Melko erilailla tulkitsevat analyytikot kuukausilukuja:
OP: “OP:n ennuste koko Q2:n liikevaihdon kasvuksi on 1,2 %, joten huhtikuussa nähty kasvuvauhti on lupaava koko neljänneksen kannalta. Ruokakauppa etenee odotustemme mukaisesti, mutta Rakentamisessa huhtikuu oli yllättävän vahva.”
Inderes: “Keskon suoriutuminen oli huhtikuussa selvästi odotuksiamme heikompi. (…) Keskon kasvu oli odotuksiamme vaisumpaa etenkin päivittäistavarakaupassa. (…) RT-kaupan suoriutuminen oli lähellä odotuksiamme.”
Toimituspäivien osalta suotuisan kalenterin vuoksi kuukausiluvut näyttivät totta kai ensi alkuun hyviltä. Kun huomioi toimituspäivien lisäksi päivittäistavarakaupan vaisuuden sekä sen, miten maaliskuun lakkojen arveltiin tuovan sitä patoutunutta kysyntää, niin vaisu-sana kyllä kuvaa mielestäni ihan hyvin lukuja.
Pientä kevennystä tein tällä viikolla Kesko-omistuksiin, kun tuli taas menneinä viikkoina lappua ahkerasti ostettua. Nyt sitten kytätään ostohousut jalassa alle 16 euron hintoja, jos niitä kesä toisi tullessaan. Etenkin rakentamisen saralla on kutina, että näkemysten vieminen pessimistisempään suuntaan ei välttämättä ole pahasta… Varsinkin, jos korko-odotusten hapantuminen jatkuu.
Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti eilen R-Kioskien tilanteesta:
“Suomessa on nykyään 350 R-kioskia, kun vuonna 2021 ketjuun kuului 480 myymälää ja vuonna 2014 yhteensä 627 kioskia. Ärrien määrä oli suurimmillaan 1980-luvulla, jolloin maassa oli yli 800 kioskia.”
R-Kioski Oy:n tilanne ei sekään näytä kovin valoisalta. Viime vuoden pientä piristymistä lukuun ottamatta liikevaihto laskee vuosi vuodelta ja samaan aikaan firma tekee suurempaa tappiota:
Joku täällä joskus spekuloi, voisiko Kesko ostaa R-Kioskit. Tuskin ostaa. Sen sijaan mieleen tulee, että noinkin raju R-kioskien verkoston harveneminen antaa varmasti monille K-Marketeille lisää kilpailuvoimaa erilaisten oheispalveluiden myynnissä.
Kilpailu surkastuvasta asiakaskunnasta helpottuu, parhaimmillaan täysillä juosten pysyy paikoillaan. Syrjäkylillä elinehto on saada apteekki, posti ja mahdollisesti grilli/pitseria saman katon alle, muuten häviää sen toisen kauppaketjun kaupalle kilpailussa asiakkaista.
Harvinaisen no brainer kyllä Kesko, nytkin aivan ok arvostukseltaan ja rt vielä kun kohta lähtee. Joskus tulee näitä paikkoja. Oma tekeminen kunnossa ja odotetaan vaan suhdanteen parantumista.
Tiedossa puheenvuorot reilut 100 päivää pääjohtajana toimineelta Jorma Rauhalalta, uudelta CFO:lta sekä toimialajohtajilta. Q&A-osuudelle on varattu reippaasti aikaa ja kysymyksiä saa lähettää. Tilaisuus on englanninkielinen.
Kesko on sopinut ostavansa Lohjalla ja Tammisaaressa Volkswagen-, Seat- ja Cupra-jälleenmyyjänä toimivan Autotalo Lohja Oy:n liiketoiminnan. Kauppa on osa K-Auton pitkän aikavälin strategian toteuttamista matkalla Suomen kiinnostavimmaksi autoalan yhtiöksi.
”K-Auton viime vuosien uudistumista voidaan pitää erittäin onnistuneena, vaikka markkinaympäristö ei autotoimialalla olekaan ollut helppo. Tänä päivänä kaikki liiketoimintamme ovat kannattavia ja se siivittikin K-Auton viime vuonna historiamme parhaaseen liiketulokseen”, toteaa Keskon autokaupan vt. toimialajohtaja Johanna Ali.
