Thomaskin kommentoi Keskon sijoittajatapahtumaa. 
Kesko järjesti tiistaina sijoittajatapahtuman, jossa yhtiö kävi läpi päivitettyä strategiaansa ja taloudellisia tavoitteitaan strategiakaudelle 2024–2026. Merkittäviä yllätyksiä tilaisuus ei tarjonnut, sillä päivitetty strategia on terävöitetty versio edellisestä, taloudelliset tavoitteet säilyivät ennallaan ja kasvustrategian keskiössä edelleen yhtiön kolme tuttua toimialaa. Sijoittajatapahtuma ei aiheuta muutostarpeita ennusteisiimme.
Uusi alkoholilaki meni näemmä läpi eduskunnassa.
“Ruokakaupat saavat myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia ehkä jo ensi viikolla, ja kauppaketjut odottelevat lähtölaukausta varastot juomia pullollaan.”
“Keskon arvioimasta jopa 100 miljoonaan kasvavasta mietojen viinien markkinasta lohkotaan todennäköisesti isot siivut Alkon sijaan nimenomaan kauppaketjuille. Lisämyyntiä tulee myös yli 5,5 prosenttisista erikoisoluista, jotka kuluttajan on tähän asti pitänyt hakea joko Alkosta tai pienpanimoiden omista myymälöistä.”
Monopoli Alkon tiedote lakimuutokseen liittyen.
https://www.alko.fi/alko-oy/uutishuone/mediatiedotteet/lakimuutos-haastaa-alkoa
Keskeisimmät poiminnat yhdeltä lukukerralta.
Lakimuutos koskee noin neljää prosenttia Alkon litramyynnistä. Vaikutukset Alkon myyntiin ovat todennäköisesti suuremmat kuin kyseisen tuotekategorian nykyinen myyntivolyymi, sillä lakimuutos vaikuttanee myös perinteisten viinien myyntiin.
Alko arvioi, että lain muutos ensimmäisen vuoden aikana vähentäisi Alkon litramyyntiä noin 6–11 prosenttia.
Tiedotteen mukaan Alkon kokonaisvalikoimassa on yli 11 000 tuotetta, ja näistä reilut 400 ovat valmistettu käymisteitse ja joiden alkoholiprosentti on 5,6–8, mm. oluita, siidereitä, juomasekoituksia sekä viinejä.
Tuossa katsoin keväällä toteutetun inderesTV:n ensimmäisen haastiksen Jorma Rauhalan kanssa ja tästä muutoksesta hän totesi suurin piirtein niin, että se on askel oikeaan suuntaan, mutta vaikutuksen ei oleteta olevan kaupalle merkittävä, vaan merkittävästä voidaan puhua, mikäli enintään 15 % vahvuiset tulisivat kauppoihin.
Itse näen tuon lainmuutoksen niin, että se antaa monelle kaupalle mahdollisuuden alkaa esim. joidenkin pienpanimoiden koko tuotetarjonnan myyjäksi. Meillähän on monissa K-kaupoissa kauppiaita, jotka ovat olutharrastajia ja käyttävät osastojen kehittämiseen merkittävästi aikaa. Suora liiketaloudellinen merkitys voi jäädä rajallisesti, mutta laatumielikuva ja asiakaskunnan laajentamismahdollisuudet ovat ihan merkittäviä mahdollisuuksia kauppiaille. Toivottavasti ainakin.
Uskon myös lain vastustajia siinä, että tarjonnan lisääntyminen kasvattaa kulutusta. Mutta se voi kansanterveydellisessä mielessä tehdä sitä myös positiivisella tavalla, eli ohjata Alko-ostoksia päivittäistavarakaupan vähäalkolisempaan tarjontaan. En nyt tarkoita, että alkoholisti-Reiskan kossupullo vaihtuu laimeaksi viiniksi, mutta joissain muissa tuotekategorioissa vaikutus on mahdollista.
Niin ja tosiaan, olutharrastajathan tekevät nyt jo tiivistä yhteistyötä monien K-kauppojen kanssa mm. tähän tapaan:
Aki Erkkilä todistaa vahvasti:
Ja noin hengellisellä johdantolauseella kun viestin aloitin, niin lopetan sen toteamukseen, että ehkä joskus koittaa vielä sekin päivä, jolloin aikuiset saavat ostaa ruokakaupasta yhtä vahvaa alkoholia kuin mitä kirkko alaikäisille tarjoilee. Amen.
Tämähän kävi nopeasti. Saa nähdä käykö tässä samalla tavalla kun nostettii aikoinaan 5.5%. Eli hetkellinen myyntipiikki uutuuden huumassa ja sitten tasaantuu. Inderesin porukka varmasti käy ensitöikseen katsastamassa jo erittäin runsaan Ruoholahden Citymarketin tarjonnan 
Talouselämässä reportaasi (maksumuuri) Keskon ylivoimaisesti tärkeimmän kilpailijan S-ryhmän vahvasta kasvusta. Aivan muutama poiminta.
Nordean korttidatassa positiivista virettä kesää kohti mentäessä Keskonkin vinkkelistä.
