Tästä lapusta ei kauhean usein liputusilmoituksia tule:
“BlackRock, Inc:n kokonaisomistus Kesko Oyj:n osakkeista mukaan lukien omistus rahoitusinstrumenttien kautta saavutti viiden (5) %:n rajan 19.9.2024.”
Tästä lapusta ei kauhean usein liputusilmoituksia tule:
“BlackRock, Inc:n kokonaisomistus Kesko Oyj:n osakkeista mukaan lukien omistus rahoitusinstrumenttien kautta saavutti viiden (5) %:n rajan 19.9.2024.”
Häiritseeköhän muuten isoja poikia kun on tuo 10x äänivaltainen A-sarja?
“BlackRock, Inc:n kokonaisomistus Kesko Oyj:n osakkeista mukaan lukien omistus rahoitusinstrumenttien kautta alitti viiden (5) %:n rajan 20.9.2024.”
Koittaisivat päättää. Ei taida olla näillä liputuksilla hirveästi painoarvoo. Isot pojat siellä vaan treidaa. Vai miksikä tätä pitäisi kutsua?
Kesko seuranneena ajattelen lähinnä rakennuspuolta. Nyt se on ollut erittäin lamassa ja silti Kesko on tehnyt konsernina hyvää tulosta. Kun rakentaminen elpyy, joka on syklisyyden vuoksi 100 varma asia, niin voitte laskeskella sitä arvoa, jota Kesko on nyt ostamalla alan yrityksiä tehnyt. En pahoittuisi ollenkaan, jos kurssi kaksinkertaistuisi. Se olisi vain noloa hyvin tehdyn ostojen jälkeen kurssi vain kaksinkertasistuisi. Kiitos erittäin hyvistä strategisista päätöksistä yritysjohdolle. Iloinen osakkeenomistaja.
Olet asian ytimessä. Keskon kulta-ajat siintää jossain tuolla tulevaisuudessa. Positiivia näkemyksiä on aina mukava lukea kaiken tämän jatkuvan negatiivisen ympäristön keskellä. Tämäkin ketju on mennyt kovin negatiivispainotteiseksi kun tilanne on mikä on.
Rakennusteollisuuskin ennustelee vaihteeksi synkkää tulevaisuutta. Mitä jos välillä nostaisi esiin niitä pieniä positiivisia signaaleja eikä vain katsoisi isoa kuvaa. Kansan maanisdepressiivisuus vain lisääntyy kaikesta negatiivisesta uutisoinnista. Yrityksillä on taas yksi syy pistää porukkaa pihalle, lomautukset eivät nyt riitä tässä tilanteessa kun tulevaisuus on niin harmaa, koska niinhän se RT meille kertoi.
Nyt meni pahasti ohi aiheen, pahoitteluni.
Ps. ostan ensi kuussa taas Keskoa osinkorahoilla.
Täältä löytyy RT:n tänää julkaistu rakentamisen suhdannekatsaus. Rakentamisen 2025 ennuste nousi 1 %-yksiköllä 4 %:iin, kun korjausrakentaminen säilyi ennallaan 1 %:n ennustetussa kasvussa.
Itse olen suht läheltä päässyt näkemään Keskon, S-ryhmän ja Lidlin toimintaa. Olen aiemminkin kirjoitellut että S-ryhmä vie ja muut vikisee… Se on pitkän, johdonmukaisen työn tulos joka kantaa hedelmää tässä ajassa.
Mutta ajat muuttuvat vielä kun rakentaminen ja autokauppa elpyvät. Kesko saa varastonsa automatisoitua ym… Itse nään että nämä palikat voivat muutaman vuoden päästä kääntyä Keskon eduksi, mutta kiire minulla ei vielä ole kyytiin.
Automaatiovaraston rakentamisen jälkeen menee aikansa että se saadaan optimoitua mahdollisimman tehokkaaksi jotta kustannushyödyt saadaan ulosmitattua. Tietty siinä vaiheessa osaajat palkataan S-ryhmästä🙂
Myös se mitä panostuksia on tehty esim. Sähköön ja uusiutuviin, kuljetuskustannukset, ostotoiminnan hiominen, myymäläkonseptit, energiatehokkuus/omavaraisuus, kauppaliikkeiden sijainti ja kauppapaikkojen optimointi, osaava motivoitunut työvoima, toiminnanohjausjärjestelmät, kerätyn datan hyödyntäminen jne…
Kokonaisuus on laaja ja hankala ja muutoksissa tulee olla ajoissa mukana.
Muutenkin ehkä nousukausi sopii Keskolle toimijana paremmin, josta saa vähän lisäboostia…
Kun elpyminen alkaa pohjoismaissa niin itse painan siinä vaiheessa tämän yhtiön kohdalla osta nappia.