Vuonna 2011 perustetun Autotalo Lohja Oy:n liikevaihto oli 43,3 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lohjan toimipisteessä palvelevat Volkswagen-, Seat ja Cupra-jälleenmyynti, käytettyjen autojen myynti sekä Volkswagen-, Seat-, Cupra- ja Audi-huolto, -korjaus ja korikorjaamo. Tammisaaren toimipisteessä palvelevat Volkswagen-jälleenmyynti ja käytettyjen autojen myynti sekä Volkswagen-, Skoda- ja Seat-huolto.
”Autotalo Lohja on hyvin hoidettu perheomisteinen yhtiö, joka täydentää erinomaisesti toimipisteverkostoamme. Lohjalla ja Tammisaaressa on ammattitaitoinen henkilöstö ja vahva asiakaskunta. Kaupan myötä K-Auton myymälöitä löytyy jo Tammisaaresta aina Ouluun saakka”, Ali jatkaa.
Kaupan toteutuminen edellyttää vielä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää. Kaupan odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.
Isoja muutoksia ei tehty: “Keskolla on hyvä ja toimiva strategia, joten tarvetta isoille muutoksille ei tällä strategiakaudella 2024–2026 ole.”
Keskon kasvustrategian ytimessä on edelleen kannattava kasvu kolmella valitulla toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Kaikissa liiketoiminnoissa tavoitellaan myynnin kasvua, parempaa asiakaskokemusta ja kannattavuutta sekä tehokkuutta muun muassa digitaalisia palveluita ja tekoälyä hyödyntämällä.
Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennallaan:
vertailukelpoinen liikevoitto-% yli 6,0 %, vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli 14,5 % ja korolliset nettovelat/käyttökate, ilman IFRS 16 -vaikutuksia, enintään 2,5.
“Johanna Alilla on pitkä ja monipuolinen kokemus liiketoiminnan johtotehtävistä. Kartoitimme autokaupan toimialajohtajaksi sekä Keskon sisäisiä että ulkoisia kandidaatteja. Olen vakuuttunut siitä, että Johanna Ali on juuri oikea henkilö johtamaan autokaupan kokonaisuutta sekä jatkamaan kasvustrategiamme toteuttamista”, sanoo pääjohtaja Jorma Rauhala.
Keskon autokaupan toimialajohtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi on nimitetty 4.6.2024 alkaen KTM Johanna Ali. Ali on toiminut autokaupan vt. toimialajohtajana 1.4.2024 lähtien ja ennen tätä Audin liiketoimintajohtajana. Ennen siirtymistään Keskoon Ali toimi muun muassa Forenom Oy:n maajohtajana sekä Lease Plan Finland Oy:n kaupallisena johtajana.
”Johanna Alilla on pitkä ja monipuolinen kokemus liiketoiminnan johtotehtävistä. Kartoitimme autokaupan toimialajohtajaksi sekä Keskon sisäisiä että ulkoisia kandidaatteja. Olen vakuuttunut siitä, että Johanna Ali on juuri oikea henkilö johtamaan autokaupan kokonaisuutta sekä jatkamaan kasvustrategiamme toteuttamista”, sanoo pääjohtaja Jorma Rauhala.
Myös Alin näkemyksiä pääsee kuulemaan iltapäivän sijoittajainfossa.
Keskon “mini-CMD:n” esitysdekin perusteella pyrkimys menetettyjen markkinaosuuksien takaisin valtaamiseen ruokakaupassa on selvä: kauppapaikkoihin investointeja on kasvatettu, uusia Citymarketteja rakentuu useita tulevina vuosina ja valmiutta löytyy kilpailla myös hinnoilla.
Päivittäisvarakaupan esityksistä pari huomiota näihin liittyen.
Improving price competitiveness with a systematic price program, financed by both Kesko and K-retailers.
Store site and price investments will have a slight impact on grocery trade profitability in upcoming years. However, EBIT development will be stable and profitability clearly above 6% despite investments during the strategy period.