Pohjamudissa ollut kulutus on osoittanut toukokuussa piristymisen merkkejä. Nordean korttidatan mukaan tavaroiden kulutus, johon kuuluvat päivittäistavarakauppa, muu vähittäiskauppa, polttoaine ja apteekkituotteet, palasi toukokuussa lähelle viime vuoden tasoa. Jopa alkuvuonna erityisen heikosti kehittynyt rauta- ja kodintarvikekauppa näytti piristyvän ainakin hetkellisesti.
“Suomalaisille jää enemmän rahaa kuluttamiseen, kun hidastunut inflaatio ja koronlaskut tuovat omaan talouteen lisää liikkumavaraa. Kulutus todennäköisesti jatkaa piristymistään kesän edetessä. Esimerkiksi rautakaupassa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa kesä on tyypillisesti vilkkainta aikaa”, sanoo Nordean analyytikko Rono Nihtinen.
Toisaalta urheiluvälinekauppa jatkuu tiedotteen mukaan edelleen vaisuna.
Olisi muuten hienoa saada joskus Inderesin haastatteluun myös toimialajohtajia. Erityisenä täsmätoiveena rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Sami Kiiski, joka varmasti osaisi myös avata Keskon autokaupan puolen kuvioita.
Dagens industri anser att långsiktiga investerare kan börja doppa tårna i finländska detalj- och partihandelskedjan Kesko som haft några tuffa år bakom sig på börsen.
Tidningen ser skäl till detta från att förväntningarna är lågt ställda, men så även värderingen. Man pekar på att det framåtliggande p/e-talet ligger på cirka 14, att jämföra med femårssnittet på runt 19.
Därutöver verkar bolaget ha fått en bra start på andra kvartalet. Försäljningen steg 6,6 procent i april, vilket rensat för förvärv och avyttringar, samt mätt i lokala valutor, uppgick till 2,8 procent.
“En stark ställning på den nordiska och finska marknaden, låga förväntningar samt en pressad värdering gör att Kesko lockar. Den som vill investera bör vara beredd på att det kan vara skakigt ett par kvartal till, men för den långsiktiga är det dags att börja doppa tårna”, skriver Di i en kommentar.
Miksi Keskolle pitäisi antaa P/E kerroin 19, eikö nykyinen 14-15 ole itseassa ihan oikea? Onninen/K-Rauta on kovasti kilpailtu sektori, samoin autokauppa. Mitä uutta Kesko voi keksiä, laajentumalla muualle lisää?
Oikeaan P/E-kertoimeen en ota kantaa, paitsi tietenkin sen verran ettei menneisyyden nollakorkoajan osakearvostuksia paljoa kannata tuijottaa.
Mutta noin muuten… Siitä kai voidaan lähdeä, että kyllä se rakentaminenkin jossain vaiheessa elpyy ja sillä on merkittävä rooli Keskon tuloksentekokyvyssä. Esim. Suomessa Keskon kilpailukyky tuolla saralla on kohentunut huimasti ja nykyinen markkinaosuus talotekniikan ja rautakaupan sektorilla on lähellä 50 %:ia. Samaan aikaan kun Keskon markkina-asema on Suomessa tuolla sektorilla parantunut, on esim. S-Ryhmä supistanut rautakauppaansa merkittävästi. Reilussa puolivuosikymmenessä Kodin Terrojen (nyk. Prisma Rauta) määrä on suunnilleen puolittunut. Tai sitten jos puhutaan teknisestä kaupasta, niin aika massiivisia investointeja Onninen tekee jatkuvasti, joiden voi olettaa kasvattavan laadullista etumatkaa kilpailijoihin nähden.
Jos ei rakentaminen niin sitten remontoiminen. Uusiin ei ole ihmisillä vara niin remppaillaan vanhoja.
Yritysvierailulla tänään yhdellä Suomen kannattavimman rakennusyhtiön tiloissa. Heillä oli selvästi positiivis-sävytteinen näkemys loppuvuodesta.
Vihdoinkin tutkiva journalismi keskittyy johonkin olennaiseen aiheeseen.
Vantaan Tammiston cittarissa myytiin ensimmäinen vahvempi juomapullo heti aamuyhdeksän jälkeen:
Keskon hallituksen pj:n pyörittämässä Sellon cittarissa vahvempi alkoholi teki ensikauppansa vasta noin tuntia myöhemmin:
Ehkä kiinnostavinta infoa on se, että eri artikkeleissa sekä Kesko että S ovat puuhuneet tyyliin parin sadan uuden nimikkeen valikoimasta. Lidlin kohdalla luku on ollut tyyliin kymmenesosan tuosta. Ei se huono asia ole, että tuollakin saralla kiskotaan lisää laadullista etumatkaa saksalaiskilpailijaan nähden.
Hyvä ehdotus ja pyritään etenemään tässä. Aihetta liipaten Kehittyvä kauppa -lehdessä oli hiljattain Sami Kiisken mietteitä enemmän. Muutama oma poiminta sen tiimoilta alempana.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Kiiski näkee luonnollisesti tulevaisuudessa lisää kasvumahdollisuuksia ja mainitsee mm. korjausrakentamisen, vihreä siirtymän ja yrityskaupat, joissa “tutka on päällä koko ajan”. Kiiski huomauttaa, että pohjoisessa Euroopassa on “kahdeksan ihan erilaista markkinaa” ja jokaisessa toimintamaassa Keskolla on oma strategiansa.
