Itse näen tuon lainmuutoksen niin, että se antaa monelle kaupalle mahdollisuuden alkaa esim. joidenkin pienpanimoiden koko tuotetarjonnan myyjäksi. Meillähän on monissa K-kaupoissa kauppiaita, jotka ovat olutharrastajia ja käyttävät osastojen kehittämiseen merkittävästi aikaa. Suora liiketaloudellinen merkitys voi jäädä rajallisesti, mutta laatumielikuva ja asiakaskunnan laajentamismahdollisuudet ovat ihan merkittäviä mahdollisuuksia kauppiaille. Toivottavasti ainakin.
Uskon myös lain vastustajia siinä, että tarjonnan lisääntyminen kasvattaa kulutusta. Mutta se voi kansanterveydellisessä mielessä tehdä sitä myös positiivisella tavalla, eli ohjata Alko-ostoksia päivittäistavarakaupan vähäalkolisempaan tarjontaan. En nyt tarkoita, että alkoholisti-Reiskan kossupullo vaihtuu laimeaksi viiniksi, mutta joissain muissa tuotekategorioissa vaikutus on mahdollista.
Niin ja tosiaan, olutharrastajathan tekevät nyt jo tiivistä yhteistyötä monien K-kauppojen kanssa mm. tähän tapaan:
Ja noin hengellisellä johdantolauseella kun viestin aloitin, niin lopetan sen toteamukseen, että ehkä joskus koittaa vielä sekin päivä, jolloin aikuiset saavat ostaa ruokakaupasta yhtä vahvaa alkoholia kuin mitä kirkko alaikäisille tarjoilee. Amen.
Tämähän kävi nopeasti. Saa nähdä käykö tässä samalla tavalla kun nostettii aikoinaan 5.5%. Eli hetkellinen myyntipiikki uutuuden huumassa ja sitten tasaantuu. Inderesin porukka varmasti käy ensitöikseen katsastamassa jo erittäin runsaan Ruoholahden Citymarketin tarjonnan
Talouselämässä reportaasi (maksumuuri) Keskon ylivoimaisesti tärkeimmän kilpailijan S-ryhmän vahvasta kasvusta. Aivan muutama poiminta.
Jutussa käydään läpi, miten varsinkin kahden edellisen vuoden aikana S-ryhmän markkinaosuus (48 %) on kasvanut ruokakaupassa. ”Pari viime vuotta vauhtimme on ollut tuplasti vahvempi kuin normaalisti”, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine kommentoi.
Keskeisenä selittävänä tekijänä kasvussa on ollut Prisma, joka levittäytyy tavallaan myös halpakauppojen tontille. Lisäyksenä todettakoon, että esimerkiksi Rusta listasi IPO-esitteessään (2023) Prisman yhdeksi kilpailijakseen Suomessa Tokmannin ja muiden rinnalle.
Hypermarkettien (Prisma, Citymarket…) voittokulku: Jo lähes joka kolmas päivittäistavaroihin kulutettu euro käytetään niissä. Tuohon voisi lisätä, että IGD:n ennusteen mukaan hypermarketit kasvavat lähivuosina Suomessa nopeammin kuin missään muussa markkinassa Länsi-Euroopassa. Tässä toki taustalla on mm. Keskon investoinnit uusiin Cittareihin.
Uuden hypermarketin pystyttäminen ja kaavoitus onkin sitten kaikin puolin hidas prosessi: Yli 4 000 kerrosneliön kokoisia myymälöitä säännellään maakuntakaavan tasolla. Heinolan uutta Prismaa alettiin suunnitella 2018 ja rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi vuonna. Toteutuessaan se lisäisi kilpailua paikallisen Cittarin kanssa. Heinolan uudistuneen Citymarketin avajaisia vietettiin muuten juuri.
Hintakilpailusta kauppojen kesken ei varsinaisesti jutussa niin suuresti puhuta, mutta tuodaan esiin, miten monessa muussa Euroopan maassa ostovoiman surkastuminen satoi Lidlin ja muiden halpakauppojen laariin. Suomessa tilanteesta hyötyi lähinnä S-ryhmä, jonka koko, resurssit ja toimintaperiaate tuovat markkinaan oman erityispiirteen, kun hinnalla voidaan kilpailla näin diplomaattisesti ilmaistuna vapaammin.
Nordean korttidatassa positiivista virettä kesää kohti mentäessä Keskonkin vinkkelistä.