Loppuun poiminnat koko Keskon investointien kokoluokasta ja jaosta, päivittäistavarakaupan strategian summauksesta sekä rakentamisen ja talotekniikan myynnin jakauman tarkempi erittely, joka oli mielestäni kiinnostava.
Kesko järjesti tiistaina sijoittajatapahtuman, jossa yhtiö kävi läpi päivitettyä strategiaansa ja taloudellisia tavoitteitaan strategiakaudelle 2024–2026. Merkittäviä yllätyksiä tilaisuus ei tarjonnut, sillä päivitetty strategia on terävöitetty versio edellisestä, taloudelliset tavoitteet säilyivät ennallaan ja kasvustrategian keskiössä edelleen yhtiön kolme tuttua toimialaa. Sijoittajatapahtuma ei aiheuta muutostarpeita ennusteisiimme.
“Ruokakaupat saavat myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia ehkä jo ensi viikolla, ja kauppaketjut odottelevat lähtölaukausta varastot juomia pullollaan.”
“Keskon arvioimasta jopa 100 miljoonaan kasvavasta mietojen viinien markkinasta lohkotaan todennäköisesti isot siivut Alkon sijaan nimenomaan kauppaketjuille. Lisämyyntiä tulee myös yli 5,5 prosenttisista erikoisoluista, jotka kuluttajan on tähän asti pitänyt hakea joko Alkosta tai pienpanimoiden omista myymälöistä.”
Lakimuutos koskee noin neljää prosenttia Alkon litramyynnistä. Vaikutukset Alkon myyntiin ovat todennäköisesti suuremmat kuin kyseisen tuotekategorian nykyinen myyntivolyymi, sillä lakimuutos vaikuttanee myös perinteisten viinien myyntiin.
Alko arvioi, että lain muutos ensimmäisen vuoden aikana vähentäisi Alkon litramyyntiä noin 6–11 prosenttia.
Tiedotteen mukaan Alkon kokonaisvalikoimassa on yli 11 000 tuotetta, ja näistä reilut 400 ovat valmistettu käymisteitse ja joiden alkoholiprosentti on 5,6–8, mm. oluita, siidereitä, juomasekoituksia sekä viinejä.
Tuossa katsoin keväällä toteutetun inderesTV:n ensimmäisen haastiksen Jorma Rauhalan kanssa ja tästä muutoksesta hän totesi suurin piirtein niin, että se on askel oikeaan suuntaan, mutta vaikutuksen ei oleteta olevan kaupalle merkittävä, vaan merkittävästä voidaan puhua, mikäli enintään 15 % vahvuiset tulisivat kauppoihin.
Itse näen tuon lainmuutoksen niin, että se antaa monelle kaupalle mahdollisuuden alkaa esim. joidenkin pienpanimoiden koko tuotetarjonnan myyjäksi. Meillähän on monissa K-kaupoissa kauppiaita, jotka ovat olutharrastajia ja käyttävät osastojen kehittämiseen merkittävästi aikaa. Suora liiketaloudellinen merkitys voi jäädä rajallisesti, mutta laatumielikuva ja asiakaskunnan laajentamismahdollisuudet ovat ihan merkittäviä mahdollisuuksia kauppiaille. Toivottavasti ainakin.
Uskon myös lain vastustajia siinä, että tarjonnan lisääntyminen kasvattaa kulutusta. Mutta se voi kansanterveydellisessä mielessä tehdä sitä myös positiivisella tavalla, eli ohjata Alko-ostoksia päivittäistavarakaupan vähäalkolisempaan tarjontaan. En nyt tarkoita, että alkoholisti-Reiskan kossupullo vaihtuu laimeaksi viiniksi, mutta joissain muissa tuotekategorioissa vaikutus on mahdollista.
Niin ja tosiaan, olutharrastajathan tekevät nyt jo tiivistä yhteistyötä monien K-kauppojen kanssa mm. tähän tapaan:
Ja noin hengellisellä johdantolauseella kun viestin aloitin, niin lopetan sen toteamukseen, että ehkä joskus koittaa vielä sekin päivä, jolloin aikuiset saavat ostaa ruokakaupasta yhtä vahvaa alkoholia kuin mitä kirkko alaikäisille tarjoilee. Amen.
