Jos niillä uusilla kaupoilla saataisiin lisää markkinaa niin tarkoittaisi että se on aina joltakin muulta pois koska ne olemassa olevat ihmiset on ennenkin ruokansa jostakin ostaneet… Jos väestömäärä ei kasva niin kyseessä on kannibalisointi…
Tietenkin osa liikkeistä on muutenkin väärässä paikassa ja liikkeiden perustaminen uusiin elinvoimaisiin paikkoihin tarkoittaa vaan tarjoaman uudelleen ohjausta.
En nyt muista mistä tässä kirjoiteltiin, mutta Suomessa käytännössä kaikki isot hyvät kauppapaikat on jo lukittu. Ja sitten niistä nykyisistä käydään kovaa taistelua vuokrasoppareiden umpeutuessa jne. Tarkoitan siis tässä kauppojen kokoluokkaa tyyliin K-Citymarket vs. Prisma sekä K-Supermarket vs. S-Market. Ja monestihan nämä on suht. lähekkäin toisiaan vielä. En tiedä onko tämä kehityssuunta vaikuttanut siihen, että ymmärtääkseni Kesko omistaa muistaakseni ihan merkittävän osan ainakin Citymarket kiinteistöistä.
Eli se että avaat uuden kaupan ei välttämättä ole avain onneen, mutta jos esim. Supermarket laajentaminen Citymarketiksi onnistuu niin ihmisten on helpompi keskittää ostoksia.
@JuhaR Kesko haluaa omistaa kaikki strategiset kohteet: Kiinteistöt
Strateginen kohde:
- Kesko haluaa omistaa
- Liiketoiminnan kannalta merkittävä kohde, kuten vähittäiskaupan suuryksikkö tai suuryksiköksi kehitettävissä oleva kohde
- Strategisia kohteita oli 12/2023: 55 % (12/2022: 59 %, 12/2021: 62 %).
Minun käsittääkseni taas niistä ihan merkittävä osa nimenomaan on vuokrakiinteistöjä. Ja sitten esim. Tampereen Linnainmaan cittari ainakin on käsittääkseni sellainen mielenkiintoinen yhdistelmä, että Kesko on cittarikiinteistössä vuokralaisena, mutta omistaa maa-alueen.
Miksei näissä oteta ikinä Netrautaa tai puuiloa mukaan? Ovatko niin pieniä toimijoita vai eri segmenttiä tms? Tuon kuvan perusteella vaikuttaa kyllä K-rauta markkinajohtajuus yllättävän vahvalta.
Netrauta on nykyään osa BHG Groupia:
Tuossa aiempaa menoa:
Puuilo tosiaan voi olla haastava vertailukohde tarjontansa monipuolisuuden vuoksi.
Kevään sijoittajapäivillä tai tulospuheluissa oli puhetta Kespron uudesta strategisesta aloitteesta “laajentua arvonketjun sisällä”. Tänään Kesko tiedotti kehittäneensä yritysasiakkailleen dataan perustuvan katehallinnan työkalun. Tuo kustannusten hallinta ravintola-alalla on todellinen ongelma, johon käytännössä yksittäisiä pelureita huomioimatta vaan NoHo ja suuremmat ketjut (S-ryhmä, Restel) ovat pystyneet.
Jos ymmärsin oikein niin tämä työkalu olisi vapaasti kaikkien Kespron asiakkaiden hyödynnettävissä, joten varsinaisesta kaupallistamisesta ei tässä vaiheessa puhuta vaan panostuksesta asiakastyytyväisyysteen. Varteen otettava lisä tähän olisi kiinteiden kulujen optimointi esim. työvuorosuunnittelun kannalta. Nähtäväksi jää pyritäänkö palvelusta tehdä rahavirtaa tuottavaa liiketoimintaa joskus tulevaisuudessa.