Pohjamudissa ollut kulutus on osoittanut toukokuussa piristymisen merkkejä. Nordean korttidatan mukaan tavaroiden kulutus, johon kuuluvat päivittäistavarakauppa, muu vähittäiskauppa, polttoaine ja apteekkituotteet, palasi toukokuussa lähelle viime vuoden tasoa. Jopa alkuvuonna erityisen heikosti kehittynyt rauta- ja kodintarvikekauppa näytti piristyvän ainakin hetkellisesti.
“Suomalaisille jää enemmän rahaa kuluttamiseen, kun hidastunut inflaatio ja koronlaskut tuovat omaan talouteen lisää liikkumavaraa. Kulutus todennäköisesti jatkaa piristymistään kesän edetessä. Esimerkiksi rautakaupassa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa kesä on tyypillisesti vilkkainta aikaa”, sanoo Nordean analyytikko Rono Nihtinen.
Toisaalta urheiluvälinekauppa jatkuu tiedotteen mukaan edelleen vaisuna.
Olisi muuten hienoa saada joskus Inderesin haastatteluun myös toimialajohtajia. Erityisenä täsmätoiveena rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Sami Kiiski, joka varmasti osaisi myös avata Keskon autokaupan puolen kuvioita.
Dagens industri anser att långsiktiga investerare kan börja doppa tårna i finländska detalj- och partihandelskedjan Kesko som haft några tuffa år bakom sig på börsen.
Tidningen ser skäl till detta från att förväntningarna är lågt ställda, men så även värderingen. Man pekar på att det framåtliggande p/e-talet ligger på cirka 14, att jämföra med femårssnittet på runt 19.
Därutöver verkar bolaget ha fått en bra start på andra kvartalet. Försäljningen steg 6,6 procent i april, vilket rensat för förvärv och avyttringar, samt mätt i lokala valutor, uppgick till 2,8 procent.
“En stark ställning på den nordiska och finska marknaden, låga förväntningar samt en pressad värdering gör att Kesko lockar. Den som vill investera bör vara beredd på att det kan vara skakigt ett par kvartal till, men för den långsiktiga är det dags att börja doppa tårna”, skriver Di i en kommentar.
Miksi Keskolle pitäisi antaa P/E kerroin 19, eikö nykyinen 14-15 ole itseassa ihan oikea? Onninen/K-Rauta on kovasti kilpailtu sektori, samoin autokauppa. Mitä uutta Kesko voi keksiä, laajentumalla muualle lisää?
Oikeaan P/E-kertoimeen en ota kantaa, paitsi tietenkin sen verran ettei menneisyyden nollakorkoajan osakearvostuksia paljoa kannata tuijottaa.
Mutta noin muuten… Siitä kai voidaan lähdeä, että kyllä se rakentaminenkin jossain vaiheessa elpyy ja sillä on merkittävä rooli Keskon tuloksentekokyvyssä. Esim. Suomessa Keskon kilpailukyky tuolla saralla on kohentunut huimasti ja nykyinen markkinaosuus talotekniikan ja rautakaupan sektorilla on lähellä 50 %:ia. Samaan aikaan kun Keskon markkina-asema on Suomessa tuolla sektorilla parantunut, on esim. S-Ryhmä supistanut rautakauppaansa merkittävästi. Reilussa puolivuosikymmenessä Kodin Terrojen (nyk. Prisma Rauta) määrä on suunnilleen puolittunut. Tai sitten jos puhutaan teknisestä kaupasta, niin aika massiivisia investointeja Onninen tekee jatkuvasti, joiden voi olettaa kasvattavan laadullista etumatkaa kilpailijoihin nähden.
Vihdoinkin tutkiva journalismi keskittyy johonkin olennaiseen aiheeseen.
Vantaan Tammiston cittarissa myytiin ensimmäinen vahvempi juomapullo heti aamuyhdeksän jälkeen:
Keskon hallituksen pj:n pyörittämässä Sellon cittarissa vahvempi alkoholi teki ensikauppansa vasta noin tuntia myöhemmin:
Ehkä kiinnostavinta infoa on se, että eri artikkeleissa sekä Kesko että S ovat puuhuneet tyyliin parin sadan uuden nimikkeen valikoimasta. Lidlin kohdalla luku on ollut tyyliin kymmenesosan tuosta. Ei se huono asia ole, että tuollakin saralla kiskotaan lisää laadullista etumatkaa saksalaiskilpailijaan nähden.