Tämähän kävi nopeasti. Saa nähdä käykö tässä samalla tavalla kun nostettii aikoinaan 5.5%. Eli hetkellinen myyntipiikki uutuuden huumassa ja sitten tasaantuu. Inderesin porukka varmasti käy ensitöikseen katsastamassa jo erittäin runsaan Ruoholahden Citymarketin tarjonnan
Talouselämässä reportaasi (maksumuuri) Keskon ylivoimaisesti tärkeimmän kilpailijan S-ryhmän vahvasta kasvusta. Aivan muutama poiminta.
Jutussa käydään läpi, miten varsinkin kahden edellisen vuoden aikana S-ryhmän markkinaosuus (48 %) on kasvanut ruokakaupassa. ”Pari viime vuotta vauhtimme on ollut tuplasti vahvempi kuin normaalisti”, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine kommentoi.
Keskeisenä selittävänä tekijänä kasvussa on ollut Prisma, joka levittäytyy tavallaan myös halpakauppojen tontille. Lisäyksenä todettakoon, että esimerkiksi Rusta listasi IPO-esitteessään (2023) Prisman yhdeksi kilpailijakseen Suomessa Tokmannin ja muiden rinnalle.
Hypermarkettien (Prisma, Citymarket…) voittokulku: Jo lähes joka kolmas päivittäistavaroihin kulutettu euro käytetään niissä. Tuohon voisi lisätä, että IGD:n ennusteen mukaan hypermarketit kasvavat lähivuosina Suomessa nopeammin kuin missään muussa markkinassa Länsi-Euroopassa. Tässä toki taustalla on mm. Keskon investoinnit uusiin Cittareihin.
Uuden hypermarketin pystyttäminen ja kaavoitus onkin sitten kaikin puolin hidas prosessi: Yli 4 000 kerrosneliön kokoisia myymälöitä säännellään maakuntakaavan tasolla. Heinolan uutta Prismaa alettiin suunnitella 2018 ja rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi vuonna. Toteutuessaan se lisäisi kilpailua paikallisen Cittarin kanssa. Heinolan uudistuneen Citymarketin avajaisia vietettiin muuten juuri.
Hintakilpailusta kauppojen kesken ei varsinaisesti jutussa niin suuresti puhuta, mutta tuodaan esiin, miten monessa muussa Euroopan maassa ostovoiman surkastuminen satoi Lidlin ja muiden halpakauppojen laariin. Suomessa tilanteesta hyötyi lähinnä S-ryhmä, jonka koko, resurssit ja toimintaperiaate tuovat markkinaan oman erityispiirteen, kun hinnalla voidaan kilpailla näin diplomaattisesti ilmaistuna vapaammin.
Nordean korttidatassa positiivista virettä kesää kohti mentäessä Keskonkin vinkkelistä.
Pohjamudissa ollut kulutus on osoittanut toukokuussa piristymisen merkkejä. Nordean korttidatan mukaan tavaroiden kulutus, johon kuuluvat päivittäistavarakauppa, muu vähittäiskauppa, polttoaine ja apteekkituotteet, palasi toukokuussa lähelle viime vuoden tasoa. Jopa alkuvuonna erityisen heikosti kehittynyt rauta- ja kodintarvikekauppa näytti piristyvän ainakin hetkellisesti.
“Suomalaisille jää enemmän rahaa kuluttamiseen, kun hidastunut inflaatio ja koronlaskut tuovat omaan talouteen lisää liikkumavaraa. Kulutus todennäköisesti jatkaa piristymistään kesän edetessä. Esimerkiksi rautakaupassa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa kesä on tyypillisesti vilkkainta aikaa”, sanoo Nordean analyytikko Rono Nihtinen.
Toisaalta urheiluvälinekauppa jatkuu tiedotteen mukaan edelleen vaisuna.
Olisi muuten hienoa saada joskus Inderesin haastatteluun myös toimialajohtajia. Erityisenä täsmätoiveena rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Sami Kiiski, joka varmasti osaisi myös avata Keskon autokaupan puolen kuvioita.
