Tuo on totta, että väkiluku, ja siis Keskon potentiaaliset asiakkaat, on kasvanut tähän asti. Aika pitkälti viimeisen 10v aikana maahanmuuton takia. Ohessa Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2070. Karua luettavaa ja tehty siis 2021, josta syntyvyys on edelleen laskenut. Suomen syntyvyys on nyt koko mittaushistorian vuodesta 1900 lähtien alimmalla tasolla.
Untitled (stat.fi)
Että joskus käy tämäkin mielessä, kun ruokakaupassa käy, miten jatkossa riittää asiakkaat?
Teollisuutta ja Infra businesta ei myöskään kannata unohtaa.
Yllättävää? Tavallaan kyllä, tavallaan ei:
“Vuonna 2022 Keskon päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 6 125 milj. euroa ja Neste K -liikenneasemien osuus tästä oli 56 milj. euroa.”
Ensi viikolla saadaan Keskon tulospäivänä todennäköisesti taas Mikko Helander inderesTV:n haastatteluun. Mikäli aikataulut osuu kohdilleen, kenties Helanderia seuraavalta Jorma Rauhalalta saadaan myös lyhyet kommentit.
Tässä ketjussa keskustelu on ollut vilkasta ja monella varmasti on kysymyksiä johdolle. Ehdotuksia saa laittaa tänne tai suoraan mulle päin. Otetaan mahdollisimman monta mukaan taas niissä puitteissa kuin onnistuu.
Näimpä. Näkisin että tässä päätöksessä on huomioitu myös autojen sähköistymisen mukana tuoma asiakaskäyttäytymisen muutos. Rakentavat niille latauspisteitä omien markettien yhteyteen. Sähköautoilijalle ei tuo mitään etua se, että kaupassa pystyy pistäytymään pikaisesti koska auton lataaminen kuitenkin ottaa oman aikansa. Valitsevat siis todennäköisemmin latauspaikaksi jonkun isomman marketin kuin huoltoaseman.
Kiitos, kun kysyit! 
Tämä on ehkä vähän hassu kysymys ja saattaa kertoa siitä, että olen ehkä vähän kujalla Keskon(kin) suhteen:
Keskon kasvun keskiössä on ollut käsittääkseni aiemmin yritysostot R&T:n puolella, joissa tuleva toimitusjohtaja on ollut toimialan pomona vahvasti mukana.
Voisi olettaa, että uudelta pomolta odotetaan siten kykyä kohdistaa resursseja tuottaviin yritysostokohteisiin ja investointeihin yleisestikin koko konsernissa.
Voisikohan Keskolla olla lähivuosina tarkoituksena ehkä aktiivisemmin hakea muiltakin toimialoilta kasvua epäorgaanisesti?
Päivittäistavarakaupan suurin kilpailija on kasvattanut etumatkaansa ennen kaikkea uusien hypermarkettien avauksilla. Tämä on tiedostettu myös Keskossa ja yhtiössä on korostettu Citymarkettien merkitystä kilpailussa. Uusia Citymarket-avauksia onkin luvassa. Samaan aikaan huomiota kuitenkin herättää, että kilpailijan hypermarkettien kauppapaikkakohtainen keskimyynti karkaa yhä kauemmaksi Citymarkettien kauppapaikkakohtaisesta keskimyynnistä. Millä keinoilla Citymarkettien kilpailuvoimaa aiotaan kasvattaa?
Kuten esimerkiksi viimeisimmästä vuosiraportista on havaittavissa, toimitiloissa Keskon omistuskohteiden neliömäärä on kasvanut ja vuokrakohteiden neliömäärä on laskenut. Samalla huomiota herättävää on, että merkittävä osa uusista kauppahankkeista toteutetaan vuokratilojen sijasta Keskon itsensä rakennuttamiin kiinteistöhin. Onko tuossa kyse enemmänkin sattumasta vai tavoitteleeko Kesko kiinteistöomistustensa määrätietoista kasvattamista? Entä näkeekö Kesko, että se voisi kasvaa nykyistä merkittävämmäksi toimijaksi esim. kauppakeskusten omistajana ja hyödyntää liiketilojen kohdalla vallitsevat ostajan markkinat? Äskettäinhän yhtiö osti Espoontorin enemmistön itselleen.
Taloudellisesti/kilpailunäkökulmasta varmasti ihan marginaalinen juttu, mutta kiinnostava ilmiö;
→ Miten Kesko näkee näiden pienempien ’eksoottisten’ kauppojen merkityksen kentässä kilpailun ja kehityksen kannalta?
Näkisin, että Kesko saa ilmaista mainosta Alanyan avulla. Lehdistö ilmaiseksi toi näkyvyyttä ja myös pitää ajatella, että näin vähitellen tuon kulttuuripiirin henkilöt ujutetaan yhä enenevässä määrin Keskon asiakkaiksi
Aika tarkkana vaan kannattaa olla sen tuotevalikoiman kanssa. Hiljattain uutisoitiin mm. siitä, kuinka Alanya Market myy edelleen venäläisiä tuotteita, ja kuinka tuotteiden alkuperämaa on monissa tuotteissa piilotettu. Jos tuollaista roskaa päätyisi cittarien hyllyihin, olisi se mielestäni merkittävä mainehaitta. No, tuo asiahan ei liity siinä mielessä Keskoon, että kauppiaat itse valitsevat myymänsä tuotteet. Enkä siis väitä tai epäile, että noita tuotteita olisi cittarien hyllyihin päätynyt.