Hyvä ehdotus ja pyritään etenemään tässä. Aihetta liipaten Kehittyvä kauppa -lehdessä oli hiljattain Sami Kiisken mietteitä enemmän. Muutama oma poiminta sen tiimoilta alempana.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Kiiski näkee luonnollisesti tulevaisuudessa lisää kasvumahdollisuuksia ja mainitsee mm. korjausrakentamisen, vihreä siirtymän ja yrityskaupat, joissa “tutka on päällä koko ajan”. Kiiski huomauttaa, että pohjoisessa Euroopassa on “kahdeksan ihan erilaista markkinaa” ja jokaisessa toimintamaassa Keskolla on oma strategiansa.
Kuten asiaan kuuluu, kauppiasyrittäjyys mainitaan Keskolle tärkeäksi kilpailueduksi: Kiiski uskoo, että “kauppakohtaisista liikeideoista saatuja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää vielä enemmän myös muissa toimintamaissa”.
Toimialan kotimaan investoinneista mainitaan Hyvinkäälle vuosina 2025–2030 valmistuva Onnisen ja K-Auton jättikokoinen logistiikkakeskus, joka on Keskon historian suurin yksittäinen rakennushanke. Myös uuden K-Raudan rakentaminen on alkamassa Vantaan Hämeenkylään. Digitaalisuudessa ja asiakasdatan hyödyntämisessä Kiiski näkee kotimaassa kehittämispotentiaalia.
Yritysasiakaskaupan osuus toimialan myynnistä on yli 80 prosenttia: “Yritysasiakaskaupassa valttia on proaktiivinen myynti, jossa on nähtävissä vieläkin isoja eroja, vaikka on selkeitä näyttöjä siitä, että kauppaa tulee joka ajassa, kun asiakkaille oikeasti soitellaan perään.”
Lehden printtiversion tilastopankissa oli havainnollistavat grafiikat rautakauppojen myynnin kehityksestä ja markkinaosuuksista vuonna 2023.
" Korttimaksut kääntyivät toukokuussa takaisin kasvu-uralle, kertoo Osuuspankki. OP:n käyttäjien korttimaksut kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna viisi prosenttia toukokuussa nimellisin hinnoin. Reaalinen kasvu oli kaksi prosenttia."
“Toukokuun kasvu oli Kortelan mukaan pitkälti tavarakulutuksen vetämää. Palveluissa kasvu oli puolestaan nollan tuntumassa.”
Luottavaisin mielin tänäänkin lisätty Keskoa salkkuun. Huomenna tai maanantaina sitten varmaan nähdään toukokuun lukemat ja se, oliko pieni optimismi perusteltua.
Kauppalehden tämän päivän sijoitusvihjeissä mukana Kesko. Se sai ainoana viikon osakkeista kaikilta osta-suosituksen. Kommentit olivat vapaasti referoiden seuraavanlaisia:
Tomi Lahti: Punalaputettu arvo-osake. Uuden nousun paikka.
Cristina Saalasti: Kuuden prosentin osinkoa rakentamisen käännettä odotellessa.
Mika Heikkilä: Rakentaminen vielä jäissä, mutta muuten alkaa helpottamaan.
Keskon markkinaosuus on tuttua kauraa, mutta noin muuten erittäin mielenkiintoinen taulukko. Varsinkin, kun sitä pysähtyy katselemaan vähän pidemmäksi aikaa.
Yksi huomiota herättävä asia on se, että yli 100 MEUR liikevaihdon toimijoista melkein kaikkien liikevaihdon kehitys on Keskoa heikompaa. Bauhausin lukemat toki puuttuvat vertailusta. Vain RTV:n liikevaihdon lasku on selvästi pienempää, mutta siinähän on osittain taustalla myymälämäärän kasvu.
Toiseksi, ihan mutu-pohjalta ajattelin, että Netrauta.fi/Taloon.com/Talotarvike.com/Kodin1.com -rypäs kasvattaa varmaankin jatkuvasti osuuttaan rautakaupan myynnissä. Mutta mitä vielä, siellä sukellus on ollut kaikkein massiivisinta.
En ole tullut myöskään miettineeksi Starkin myymälöiden määrää, mutta 26 on aika pieni luku. Vajaa kahdeksan vuotta sitten niitä oli kymmenen enemmän, jolloin uutisoitiin kuuden myymälän sulkemisesta. Kauhean aggressiivisesti firma ei taida markkinaosuuttaan puolustaa.
