Ei nyt mitään ihmeellisempää isompaa ison kuvan kannalta. Kesko sulki verkkokaupan Kiinassa ja tässä on vähän juttua siitä. Ei ainakaan toistaiseksi maksumuuria.
Kesko kertoo kuitenkin seuraavansa Kiinan markkinoita.
”Seuraamme ruoan verkkokauppaa Kiinassa edelleen aktiivisesti, mutta tällä hetkellä oman verkkokauppamme suhteen siellä ei ole uutta kerrottavaa”, sanoo Luoma.
Tämä Artun päivittäistavarakaupan katsaus varmasti kiinnostaa erityisesti tässä ketjussa. 
Olemme oheisessa katsauksessa käyneet läpi Suomen päivittäistavarakaupan markkinaosuuksien viimeaikaista kehitystä. Seuraamamme Keskon markkinaosuudet ovat olleet laskussa viimeaikaisen heikon talousympäristön ajamana, mutta markkinalta on kantautunut merkkejä Keskon parantuneista edellytyksistä markkinaosuuden laskun pysäyttämiselle. PTY ry:ltä saatuihin tilastoihin lukeutuu seuraamistamme yhtiöistä Keskon lisäksi Tokmanni.
Jos PT-kaupan kehityksestä ottaa vielä pidemmän perspektiivin, käy S-ryhmän veret seisauttava nousu selväksi.
Iso kuva markkinassa on, että S-ryhmä on kasvanut rytinällä, E- ja T-ketjut ovat poistuneet ja Kesko on selviytynyt. Lisäksi Lidl on tullut ja ottanut oman siivunsa.
Kuulostaa karulta, mutta Keskon markkinaosuus on laskenut vuoden 1990 peräti 40,5 %:sta nyt 34,3 %:iin. 1990 on hyvä vuosi myös siksi, että silloin alkoi S-ryhmän kasvu.
Sen jälkeen 33 vuodessa Keskon markkinaosuus on kasvanut S-ryhmää nopeammin vain 3 vuonna.
En haluaisi saivarella, mutta voitaisiin puhua Keskosta ja Keskon päivittäistavarakaupasta ja sen markkinaosuus muutoksista vaikka ihan erikseen.
Väitän, että aika moni rinnastaa Keskon päiviitäistavarakaupan koko Keskoksi, joo rautakauppa tiedetään, mutta noin muuten
Jopa joku inderesin palstalaisistakin, ehkä 
Onko aika ajanut kauppiasvetoisen liiketoimintamallin ohi? Voisi kuvitella, että Kesko saisi laskettua hintojaan kauppiaiden katteiden verran ottaessaan kaupat hoitaakseen.
Oliko sinulle mielessä miten se kauppa sitten toimii vaikka ilman työntekijöitä (palvelua.jne)?
Eihän niille palkkaa voi maksaa koska kai sekin on joku osa katteesta, ei kai se auta jo pelkkä kauppias häipyy.
S-ketjun pitäisi sitten olla 25-30% halvempi.
Avaa nyt vähän liiketoimintamallia mitä muut ei ole vielä keksineet, en ainakaan minä.
En ole kysymyksen esittäjä mutta tällaisia perustavanlaatuisia kysymyksiä on hyvä kysyä säännöllisesti ja niihin on hyvä vastata säännöllisesti.
Tähän vielä jos huomioi lähikaupan nielaisun, niin Keskon käppyrä on aika murheellinen.
Kysymys: Onko olemassa piste, jossa ässän kone on niin tehokas ja ostovolyymit niin isoja, etteivät muut enää kykene samaan? Ja onko se jo saavutettu?
S-ryhmä on PT:ssä varmaan tehokkain ja voi vielä hiukan kasvaa… Mutta kasvulla on rajansa. Jos se kasvaa liikaa, voi tulla eteen sen pilkkominen osiin kilpailun takia.
Voi myös olla, että Keskon tuotot ovat itseasiassa paremmat näin, kun Prismojen annetaan olla halvimpia ja myydään parempaa laatua hiukan paremmalla katteella sitä arvostaville.