Itse olen toiminut logistiikan alalla toimihenkilötehtävissä 2000-luvun alkuvuosina, ja jo tuolloin Keskolla oli semiautomatisoitu varasto automaattisine korkeavarastoineen ja hyllyjen täydennyksistä huolehtivine robotteineen ainakin elintarvikkeiden osalta. Automatisointia on sittemmin jatkettu kaikissa toiminnoissa joissa se on mahdollista ja järkevää, viimeisimpänä muistaakseni Ruoholahden verkkokauppakeräily, joka lienee jonkinlainen pilotti alallaan.
Kokemusta tuosta Keskolla siis on jo ainakin kolmisenkymmentä vuotta ja jos automaatio olisi avain onneen, olisi hyöty niiltä osin epäilemättä jo ulosmitattu. Ongelma ainakin minun vielä skenessä ollessani oli, että luotettavaa kappaleittain tapahtuvan keräyksen automatiikkaratkaisua ei ole vielä kehitetty, myyntierien keräily jo jotenkuten onnistuikin. Puhumattakaan HeVistä, pakkasista jne. Keskon volyymeillä ja terminaalien läpimenoajoilla ratkaisun olisi oltava täysin toimintavarma, mitä yksikään ratkaisu ei ainakaan tuolloin vielä lähellekään ollut. Ja kun automaatti syystä tai toisesta simahtaa tunniksikin, et mistään saa samantien sataa keräilijää paikkaamaan kapasiteettia.
Logistiikan paine johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, ettei kaupoissa tätä nykyä ole varastoa, vaan saatavuus nojaa päivittäisiin toimituksiin. Liiketaloudellisesti tämä on hyvä asia, esim. huoltovarmuudellisesti täysi katastrofi. Hyllyissä kuitenkin on tavaraa, sillä täydentämiseen ja kysynnän ennustamiseen on jo hyviä työkaluja (RELEX yms.) mutta eivät nekään ole kristallipalloja.
Saa siirtää kaffehuoneen puolelle…Mutta S-marketissa käydessäni tuli taas pohdittua asioita.
Suurin syy miksi itse en ole pitkäjänteinen Keskon omistaja (Voin kyllä veivata) on seuraava:
Suomessa S-ryhmä on ja pysyy ehdottomasti ykkösenä, erityisesti vihreän S-etukortin ansiosta, joka tuo asiakkaille erinomaisia etuja ja alennuksia. On tärkeää muistaa, että suomalaiset kuluttajat, erityisesti niin sanottu “bingokansa”, arvostavat edullisia hintoja ja käytännöllisiä ratkaisuja. Vaikka K-ryhmän hulppeat myymälät ja hienot palvelut ovat toki houkuttelevia, ne eivät aina vastaa niin kutsutun bingokansan todellisia tarpeita.
Monille suomalaisille, erityisesti maaseudulla ja perämetsissä, tärkeintä on saada hyviä ja edullisia tuotteita, ei niinkään myymälöiden loisto. Bingokansa, joka usein etsii arjessaan käytännöllisyyttä ja hintalaatusuhdetta, ei välttämättä saa viehätystä ostosreissuista. Tuulipuvuissaan kulkeva kansa haluaa löytää järkeviä vaihtoehtoja mahdollisimman pienellä hinnalla.
Samaan aikaan S-mafia, tuo vahva ja yhteistyökykyinen verkosto, osaa vastata kuluttajien toiveisiin ja tarpeisiin. Tämä järjestäytynyt kulutusliike, joka manipuloi paikalliset toimijat ja asiakkaat, mahdollistaa kilpailukykyisten hintojen ja tuotteiden saatavuuden. Myymälät vaikuttavat enemmän tehtailta kuin viihtyisältä ostospaikalta. S-ryhmän kyky tarjota tuotteita kohtuulliseen hintaan tekee siitä silti suosikin suomalaisten keskuudessa. Kun hintatietoisuus on keskiössä, S-ryhmä osaa vastata kuluttajien odotuksiin paremmin kuin kilpailijansa.
Kun suomalaiset valitsevat S-marketeja K-kauppojen sijasta, he saattavat menettää tilaisuuden nauttia paremmasta palvelusta ja monipuolisemmasta valikoimasta. K-kauppa on yrittäjävetoinen ja sitoutunut tarjoamaan asiakkailleen henkilökohtaista palvelua sekä laadukkaita tuotteita, mutta silti monet kuluttajat suuntaavat S:ään vain saadakseen alennuksia. Pitkän ajan saatossa Keskon kaupoista muodostuu kallis mielikuva, jonka hintoja voivotellaan tutuille ja jälkipolville. “Voitko kuvitella, että ostin K-marketista lohta – onhan se toki herkullista ja tuoretta ja sain vielä mukavaa palvelua, mutta S-marketista olisin saanut saman määrän ja vielä paketin perunoitakin samaan hintaan!”
