Itselle tuli samanlaiset fiilikset. Erityisesti mieleen tuli se, että Rauhala vaikuttaa ainakin videon perusteella olevan vastauksissaan lähempänä “konkretiaa” Helanderiin verrattuna, eikä väistele kysymyksiä. Voisi olettaa, että se näkyy myös hänen tekemisessään ja johtamistyylissään.
Rima on Helanderin jäljiltä todella korkealla, mutta uskon Rauhalan olleen oiva valinta uudeksi Keskon pääjohtajaksi.
Mainitsin sinulle, etä uskon tuohon kaveriin, vaikka vähän kritisoitkin sisältä tulevaa valintaa.
No minulla oli siihen hyvät syyt, vaikka Keskon osaketta en tällä hetkellä (vielä) omista.
Hyvä pohdintaa sinulta tässä palstassa 
.
“S-ryhmä kasvatti ainoana kaupparyhmänä markkinaosuutta vuonna 2023. Sen etumatka kilpailijoihin kasvaa.”
K-ryhmän markkinaosuuden lasku ei tullut yllätyksenä, mutta Lidlin markkinaosuuden lasku on ainakin minulle pieni yllätys.
“K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi 3,3 prosenttia vuodesta 2022. Sen markkinaosuus laski 34,3 prosenttiin, vaikka toisaalta K-ryhmän ketjuista K-Supermarket ja K-Citymarket kasvattivat myyntiään eniten.”
Nyt sitten odotellaan, että K-Supermarkettien ja K-Citymarkettien uusperustanta näkyy Keskon tämän vuoden markkinaosuuden kehityksessä.
Olisi ollut tarkoitus vaihtaa A>B tänään, tutkimattomia ovat herran tiet kun B tuntuu kestävän entisessä kurssissa vaikka varttiosinko irtosi siitä yhtälailla.
Mutta osingon jako 4 erässä on mainio, vakauttaa kuten tänään näemme
Miksi vaihtaisin B-osakeeseen, onhan Kesko yhtiö jota ei ole tarkoitus myydä ehkä koskaan. Sarjojen ero liudentuu ajan kanssa viimeistään kun konkurssi koittaa. Nythän ero on myös aika pieni mutta kun taas lähtee niin B on helposti jopa 10% kalliimpi paperi
Pääjohtaja Jorma Rauhalan katsaus eilisestä yhtiökokouksesta! 
Miksi? Lähihistoriassa noin toki on ollut, mitä on selitetty mm. osakesarjojen vaihdon määrällä. Toisaalta, joskus vuosituhannen alussa edettiin pidempi ajanjakso, jolloin A-osake oli selvästi kalliimpi.
Itsellä toki on salkussa B-osaketta, mutta ihan vain koska sitä on saanut edullisemmin.
Niin, kyllä minä katson vain taakse. En keksi mikä olisi rahastojen, eläkeyhtiöiden jne käytöksessä muuttumassa. sen isompaa syytä en ole koskaan keksinyt, .
" Kesko on ostanut kaksi kiinteistöä eQ Liikekiinteistöt -kiinteistörahastolta: Espoon Mankkaalla sijaitsevan kauppakeskus Sinikallion ja K-Citymarket Salon. Kesko on toiminut molemmissa kiinteistöissä pitkään päävuokralaisena ja pääkäyttäjänä."
Tuokin on mielestäni positiivinen uutinen. Semminkin, jos voidaan odottaa että hinnoittelu on ollut kohtuullinen näinä aikoina, jolloin liikekiinteistöjen kaupankäynti on syväjäässä.
Keskon kauppapaikkaverkoston strategian kanssa hyvin yhteensopiva liike. Ostetuista kauppapaikoista vielä kymmenien vuosien kokemukset, mistä ei varmasti ole ollut haittaa niiden potentiaalin arvioinnissa. Liitetään mukaan vielä hyödyllistä tietoa vuosikertomuksesta (s. 46) kauppapaikkaverkoston strategiaan liittyen.
Kauppakiinteistöjen markkina on menneiden vuosien aikana keskittynyt isommille toimijoille, joka varmasti rajaa Keskon neuvotteluvoimaa kauppapaikkojen sopimusten uusimisessa.
Ja tietenkin nyt on myös hyvä aika ostaa.
Tässä taloustilanteessa voisi tosiaan ajatella että Lidlin markkinaosuus kasvaisi kulutuksen siirtyessä edullisiin tuotteisiin. Todellisuudessa Prisma on kuitenkin yhtä halpa ja valikoima parempi.
Alla on Juha Variksen tviittejä, jotka kiinnostanevat Keskoa seuraavia.
https://twitter.com/JuhaVaris/status/1773638698506072082
Kuvassa oleva linkki, löytyy kuvan alta. 
Arhi Kivilahti tviittaa jälleen kauppahommista:
https://twitter.com/ArhiKivilahti/status/1775031658749583361
Tviitissä ollut linkki on myös tässä.