Kuten asiaan kuuluu, kauppiasyrittäjyys mainitaan Keskolle tärkeäksi kilpailueduksi: Kiiski uskoo, että “kauppakohtaisista liikeideoista saatuja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää vielä enemmän myös muissa toimintamaissa”.
Toimialan kotimaan investoinneista mainitaan Hyvinkäälle vuosina 2025–2030 valmistuva Onnisen ja K-Auton jättikokoinen logistiikkakeskus, joka on Keskon historian suurin yksittäinen rakennushanke. Myös uuden K-Raudan rakentaminen on alkamassa Vantaan Hämeenkylään. Digitaalisuudessa ja asiakasdatan hyödyntämisessä Kiiski näkee kotimaassa kehittämispotentiaalia.
Yritysasiakaskaupan osuus toimialan myynnistä on yli 80 prosenttia: “Yritysasiakaskaupassa valttia on proaktiivinen myynti, jossa on nähtävissä vieläkin isoja eroja, vaikka on selkeitä näyttöjä siitä, että kauppaa tulee joka ajassa, kun asiakkaille oikeasti soitellaan perään.”
Lehden printtiversion tilastopankissa oli havainnollistavat grafiikat rautakauppojen myynnin kehityksestä ja markkinaosuuksista vuonna 2023.
Osuuspankilta vastaavaa dataa:
" Korttimaksut kääntyivät toukokuussa takaisin kasvu-uralle, kertoo Osuuspankki. OP:n käyttäjien korttimaksut kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna viisi prosenttia toukokuussa nimellisin hinnoin. Reaalinen kasvu oli kaksi prosenttia."
“Toukokuun kasvu oli Kortelan mukaan pitkälti tavarakulutuksen vetämää. Palveluissa kasvu oli puolestaan nollan tuntumassa.”
Luottavaisin mielin tänäänkin lisätty Keskoa salkkuun. Huomenna tai maanantaina sitten varmaan nähdään toukokuun lukemat ja se, oliko pieni optimismi perusteltua.
Kauppalehden tämän päivän sijoitusvihjeissä mukana Kesko. Se sai ainoana viikon osakkeista kaikilta osta-suosituksen. Kommentit olivat vapaasti referoiden seuraavanlaisia:
Tomi Lahti: Punalaputettu arvo-osake. Uuden nousun paikka.
Cristina Saalasti: Kuuden prosentin osinkoa rakentamisen käännettä odotellessa.
Mika Heikkilä: Rakentaminen vielä jäissä, mutta muuten alkaa helpottamaan.
Keskon markkinaosuus on tuttua kauraa, mutta noin muuten erittäin mielenkiintoinen taulukko. Varsinkin, kun sitä pysähtyy katselemaan vähän pidemmäksi aikaa.
Yksi huomiota herättävä asia on se, että yli 100 MEUR liikevaihdon toimijoista melkein kaikkien liikevaihdon kehitys on Keskoa heikompaa. Bauhausin lukemat toki puuttuvat vertailusta. Vain RTV:n liikevaihdon lasku on selvästi pienempää, mutta siinähän on osittain taustalla myymälämäärän kasvu.
Toiseksi, ihan mutu-pohjalta ajattelin, että Netrauta.fi/Taloon.com/Talotarvike.com/Kodin1.com -rypäs kasvattaa varmaankin jatkuvasti osuuttaan rautakaupan myynnissä. Mutta mitä vielä, siellä sukellus on ollut kaikkein massiivisinta.
En ole tullut myöskään miettineeksi Starkin myymälöiden määrää, mutta 26 on aika pieni luku. Vajaa kahdeksan vuotta sitten niitä oli kymmenen enemmän, jolloin uutisoitiin kuuden myymälän sulkemisesta. Kauhean aggressiivisesti firma ei taida markkinaosuuttaan puolustaa.
Keskon toukokuun myynti:
LISÄYS: OP:n aamukatsauksessa käytiin lukuja läpi ja päädyttiin johtopäätökseen: “Nykyinen ennusteemme koko Q2:n liikevaihdon kasvuksi on 1,2 prosenttia, joten toistaiseksi Keskon kasvuvauhti (+3,7 %) on ollut Q2:lla selvästi ennustettamme vahvempaa”.
LISÄYS 2: Inderesin kommentti “Konsernin myynti on kehittynyt huhti-toukokuun aikana ennakko-odotustemme mukaisesti ja odotuksemme kesäkuulle on jokseenkin maltillisella tasolla. Uutinen ei aiheuta välittömiä tarpeita ennustemuutoksille.”
Keräsimme viime viikon strategiapäivityksen ja siihen liittyvän sijoittajainfon pääkohdat vielä blogimuotoon: Sijoittajablogi: Keskon strategia päivitetty – ei tarvetta isoille muutoksille, tavoitteita ja kilpailuetuja kirkastettiin