Tästä hieman tietävänä, Reseptit-palvelun ensisijainen tarkoitus Keskon puolelta on sitouttaa asiakkaat entistä vahvemmin Kesproon. Jos asiakas laittaa reseptinsä Keskon palveluun, on kynnys vaihtaa tukkua myöhemmin suurempi, koska asiakkuuden päättyessä data jää Keskolle.
Kaatuneen Heinon tukku -kaupan jälkeen Kespro on myös panostanut isosti erilaisiin Kumppanipalveluihin, ja esimerkiksi työvuorosuunnitteluun tarjotaan asiakkaille edullisempaan hintaan Mepco Maraplan -ohjelmistoa. Siitä miten paljon näistä kumppanipalveluista jää Keskolle viivan alle, jos lainkaan, en ole tietoinen, mutta jälleen pääajatuksena on asiakkaan sitouttaminen.
Ylellä juttua Keskon strategiasta kauppapaikkojen suhteen. Tiivistäen voisi sanoa, että kannattavuus oleellista, väkisin ei paikkakunnalle jäädä tai kannattamattomasti ei liikepaikkoja remontoida vaan mieluummin perustetaan uusi kauppa.
Tämä tarkoittaa noissa kunnissa sitä, että S-ryhmälle jää monopoli asema. Siellä saattaa euromääräinen myynti kasvaa vaikka väki vähenee, koska ei tarvitse hinnalla kilpailla.
Useammassa mökkikunnassa olen havainnut että K-kauppias on lopettanut alueen liiketoiminnan kokonaan eläköityessä kun jatkajaa/ostajaa ei kiinteistölle ole löytynyt. Talvella kauppa hiljenee näissä ns. mökkikunnissa niin paljon joten en ihmettele kun kauppiaita ei löydy. Tällä hetkellä tiedossani on kaksi k-markettia jotka ovat myyneet kiinteistöään jo useamman vuoden, vilkkaita kuntia kesällä, talvella ei edes lumiaurat liiku.
Jonkin asteen ilmiö on myös että jos S-market tai Sale tulee pienemmälle kylälle niin k-kauppias aika nopsaan laittaa pillit pussiin. Eihän tämä pitkässä juoksussa super hyvä juttu ole mutta suuruuden ekonomia jyllää.
Uutisten perusteella aika usein nuo syrjäseudun kaupat loppuu siinä vaiheessa, kun jatko vaatisi merkittäviä investointeja kauppapaikkoihin ja/tai katkolla olevan vuokrasopimuksen taloudellisista ehdoista ei päästä kiinteistön omistajan kanssa yksimielisyyteen.
Mun mielestä on myös hienoa, että taloudellinen mielekkyys on keskiössä kauppapaikkojen jatkoa miettiessä. Jos kauppapaikat eivät ole kilpailukykyisiä, se on mielestäni paitsi inhimillinen tragedia kauppiaalle niin myös mainehaitta Keskolle.
Mitä S-ryhmään tulee, niin aika paljon sekin on pienempiä myymälöitä sulkenut. Jos se kuitenkin sattuu tekemään uusperustantaa alueille, jossa kaupankäynnin liiketaloudellinen mielekkyys on heikkoa, ei se kovin suuri tappio Keskolle ole.
S-ryhmän markettikaupan kasvu H1:llä +3 % vs. Kesko 0 %, joten selvästi S ottanut markkinaosuuksia. Tämä olikin pääteltävissä PTY:n markkinalukujen perusteella, joiden mukaan päivittäistavarakauppa Suomessa kasvoi samaisena aikana 2 % ja käyttötavaramyynti hypermarketeissa ja tavarataloissa laski prosentilla.
"Kirjailija Kari Hotakainen istuu Tammiston Citymarketin kahvilassa ja kertoo, miten päätyi osaksi tempausta, jossa Kesko julkaisee historiansa ensimmäisen Pirkka-romaanin. Keskon tietojen mukaan kyseessä on Euroopan ensimmäinen päivittäistavarakaupan private label -romaani.