Loppujen lopuksi, peli on menetetty, kun suomalaiset ostovoiman heikkenemisen myötä jäävät S-markettien pauloihin. Ässän menestyminen perustuu halpoihin hintoihin, mutta samalla Kesko joutuu turvautumaan yhä erikoisempiin liiketoimintamalleihin, kuten autokauppoihin, paikatakseen ruokapuoleltaan syntyvää vajetta. Onko tämä todellakin se suunta, jota haluamme? K-kaupat tarjoaisivat paitsi parempaa palvelua ja valikoimaa, myös paikallista vastuullisuutta, mutta silti kansa suuntaa S:ään ja unohtaa, että laatu ja kestävyys ovat ne arvot, jotka todella lopulta ratkaisevat.
Ja niin suomalaiset tyytyvät kävelemään S-ryhmän rumilla harmailla kivilattioilla, tottuneina alennusten ja halvempien hintojen tarjoamaan mukavuuteen, unohtaen samalla, mitä tarkoittaa oikeasti nauttia ostoselämyksestä, jossa palvelu, laatu ja ympäristö ovat kunnossa. Tällöin he valitsevat taloudellisen lyhytnäköisyyden sijaan mahdollisuuden kokea aidompaa ostamista, ja jäävät vain murehtimaan, miksi he ovat jumittuneet harmaaseen, kylmään ympäristöön, jossa aidot arvot jäävät sivuun.
Mitä ihmettä? VV-Auto on perustettu vuonna 1950 ja Kesko on omistanut sen vuodesta 1977, mistä lähtien liiketoimintaa on kehitetty. Ei tuossa ole kyse mistään “yhä erikoisemmasta liiketoimintamallista”, vaan pitkäaikaisesta ja kehittyvästä liiketoiminnasta. Ja muuten, myös S-Ryhmä toimii autokaupan saralla. Kuten se toimii myös Keskon kolmannella liiketoiminta-alueella, jossa se tosin on joutunut supistamaan toimintojaan melkoisesti ja rautakauppaketjukin on ajettu käytännössä alas.
Kesko tekee taas tänä vuonna ennätyksellisen liikevaihdon, muutaman vuoden sisällä rikottaneen taas vanhat voittoennätykset ja sitä rataa. En nyt tiedä mikä peli olisi menetetty.
Ja kyllä se ostovoimakin sieltä korjaantuu niillä, joilla töitä piisaa. Euriboritkin tekevät taas lähihistorian pohjia, joka antaa monille asuntovelallisille lisää kulutusvaraa.
Keskolle tulee ilvesvuoreen Nurmijärvelle niiden suuri logistiikkavarasto. S-ryhmä vaan bygas pystyyn 10 vuotta aiemmin… Toisaalta automaatiokin kehittyy ja vanhaa ei helposti muuteta mutta kyllä automaatio on tätä päivää.
Kyllä automaatiolla poistetaan “turha” kerääminen… Se on kuitenkin aika fyysistä ja aiheuttaa ihmisille ajan kanssa monesti vammoja.
Kollien ja myyntierien kerääminen onnistuu hyvin ja varsinkin pakasteiden. Kpl-keräys ja hankalan malliset keräyskohteet eivät ainakaan vielä sovellu automaatiokeräykseen… Mutta nopeasti menee kehitys myös eteenpäin.
Pienet tuotantokatkot yleensä saadaan ajettua automaatiolla kiinni…
Lidlillä on taas vähän omanlaisensa konsepti, jossa hinnat saadaan painettua voluumeilla sinne mihin s tai k ei kykene.
Päivittäistavarakaupassa kilpailu on todella kovaa ja pienikin tuntuma halpuudessa tai laadussa vie kannattavuutta, jos volyymit muuttuvat. En ole huolestunut siitä, etteikö K-ryhmä tässä onnistuisi, koska kokemusta on vuosikymmeniä. Kesko on jokatapauksessa tehnyt selätysvoiton rautakaupassa. S-Terrat ovat aika kurimuksessa. Rautakaupan marginaalit ovat aivan eri luokkaa kuin päivittäistavarakaupassa. Autokaupassakin tämä on sama asia. On aivan eri asia myydä litra maitoa 0,04 euron marginaalilla kuin vaikka ilmalämpöpumppu tai auto. Niinpä kovin rauhallisesti odotan rakentamisen ja erityisesti vanhojen asuntojen kaupan elpymistä (niissä remonttia riittää). Eli ihan sama, jos S saa 0,0X marginaalia päivittäistavarakaupasta, kun K -ryhmä tekee parhaan tuloksen rakentamisessa ja mukavana lisänä autokaupassakin.
