y=z. Yhtiön ja yhtiöiden tulos tulee kuitenkin montaa eri reittiä ja myös alhaisemmilta ostosmääriltä voi suojautua monella tapaa, tai ainakin niiden vaikutusta koko vuoden tulokseen voinee laimentaa. Omat Keskot lähti salkusta lokakuun dipistä, mutta ehkä pitäisi hankkia kassaa Q4 raporttia seuraaville päiville?
“Päivittäistavarakaupan myynti oli joulukuussa 570,8 milj. euroa ja se laski 1,4 %. Päivittäistavaramyynti K-ruokakaupoille laski 1,1 %. K-Citymarketin käyttötavarakaupan myynti laski”.
S-ryhmän joulukuun tuplabonukset taisi tehdä tehtävänsä.
Toisaalta jos uskoo tähän nii se saattaa selittää osittain laskua.
Joulukuussa 2023, loka-joulukuussa ja tammi-joulukuussa Keskon päivittäistavarakaupassa ja Kesprolla oli yksi toimituspäivä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhden toimituspäivän vaikutus Keskon tukkumyyntiin normaaliolosuhteissa toimialasta riippuen on noin 2-4 prosenttiyksikköä.
Tuo on mielestäni ihan pätevä perustelu esim. rakentamisen kohdalla. Vaikka tuolla saralla nähdäänkin roimaa pudotusta, niin käsittääkseni Kesko on markkinaosuuden suhteen pärjännyt aivan hyvin. Lisäksi se kuuluisa “patoutunut kysyntä” totetutuu tuolla toimialalla kohtuullisen hyvin.
Sen sijaan päivittäistavarakaupan myynnistä olen huolissani, ja miten Keskon markkinaosuus kehittyy. Aika moni on kommenteissaan lähtenyt siitä, että ei Keskon tarvitse miettiä liikaa hintoja ja sen tulee keskittyä laatua hakeviin asiakkaisiin. Ja tuo ajattelutapa on suuri virhe. Keskimääräinen K-kauppa ei ole laadullisesti mikään takavuosien Stockan herkku, ja vaikka olisi, ei sillä liikeidealla voisi toimia laajana kauppaketjuna. Ts. hintamielikuvan merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tietenkin myös uusperustanta ja kauppapaikkojen sijainti ovat keskeisiä asioita, ja niiden saralla asioita tehdään mielestäni hyvin tällä hetkellä.
Asiasta toiseen. OP näyttää tänään laskeneen Keskon suosituksen osta-tasolta lisää-tasolle. Samalla tavoitehintaa nostettiin kuitenkin 18,5 eurosta 19,5 euroon.
@Arttu_Heikura kannattanee tarkistaa vielä omat laskelmat uudestaan. Mainitset kommentissa, että “Toteutuneiden myyntilukujen perusteella, konsernitason Q4-liikevaihtoennusteisiimme kohdistuu vain pientä (1 %) laskupainetta.”
Keskon julkistetut q4-myyntiluvut ovat kuitenkin yli sinun 2936.2 miljoonan ennusteen, niin en näe, miten niihin kohdistuisi laskupainetta. Samoin koko vuoden liikevaihto tulee olemaan yli inderesin ennusteiden, nämä myyntiluvut kun on jo julkaistu niin exeliin lyömällä pääsee oikeaan lopputulokseen
…ja eiköhän talosta löydy nuorempaa väkeä tekemään se operatiivinen työ, strategia työssä harvemmin ikä on vielä tuossa iässä rasite.
