Voisi tuon tarkaastakin mutta muistelen että 2000 osaketta pitää ainoastaan omistaa
Tänään pörssitiedotteella julkistetut ostot eivät liity Keskon palkitsemisjärjestelmiin eikä niiden taustalla ole mitään velvoitetta.
Kauppalehden 11.7.2021 artikkelin (maksumuuri) mukaan menee näin:
K-kauppiasliiton toimitusjohtajan Jaana Hertsbergin mukaan 1940-luvun lopussa päätettiin, että K-kylttiä oli oikeutettu käyttämään vain sellainen yksityinen kauppias, joka kauppansa hyvän laatutason lisäksi omisti Keskon osakkeita.
Liiton toimialayhdistysten säännöissä on, että K-kauppiaan tulisi omistaa 2 000 Keskon A-osaketta kaupan koosta riippumatta.
Tässäkin sellainen 5000 lapun osto:
Citymarket-kauppiaasta tuossakin kyse.
Kauppalehden uutiskynnyskin ylittyi:
Hyviä kommentteja ollut ketjussa viime päivien aikana. Itsellä ainakin yksi pääsyy Keskon osakkeiden omistamiseen on juuri se, että tässä Suomen pt-kaupan oligopolissa voi nimenomaan puolustaa marginaaleja menettämättä ratkaisevasti markkinaosuutta, vaikka se toki tällaisina aikoina jonkun verran laskeekin. Kasvuahan haetaan nimenomaan R&T-puolelta, missä on luonnollisesti nyt hyvä aika yritysostoille ja niitä toivon nähtävän vielä lisää seuraavan n. vuoden aikana. Mitä omien osakkeiden ostoihin tulee, on se voitonjakotapa siinä missä muutkin ja pitäisi ehdottomasti aina hyödyntää, jos se sattuu olemaan paras tapa luoda arvoa omistajille. Osingot on ok, mutta tuntuu tietyllä tapaa laiskalta tavalta allokoida pääomia.
Eräs potentiaalinen yritysostokohde Keskolle on Oriola. Viime vuosien vaikeuksien saattelemana Oriolan market cap on painunut merkittävästi. Vaikka Kesko maksaisi kunnon preemion, niin hinta olisi edullinen kunhan liiketoiminta saatetaan oikeille urille. Yhteinen nimittäjä on logistiikka, mikä on molempien liiketoiminnan ytimessä. Synergioita luulisi löytyvän.
Helanderkin osteli about 5000 lappua edellisten jatkoksi:
“Osta, kun johto ostaa”…
Kesko mainittu!
Helsingin uutisten juttu etnisten ruokakauppojen puuutteista.
@Karo_Hamalainen haastatteli Keskon toimitusjohtajaa Mikko Helanderia. Tämä kannattaa kuunnella varsinkin, jos Kesko kiinnostaa sijoituskohteena. Videon loppupuolella haastatellaan Nordea Fundsin toimitusjohtajaa Tanja Erosta korkosijoituksista.
Karon tuore tubekanavakin kannattaa laittaa tilaukseen, jos laadukas sijoitusaiheinen materiaali kiinnostaa.
*Kesko on tehnyt Mikko Helanderin pääjohtajakaudella tulokseensa tasokorotuksen. Päivittäistavarakauppa on verrokkeihin nähden hyvin kannattavaa, ja rakentamisen ja talotekniikan kauppa on kasvanut vahvasti toiseksi tukijalaksi päivittäistavarakaupan rinnalle.
*Kuinka pääjohtaja pitää kauppiaat tyytyväisinä? Onko rautakaupassa kiikarissa uusia yritysostoja? *
Mikko Helander olisi voinut jäädä eläkkeelle kesällä 2023 täytettyään 63 vuotta, mutta hän jatkaa pääjohtajanpestissään toistaiseksi. Mitä hän tavoittelee? Miljardin liikevoittoa?
“Tykkään ajatuksesta!” Helander sanoo.
Marinadi-osiossa käsittelyssä pitkät korkosijoitukset. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen muistuttaa, että korkosijoitukset pitää itse asiassa hajauttaa paremmin kuin osakesijoitukset.