Veikkaan että Alanya Marketin shop-in-shop-myynnit K-kaupoissa ovat aika marginaalisia ja sen vaikutukset Keskon (konsernin) imagoon ovat minimaalisia tai jopa olemattomia. En olisi huolissani. Uskon että kauppiaat tekevät oman taustatyönsä tarpeeksi hyvin.
Teemu Liila ja @Heikki_Keskiväli juttelivat Keskosta ja Tokmannista. 
Jaksossa käydään läpi katsojien ehdottamia yhtiöitä. Kumpaa Heikki ja Teemu ostaisi, Tokmannia vai Keskoa.
Aiheet:
00:00 Intro
01:33 Mitä Tokmanni tekee?
05:01 Mikä Kesko on?
08:33 Nykyinen liiketoimintatilanne
21:14 Omistaako kumpikaan Tokmannia tai Keskoa?
Onko mitään vertailua siitä onko Tokmanni oikeasti halpakauppa. Vai onko vain mielikuva? Kakkonen taisi joskus pahoitellakin että se idea on hukattu.
Riippuu mitä halpakaupalla tarkoittaa. Jos halpoja hintoja niin tuskin, mutta jos halpaa yleisilmettä ja pieniä myymäläkuluja niin todennäköisesti. Halpa imago tehostaa myyntiä. Kolme purkkia saippuaa kympillä teollisuushallimaisesta myymälästä trukkilavalta tuntuu paremmalta ostokselta kuin sama siististä marketista 2.95:-/kpl.
Vertailin tuossa yksi päivä jokusen tunnin Tokmannin, Puuilon, Rustan ja Kärkkäisen verkkokauppojen hintoja. Rusta vaikutti näistä olleen useissa pt-kategorioissa halvin ja Tokmanni asettui kahden muun kanssa suurin piirtein samoille tasoille.
Ainoa hintavertailu mitä netistä löysin oli IL:n kivijalassa tekemä vertailu: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/46cd5e78-7248-4e68-b875-3309b78d2774
Tokmannin alhainen hintamielikuva vaikuttanee olevan eräalennuksien ja kampanjoiden lopputulema. Saattaahan asia olla niin että aikoinaan ollaan oltu halvimmasta päästä, mutta nyt suuren myymäläpeiton avulla hintoja ollaan päästy nostamaan (tämä kyllä taistelisi asiakkaille ja sijoittajille suunnattua viestintää vastaan).
Njoo, tavallaan ulkoistetaan tiettyjen eksoottisten tuotteiden hankinta, saadaan ehkä asiakasvirtoja kauppaan jotka muuten kävisivät muualla? Voi olla jotain kerrannaisvaikutuksia.
Arhi Kivilahti on kirjoittanut Mikko Helanderin pääkohtajakaudesta pariin tviittiin.
Toisessa tviitissä on linkki juttuun, joka on suurimmilta osin muurin takana (jota en päässyt lukemaan kuin osin), mutta ensimmäisen tviitin kuvaaja on joka tapauksessa kattava ja kiintoisa katsaus Helanderin uraan.
Pitkän linjan kauppias K-Citymarket Kupittaan Hannu Aaltonen kiittelee Mikko Helanderia siitä, että “harvoin on nähnyt niin sitoutunutta pääjohtajaa” .
Keskon viisi pääjohtajaa tuntenut Lasse Mitronen totesi Mikko Helanderista, että hänestä ”näki, että tuli kansainvälisestä yrityksestä, jossa on jouduttu keskittämään resurssit ”. Tämä kuvaa hyvin Mikko Helanderin kautta Keskon pääjohtajana.
Tänään aamarissa kommentteja kaupanalaan liittyviin kysymyksiin ja kokonaisuudessaan kuluttaja- ja kauppa -artikkeli luettavissa premium lukijoille.
Jos joku ei vielä ole tietoinen, Keskon tulos julkaistaan huomenaamulla.
Pahimpaan jännitykseen voi kerrata Q4:n tärkeimmät tapahtumat sijoittajablogista
Lisähuomiona, että suomenkielinen tulosinfo alkaa huomenna poikkeuksellisesti vasta kello 12 - tulkaahan linjoille!
Mielenkiinnolla odotan huomista. Viime vuoden lukemat ovat suunnilleen tiedossa. Laskeeko osinko muutaman sentin vai ei, sillä ei ole kamalasti merkitystä. Hieman epäillen suhtaudun sitten tulevaisuuden näkymiin, jotka voivat yllättää negatiivisesti ja mikä voi myös synnyttää mielenkiintoisen ostopaikan huomenna.
Mutta niin tai näin, Keskoa on salkussa sen verran, että osaan nauttia mahdollisesta positiivisesta kurssiliikkeestä. Ja ostovaraa on, joten tarvittaessa osaan nauttia myös negatiivisesta kurssiliikkeestä. Hyvä tästä tulee pidemmällä tähtäimellä. Ja se pidempi tähtäin on se hetki, kun rakentamisen sysimustassa maailmassa alkaa kaukainen valo pilkahtamaan.