No, S-kauppoja kuten K-kauppoja on kovin monen näköisiä ja tasoisia. Itse Turussa Wiklundin vakioasiakkaana en koe ostoelämyksen tasossa ongelmia, kaikkea löytyy ja torilta loput. S-kaupan suuri etu on vihreä kortti, jos Kesko haluaisi oikeasti laittaa ruokakaupassa kampoihin, niin vastaava kortti liikenteeseen. Nykyinen Plussa-kortti on lähinnä huono vitsi.
Vuodesta 1996 tilille on s-bonuksia kertynyt tähän päivään mennessä puhtaana tulona 20330 euroa, joten keskittämisellä on etunsa.
Yle uutisoi (ei maksumuuria), miten ruuan verkkokaupan kasvu jämähti. Jos verrataan pandemia-aikaan, niin varmasti juuri noin, mutta kyllä vaikeudet tässä kohdistuvat lähinnä Keskoa ja Ässää pienempiin haastajiin. Keskolla ruoan verkkokaupan myynti kasvoi huhti-kesäkuussa selvästi yli 10 % pikatoimitusten draivaamana.
Ylen mukaan Foodoran omat ruokakaupat, Foodora marketit, aiotaan sulkea Suomessa lähipäivinä. Näistä marketeissa työntekijät keräävät tuotteet ja kuljettavat asiakkaille eli verkkokauppa ei ole osana kivijalkaa, mitä se tulee oletettavasti olemaan kauas tulevaisuuteen. Ymmärtääkseni sekä kuluttajat että suurimmat ruokakaupat näkevät verkon tulevaisuuden kivijalkaa täydentävänä.
Suomessa Foodora aikoo jatkaa ruoan verkkokaupan markkinassa kuljettamalla ruokaa yhteistyökumppaneiden kaupoista. Käytännössä tämä tulee olemaan S-Ryhmä, sillä Kesko tekee jo yhteistyötä Woltin kanssa. Ylen mukaan Foodoralla onkin meneillään kotiinkuljetuspalvelun kokeilun S-ryhmän ruokakauppojen kanssa Oulussa ja Kuopiossa. Keskolla ruoan verkkokaupan kasvua ovat ajaneet pikatoimitukset. Q1’24 kasvua syntyi lähemmältä 20 % ja Q2’24:llä 14 %. Keskon luvuissa myynti ei ole toki mitään suurta, mutta kaikki on kotiinpäin.
Ässän pikatoimituksista en tiedä, mutta mikäli Foodoran kanssa yhteistyö syventyy ja tarjonta laajenee, voinee olettaa, että kilpailu kiristyy, mikä tietysti on voittopuolisesti hyvä kuluttajalle. Mainittakoon loppuun, että Lidlillähän ei ole Suomessa lainkaan ruoan verkkokauppaa.
RTV:n tuskien taival on edenneet yrityssaneeraus-hakemukseen:
Sijoittajien on muuten hyvä huomioida, että syyskuun osalta on hyvin todennäköisesti tulossa heikkoja Autokaupan lukuja. Suomen ensirekisteröinnit laskivat melkein 40 % osin alv-korotuksen takia.
Alla muutama linkki lueskeltavaksi näin hiljaisen jakson ratoksi:
Keskon liikkeeseen laskeman 300 milj. euron vihreän joukkovelkakirjalainan listalleottoesite on nyt saatavilla: Keskon 300 miljoonan euron suuruisen vihreän joukkovelkakirjalainan listalleottoesite saatavilla
Nettisivuiltamme löytyy nyt myös täysin uudistettu rahoitussivu:
Rahoitusasema
Vihreää rahoitusta hyödynnetään erityisesti Hyvinkäällä rakenteilla olevassa jättimäisessä logistiikkakeskusinvestoinnissa, josta lisää tietoa tuoreessa sijoittajablogissamme:
Kokosimme lisäksi jälleen päättyneen kvartaalin tärkeimmät tapahtumat ja esitysmateriaalit blogiin: Sijoittajablogi: Yhteenveto Keskon kolmannen vuosineljänneksen tapahtumista
Nordea julkaisi viikonlopun kunniaksi korttidataa. Melko odotusten mukaista kehitystä Keskon pääsegmenteillä.
Kulutusmittari: kulutus kirinyt viime vuoden tasolle (nordea.com)
Hintamielikuva: Pitkään on täällä Oulun suunnalla saanut halvimman maitolitran Prismasta: 0.75€/l. Yllättäen hintaa on prismassa nostettu 0.78€/l ja ainakin yhdessä Citymarketissa myydään 0.75€/l. Ei iso asia mutta vaikuttaisi, että Keskolta saa nyt halvempaa maitoa! Sisäänheittotuote taitaa olla monille. Onkohan tässä isompaakin muutosta tapahtumassa…