Kun johto ostaa…
50 000 euron näkemys sen puolesta, että Kesko on fiksu sijoituskohde:
Näissä sisäpiiriostojen kyttäämisessä on se vaara, että sortuu vahvistusharhaan. Eihän ole mitään takeita siitä, että sisäpiirissä osattaisiin sen paremmin määrittää yhtiön arvoa kuin ulkopuoleltakaan. Usein yhtiön sisällä maailmaa ja yhtiötä katsotaan varsin eri linssien läpi kaiken lisäksi.
Minä taas olen sitä mieltä, että esim. tuon esimerkin tapauksessa yli 30 vuotta Keskon palveluksessa toiminut ja nykyään rakentamisen sekä talotekniikan toimialajohtaja tietää kohtuullisen hyvin miltä bisnes näyttää. Sitä hän toki ei tiedä, millaisia arvostuskertoimia markkinat Keskolta vaikkapa ensi vuonna odottaa tai kuinka skeptisesti markkinat suhtautuu yhtiön kasvustrategiaan.
En minä nyt tänään ryntää lisää Keskoa ostamaan, mutta tyytyväisenä pidän laput salkussa ja olen tyytyväinen siitä, että firman johtotyypit ovat viime aikoina lyöneet omaa rahaa lafkan osakkeisiin. Huolissani puolestaan olisin, jos johdon jäsenillä alkaisi liiaksi ilmaantua putkiremontteja tai muita vastaavia kulueriä, joiden vuoksi osakeomistuksia realisoidaan.
Uskaltaisin melkein väittää vastaan, että oli yritys melkein mikä tahansa, niin tekeminen sisältä päin näyttää vielä sekavammalta ja suorastaan harrastelulta verrattuna siihen mitä erilaiset kiillotetut osavuosiraportit ja ulostulot antavat ymmärtää. Eli kaikki sisäpiirin ja johdon ostot on lähtökohtaisesti positiivinen signaali ja kertoo siitä, että suhteessa olemassa oleviin tietoihin henkilö pitää ostosta hyvänä päätöksenä.
Itsekin lähdin ensimmäistä kertaa koskaan Keskon kelkkaan, kun Citymarketeja avataan hyville paikoille kasvukeskuksiin Helanderin mukaan, yhtiö operoi jo kohtalaisella volyymilla Suomen ulkopuolella ja jotenkin tästä Suomen ankeasta päivittäistavarakaupan “kilpailusta” on osattava nauttia, kun kuluttajana se lähinnä itkettää.
Miten sisäpiirin ostot olisivat lähtökohtaisesti aina positiivinen signaali, kun keskimäärin sijoittajat ovat täysin surkeita sekä ajoittamaan osakeostojaan, että ennustamaan tulevaisuutta? Kun ostat osaketta niin aina vähintäänkin implisiittisesti ennustat yhtiön tulevaisuuden kassavirtoja. Tämän lisäksi sijoittajien päätöksentekoprosessit yleensä pohjautuvat heuristiikkoihin kuten esimerkiksi arvostuskertoimiin, joilla ei ole mitään tekemistä arvonmäärityksen kanssa. Ihan yhtä vaikeaa yhtiön arvonmääritys on, olet sinä yhtiön sisällä tai ulkona. Ihan samanlaisiin ajatusvinoumiin ihminen sortuu, olit sinä sisällä tai ulkona. Itse asiassa sisältä päin voi sortua sellaisin vinoumiin miltä ehkä välttyisi, jos pyrkisi johdonmukaisesti katsomaan asioita ulkopuolisen näkökulmasta. Aiheesta on myös tutkimusta ja tässä esimerkiksi yksi artikkeli asiaan liittyen: https://www.mckinsey.com/capabilities/strategy-and-corporate-finance/our-insights/daniel-kahneman-beware-the-inside-view
Uusien cittareiden avaamisella on marginaalinen merkitys kokonaiskuvan kannalta, kun nähtävästi pääomaa enemmissä määrin allokoidaan rakentamisen ja talotekniikan kaupan divariin. Jos täällä nähdään houkuttelevia pääoman allokointimahdollisuuksia, joiden tuotto ylittää selvästi pääoman kustannuksen niin nykyiseen osingonjakopolitiikkaan hirttäytyminen on täysin typerää ja arvonluonnin kannalta epäsuotuisaa. Jos omistajat haluavat kassavirtaa niin omistuksiahan voi aina myydä siivun pois.