K-ryhmän kohdalla sen pahin markkinaosuuden tiputus saattaisi olla takanapäin. Vuonna 2022 K-ryhmän markkina osuus tippui miltei ennätyksellisen paljon (-1,4%-yksikköä). Viime vuonna osuuden lasku oli selkeästi pienempi (-0,9%-yksikköä). Siitä huolimatta näyttää siltä, että K-ryhmä tarvitsee talouden elpymistä päästäkseen ottamaan markkinaosuutta. Ellei yritys sitten lähde vahvemmin investoimaan hintaan, kuten heidän kollegansa Ruotsissa (ICA)
Tietysti Kesko koetaan tavallisten ihmisten kuin sijoittajienkin silmin ruokaa myyvänä yhtiönä. Sehän on ikkuna jota katsotaan ja mitä me joka päivä tehdään eli ostetaan ruokaa, mutta nyt pitäisi muistaa Keskon muut toimialat, jotka ovat erittäin suuri osa konsernin tuotoista. Jos vähänkään eteenpäin katsoo, niin mitä tarkoittaa rakennusalan vääjäämätön paluu normaalitilaan. Parhaat tuotot tuo juuri hyväkatteinen rakennustuotteiden myynti. Jopa näin surkeana aikana Kesko on tahkonnut tuottoa rakennustuotteiden myynnillä. Eli jos vähääkään uskoo, että jatkossakin Suomessa rakennetaan, niin nyt on oiva hetki ostaa Keskon osakkeita.
Olisi mukava kuulla joltain asiantuntevammalta hieman enemmän tuosta ICA:n hintakilpailusta, sekä toki muutenkin firman menosta. Itse en tunne yritystä juuri enempää kuin mitä se on uutisartikkelien kautta tutuksi tullut.
Lähihistoriassa sekä ICA että Kesko ovat ainakin tehneet sen johtopäätöksen, että pienillä kaupppayksiköillä ei kannata käydä kovaa hintakilpailua. Hyvä esimerkki tuosta on tietenkin Rimi, jota Suomessa Kesko pyöritti vuosina 1994-2003, ja jota ICA pyöritti aikansa Ruotsissa ja Norjassa loppua kohden huonolla menestyksellä. Niin ja onhan ketju vielä Baltian maissa olemassa.
ICA:n nykytilanne muistuttaa siinä Keskoa, että perinteisesti vahvin markkinaosuus on ollut maaseudulla, mutta nykyään kasvu lepää vahvasti hypermarkettien varassa.
Ps. Olipa ruma laskupäivä nyt tiistaina Keskolla. Toki kaupan alan firmat ottivat monet muutkin pataan. Jäikö minulta jotain tärkeää ymmärtämättä, ja oliko kurssilaskulle joku järkeväkin syy olemassa? No, ostin lisää Keskon osakkeita.
Etsin vielä lisätietoa noista Keskon viime viikolla uutisoimista liikekiinteistöjen ostoista.
Espoon Kauppakeskus Sinikallion valmistumisvuosi on myyjän infosivun mukaan 1964 ja peruskorjausvuosi 2014. Pinta-alaltaan se on 10,4t m2.
K-Citymarket Salon valmistumisvuosi on 1984 ja kuten Keskon viime viikkoisesta tiedotteesta ilmenee, se on juuri peruskorjattu ja kooltaan n. 1000 m2 edellistä pienempi.
Edellä olevat kuvat on kopioitu eQ:n kohteiden vanhoilta markkinointisivuilta. Toivottavasti Kesko osaa markkinoida noita kiinteistöjä muilla kuin synkkien pilvien mainoskuvilla 
eQ:n tämän vuoden tiedotteiden pohjalta on lupa olettaa, että ostoajankohta on ollut Keskolle varsin mukava:
03.01.2024: eQ Liikekiinteistöt -rahasto siirtää lunastusten maksuajankohtaa
https://www.eq.fi/fi/funds/news/2024-01-03
“Korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun. Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä.”
18.03.2023: eQ:n kiinteistörahastojen kuulumiset 1/2024
https://www.eq.fi/fi/funds/news/2024-03-15
“Vuosi 2023 oli eQ:n kiinteistörahastoille negatiivisen tuoton aikaa. eQ Liikekiinteistöt –rahaston koko vuoden 2023 tuotto oli –12,7 % ja eQ Yhteiskuntakiinteistöt –rahaston tuotto oli –13,8 %. Korkojen raju nousu 2022-23 on johtanut kiinteistöjen hintojen laskuun maailmanlaajuisesti ja hinnat ovat laskeneet myös Suomessa. Kiinteistökauppaa on tehty poikkeuksellisen vähän. Kauppaa on tehty lähinnä kasvukeskuksissa ja vain osalla kiinteistösegmenteistä.”