LISÄYS: OP:n aamukatsauksessa käytiin lukuja läpi ja päädyttiin johtopäätökseen: “Nykyinen ennusteemme koko Q2:n liikevaihdon kasvuksi on 1,2 prosenttia, joten toistaiseksi Keskon kasvuvauhti (+3,7 %) on ollut Q2:lla selvästi ennustettamme vahvempaa”.
LISÄYS 2: Inderesin kommentti “Konsernin myynti on kehittynyt huhti-toukokuun aikana ennakko-odotustemme mukaisesti ja odotuksemme kesäkuulle on jokseenkin maltillisella tasolla. Uutinen ei aiheuta välittömiä tarpeita ennustemuutoksille.”
Affärsvärlden kurkkaa lahden tälle puolelle ja antaa Keskolle ostosuosituksen. Analyysi on ainakin tänään vapaasti luettavissa.
Ruotsalaisen skribentin mukaan arvoa olisi vapautettavissa esimerkiksi irrottamalla Keskon ruoka-, rauta- ja autokauppa toisistaan, vaikka tätä tuskin on näkyvissä. Kiinnostava ehdotus
Arviossa Kesko näyttäytyy halpana pelkästään päivittäistavarakaupan perusteella ja rakennusalan elpyminen voi tuoda lisää eloa osakkeeseen.
Kuulostaa pelottavalta ajatukselta. Jossain vaiheessahan kiinteistöomaisuutta kaavailtiin siivottavaksi melko totaalisestikin pois Keskon omistuksesta, mutta onneksi tuossakin on ajatus kääntynyt 180 astetta. Ja vaikka kiinteistöt eivät olekaan Keskolla mikään neljäs liiketoiminta-alue, siinä on helppo nähdä neljännen tukipilarin, joka pitää Keskoa vakaasti suhdanteiden läpi kulkevana yhtiönä.
Arhi Kivilahti kirjoitteli tänään tällaista:
Tuossa ei nyt mitään mullistavaa uutta tietoa ole. Mutta hyvänä alleviivauksena Rauhalan näkemys siitä, että tulevaisuudessa rakentamisen ja talotekniikan kauppa voi kasvaa Keskolle päivittäistavarakauppaa suuremmaksi toimialaksi. Ja tuohan on varsin luonteva näkemys, koska se on ainoa sektori jolla aidosti haetaan merkittävää kasvua. Se, että ruokakaupan puolella rakennetaan suurimman kilpailijan kanssa kilpaa uusia hypermarketteja, on tärkeää, mutta enemmäkin markkinaosuuden puolustamista kuin suuri hyppy jonnekin seuraavalle tasolle liikevaihdossa tai tuloksessa.
Ilman päivittäistavarakauppaa Keskolla ei olisi sellaista vakautta, jota itse sijoittajana arvostan. Ja ilman raksapuolta Keskolla ei olisi sellaista kasvupotentiaalia, jota itse sijoitajana arvostan. Mielikuvitusleikissä, jossa esim. nuo sektorit jaettaisiin kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi, johtaisi se minun kohdalla myy-napin klikkaamiseen.
Rautakaupan suhteen spinoffissa voi ehkä olla jokin pointti, mutta jos K-Auto spinnattaisiin konsernista irti, niin käsi ylös ne, jotka maksaisivat siitä yksinään enemmän kuin Keskon EV/EBIT 13-15 paikkeilla pyörivät kertoimet. Pitäisikö tuosta maksaa preemiohinta Kamuxiin verrattuna? Enpä usko, että monikaan omistaja tuosta hyötyisi taloudellisesti, ja se on kuitenkin spinoffien tärkein perustelu (tässä tapauksessa Keskon konserniin kuuluminen tuskin häiritsee autokaupan toimintaa, eli sekään ei luultavasti ole hyvä syy muutokselle).
Mutta tuskin tässä on omistajilla syytä huoleen. Monella (matalakatteisella) alalla toimiminen auttaa Keskoa loistavasti ohjaamaan huomion pois PT-kaupan kilpailutilanteesta, ja se tilanne taas tekee Keskosta yhden Helsingin oikeista hyvistä yhtiöistä. Vielä kun osinko korvattaisiin takaisinostoilla edes johonkin pisteeseen asti, niin tämä olisi jopa sijoituskelpoinen kioski.