Hotakaisen kirjoittama Helmi-niminen romaani on kirjakustantamo Siltalan tavalliseen tapaan kustannustoimittama, mutta poikkeuksellista on – kannen punavalkoisen Pirkka-logon lisäksi – jakelutapa. Romaania myydään ainoastaan painettuna kirjana K-ruokakaupoissa."
Kerää koko Pirkka-sarja kirjahyllyysi (sikäli kun niitä lisää ilmestyy)! Se herättää ihailua kuin Mitä Missä Milloin-, Poliisi kertoo- tai Päätalo-kirjojen rivistö olohuoneen kirjahyllyssä takavuosikymmeninä.
Yksi rajapyykki kohta saavutettu, Onnisen/K-Auton logistiikkakeskuksen maarakennustyöt ja perustustyöt nimittäin loppusuoralla:
“Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutki Kesko-konserniin kuuluvan Onnisen sekä usean muun yrityksen toimintaa muovisten LVI- ja infraputkituotteiden markkinoilla noin kymmenen vuoden ajan. Tutkinta koski tapahtumia, jotka ajoittuvat vuosiin 2009–2016. Kesko tiesi vireillä olevasta tutkinnasta ostaessaan Onnisen vuonna 2016. Kesko ei ollut missään vaiheessa tutkintaa epäiltynä rikkomuksista.”
"28.8.2024 antamassaan päätöksessä markkinaoikeus on hylännyt Onniselle ja muille yrityksille kohdistetun seuraamusmaksuesityksen. Lisäksi markkinaoikeus määräsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan Onnisen oikeudenkäyntikuluja. "
Laitetaan tähän samaan viestiin vielä toinen päivän uutinen liittyen Elloksen talouskriisiin (Iltalehti muuten kuvittelee, että Nordic Capital omistaa vielä Tokmannin, mutta se on eri aihe):
Keskon osalta selkein kilpailija tuolle on Citymarketin verkkokauppa.
Monesti on kirjoitettu analyyseissa että Kesko häviää jatkuvasti markkinaosuuksiaan S-ryhmälle, mutta taitaa nyt olla niin että se häviäjä on tällä hetkellä Lidl. Viimeisin Lidlin raportti avaa tätä enemmän.
Lidlin myynnin kasvuhan oli viime vuonna suunnilleen samaa tasoa kuin Keskon päivittäistavarakaupan myynnin kasvu. Liikevoittoprosentti tosin laski selvästi, mutta ei nyt kuitenkaan muuta kuin sille tasolle missä oltiin neljä vuotta sitten.
Lidlin markkinaosuus oli vuonna 2023 päivittäistavaramyynnissä 9,6 %. Se on pari prosentin kymmenystä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta saman verran kuin sitä edellisenä vuonna. Eli voinee sanoa, että Lidl on vakiinnuttanut markkinaosuutensa:
Ja tämä periaatteessa riittää Lidlille. Se ei tavoittele kullakkaan markkinalla selvää markkinajohtajuutta, vaan haluaa operoida tällä kapealla tuotevalikoimalla ja saavuttaa konsernitasolla merkittäviä volyymi- ja tehokkuusetuja.
Ja PTY:ltä tuli eilen heinäkuun myyntiluvut, joiden perusteella Kesko on ollut jonkin verran PT-markkinan yläpuolella. Kirjottelen siitä kommentin maanantain aamariin, mutta ensivaikutelman mukaan Keskon kuukausi sujui markkinaan nähden hyvin sekä kuluttaja että B2B puolella.
@Arhi_Kivilahti:n tviitti ja linkki juttuun löytyy tästä alta, jotka koskevat Lidliä. Kiinnostanee Keskosta kiinnostuneita. Hän kävi haastattelemassa Suomen Lidlin toimitusjohtajaa Conor Boylea.
https://x.com/ArhiKivilahti/status/1829780094073577489
Ihan koko juttu ei ole luettavissa, vaan siinä on “muuri”.