Tavoitehintojen humoristi BNP Paribas nosti Keskon tavoitehinnan 11,5 eurosta 13 euroon. Vähennä-suositus ennallaan.
Nuo parit siirrot olivat itselleni vähän vieraita (tai en muistanut). Tässä on vielä Juha Variksen tviitti yhtiön johdoista.
Ehkä tästä kuvasta on jollekin muullekin iloa, toki yhtiötä tarkemmin seuraavat tietävät nämä jo (tai muistavat).
https://twitter.com/JuhaVaris/status/1776236885884481988
Hauskaa tässä kuviossa oli myös että Kiiski siirtyi urheilukaupan johdosta Autokauppaan jolloin Kesko siirsi sen Autokaupan alle Rakentamisesta ja talotekniikasta. En tiedä meinaavatko veivata sen vielä takasin
Hesari kirjoitti tänään K-kauppiaan urasta niiden haasteiden näkökulmasta (maksumuuri):
Kun yritystoiminta ajautuu umpikujaan, sitä helposti alkaa etsimään syyllistä peilin ulkopuolelta, kuten haastateltu kolmikkokin tekee. Ja se on sinällään täysin inhimillistä, vaikkei välttämättä anna asioista kovin oikeaa kuvaa.
Haastatelluista kauppiaista Heikki on sitä mieltä, että julkkiskauppiaita paapotaan paremmilla kauppapaikoilla. Markus arvelee, että hyviin tuloihin ei yllä, ellet ole “kieli ruskeana” Keskon suuntaan. Liisan mukaan taas kauppapaikat jaetaan hyväveli-porukassa.
Markus moittii myös sitä, että “Keskon systeemi suosii isoja kauppiaita, ja esimerkiksi maidon litrahinnat ovat edullisempia suuria eriä ostavalle Citymarketille.”
Heikin mielestä häntä jymäytettiin tilanteessa, jossa hänelle tarjottiin suurta kauppapaikkaa vedettäväksi, jonka hän otti vastaan enempiä miettimättä ja jonka vieressä oli pari toisen ketjun kauppaa.
Liisa taas kertoo olleensa nykyisessä työssään “aluksi ihmeissään siitä, että sairaana saattoi olla poissa töistä” sekä siitä, että “kysyykö joku todella minulta, kuormittaako jokin asia minua töissä? Nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun työnantaja seisoo aidosti arvolupaustensa takana”.
Mielestäni nuo on aika hämmentäviä kommentteja. Voiko kauppiaalle todellakin tulla yllätyksenä se, että jos ostat tuotetta vaikkapa satakertaisella volyymilla, yksikköhinta on usein edullisempi kuin pientilausten kohdalla? Entä voiko kauppiaalle todellakin tulla yllätyksenä se, mitä kilpailijan kauppoja nurkilta löytyy; eikö tuollaiset asiat kuulu perusasioihin selvittää ennen kauppapaikkaan sitoutumista? Ja ketä Liisa itse asiassa kritisoi kommentillaan, sillä hänhän oli se yrittäjä, jonka olisi itse kuulunut toimia samoin kuin mistä hän nykyistä työnantajaansa kehuu.
Artikkelissa haastatellaan myös Keskon kauppiastoimintojen johtaja Antti Setälää, jonka mukaan “paremmille kauppapaikoille isompiin kauppoihin pääsee, jos kauppiaan johtaman kaupan myynnin kehitys on hyvää, asiakastyytyväisyys korkealla ja taloudellinen tilanne vakaa”. Tuo kuulostaakin varsin loogiselta. Tosin täytyy myöntää, että kun Keskolta aina tuon tuostakin tulee arviopyyntöjä eri kauppapaikkojen onnistumisesta, en ole osannut ajatella asiakastyytyväisyyden merkitystä kauppiaan uramahdollisuuksiin.
Viimeksi mainittuun liittyen takavuosien muisto: Jossain vaiheessa kun meidän lähikauppaa pyöritti nyt jo ex-kauppias, oli kaupan palvelu vähän niin ja näin, sekä hintavirheet yleisiä. Kerran kun taloutemme parempi puolisko laittoi jonkun reklamaation hintavirheestä, oli Kesko kommentoinut kauppiaalle sähköpostissa sitä, kuinka kaupan asiakastyytyväisyys on varsin heikoilla kantimilla. Kai sitten vahingossa tuon vastauksen viestiinsä sisällyttäen kauppias vastasi talouteemme sättimällä siitä, että tarvitseeko niitä palautteita nettikanavia pitkin lähetellä. Mutta kuten sanottu, kyseessä on jo ex-kauppias, eikä hän siirtynyt sen enempää eläkkeelle kuin Keskon sisällä myöskään niiden “uusien haasteiden pariin”. Myöhempien kauppiaiden kohdalla liiketoiminnan pyöritys on ollut monella tavoin paljon ammattimaisempaa. Uskon ja toivon, että se heijastuu myös liiketoiminnan menestykseen.