Minun mielestä on aivan selvää, että sisäpiiri tietää yrityksen liiketoiminnan tilanteesta ulkopuolisia paremmin. Uskon, että perusvire yrityksen tulevaisuudesta hahmottuu hyvin firmassa työskentelevälle, varsinkin jos on johtoryhmätasolla, missä informaatiota on jo paljon enemmän jaettavaksi. Eihän sisäpiiriosto ole mikään tae sille, että homma menisi putkeen, mutta uskoisin, että sisäpiiriläisillä on keskimääräistä paremmat saumat onnistua ostoissaan ja myynneissään. Keskon kaltaisessa jättiläisessä varsinkin kokonaiskuvaa lukujen takana voi olla vaikea hahmottaa pelkkien lukujen valossa.
Keskolle ja muillekin tulee erittäin merkittävä asia, kun Suomen venäjänaikaisessa lääkealassa tapahtuu parannus, jota asiakkaat ja veronmaksajat ovat halunneet
esim. Tescossa Tesco Ibuprofen 200Mg 16 Tablets £0.40
Haastattelu oli hyvä ja keskivertoa mielenkiintoisempi. Suosittelen jokaiselle, jota Kesko sijoituskohteena kiinnostaa. Ihmettelen, ettei urheilukaupan tulevaisuudesta ole puhuttu viime vuosina oikein mitään. No vaikka asiaa tuossa haastattelussa käsiteltiin vain pikaisesti, tarjosi se silti vuosiin arvokkainta informaatiota tuon saralta.
Mahtoikohan Helander antaa asiantilasta vähän liian ruusuisen kuvan, kun esille nousi kysymys siitä, onko kauppiaiden suunnalta ilmaantunut tyytymättömyyttä kauppiaan tulot vst. Keskon voitot -asetelmassa?
Kävin tuossa juuri supermarketissa, jossa tunnistin hävikkituotteita alelaputtaneen henkilön kauppiaaksi. Henkilöä en entuudestaan tunne, enkä ole hänen kanssaan koskaan kasvokkain jutellut. No siinä premium-tason salaatteja ja wrapeja ostoskoriin kerätessä tulin tokaisseeksi kauppiaalle jotain siihen tyyliin, että kyseisessä tuotehyllyssä on kyllä kaupungin paras hinta-laatusuhde. No niinhän siinä usein käy, että kun yrittäjälle annat positiivisen kommentin jostain, kohta huomaat ettei keskustelu päätykään yhteen lauseeseen. Sen keskustelun aikana tulikin sitten selväksi mm. ihmisten ostokäyttäytymisen muutokset, kauppiaan oma historia Keskon osakkeenomistajana jne. Mutta korvaan osui myös kritiikki siitä, että kustannustennousun keskellä kauppias odottaisi Keskolta enemmän vastaantuloa / yrittämistä helpottavia toimia. Se kommentti oli yllättävänkin suoraviivainen, kun huomioidaan ettei kyse ollut mistään tuttavien välisestä keskustelusta.
Kyllä varmasti on tyytymättömyyttä kauppiaskunnassa. Erot kauppiaiden välillä vain ovat niin suuria, että kaikki äänet eivät ehkä erotu joukosta.
@Karo_Hamalainen olisi myös voinut vähän enemmän grillata pt-kaupan laskevasta markkinaosuuskehityksestä.
Eikös K-kauppiaiden pidä omistaa vähintään 2000 osaketta? Taitaa suurella osalla olla vielä enemmän? Niinpä K-kauppiaan tulo tulee sekä oman kaupan myynnistä että koko Keskon myynnistä.