Lisäksi jos lähdettäisiin kovaan hintakilpailuun, olisi S:llä luultavasti varaa kiristää ruuvia enemmän kuin Keskolla. Nyt taasen heillä ei oikein ole tarvetta, koska ovat jo halvimpia. (Ja Lidl sitten on omassa halpissarjassa, mutta ei ole realistinen vaihtoehto kaikille ja on jo ehkä hyväksynyt asemansa…)
All in all. En tiedä, onko oikein kenelläkään nyt intressiä keikuttaa liikaa venettä ja alkaa halpuuttaa… Stabiileja markkinaosuuksia ja vain hitaita muutoksia odotettavissa?
Ei olisi. Kesko on kokeillut niin omaa Pikkolo-ketjuaan kuin tiukemmin ohjattua kauppiastoimintaa, eikä kummassakaan ole järkeä. Lisäksi suurin osa K-kaupoista on K-Marketteja, joissa kauppiaiden voitto ei kyllä mikään järin suuri ole ja kauppiaiden korvaaminen palkatuilla myymäläpäälliköillä tuskin palvelisi Keskonkaan etua. Saati ylläpitäisi laadullista etumatkaa.
Aika on ajanut niin Pikkoloiden kuin Anttiloiden ohi (joissa jälkimmäisissä tosin ruokakauppaa pyörittivät kauppiasyrittäjät).
Onhan se S-ryhmäkin ostoksilla käynyt. Elanto tulee mieleen, mutta onhan S-ryhmä ostanut esim. Tradekalta/Lähikaupalta merkittäviä kauppapaikkoja.
Toki on, joskin hieman eri lopputuloksilla kuin Kesko.
Tuosta Arhin kuvasta tuli myös mieleen, että mikähän on Keskon markkinaosuudelle “teoreettinen maksimi” jos tehokkusgäppi Ässään ja liiteriin on jatkossakkn näin suuri…
Aika ei ole välttämättä ajanut ohi kauppias-mallin, joskin se alkaa olla aika harvinainen ruokakaupassa. Ruotsissa kauppias-malli on suosittu, ICA:n lisäksi myös Axfoodilla on kauppiaita sekä kai Coopillakin jossain muodossa.
Mutta kyllähän suurimmat ja tehokkaimmat kaupan yhtiöt, kuten Walmart, Lidl, Tesco…, ovat keskusjohdettuja organisaatioita, joissa erilaiset väliportaat on pyritty poistamaan.
Kauppiailla on oma kiistaton lisäarvonsa (hyvillä ainakin). Toisaalta, kauppias-malli tuottaa lisäportaan Keskon lisäksi myös teollisuudelle, jonka myyntikenttä kiertää myymässä uutuuksia kauppiaille.
Pitkän aikavälin trendi tuntuu olevan, että Kesko ei ole vuoden 1990 jälkeen löytänyt kestävämpää tapaa kasvattaa markkinaosuutta. Jokaista markkinaosuuden kasvukautta on seurannut pidempi ja syvempi tiputus.
Olet varmasti asian ytimessä siinä, että nykytila on varsin hyvä kaikille kolmelle. Jokaiselle on löytynyt oma varsin kannattava lokeronsa. Se mikä on hyvä tulos, vaihtelee tietenkin toimijasta.
Suomessa kuitenkin kaikki tekevät vähintäänkin hyvää tulosta suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin.
Tästä kauppias-asetelmasta toinen näkökulma. Kaveri on johtajana Keskossa ja kertoo, että kauppiaat näkevät keskusliikkeen kuluja ja byrokratiaa aiheuttavana hallinnollisena himmelinä. Heille riittäisi kevyempikin “kattojärjestö”, joka maksaisi vähemmän eikä yrittäisi sotkeutua päivittäiseen tekemiseen (sieltä norsunluutornista).
Kilpailijan historiaa ja näkökulmia.
Voiko S-ryhmä olla jo liian iso? Miten etukortin data näkyy kukkaroissa ja kaupoissa? Miksi SOK:n suurmiesten välit viilenivät? Näistä aiheista puhuu talousvaikuttaja, S-ryhmän ex-pääjohtaja Kari Neilimo uutuuskirjassa ja Ilta-Sanomien haastattelussa.
SOKn entinen pääjohtaja Kari Neilimo puhuu johtajuudesta - Ilta-Sanomat (is.fi)
Ei noi ostovolyymit ratkaise sillä monet päivittäistavaran ostokset tehdään Keskon kanssa yhdessä… Eli samasta paikkaa tulee sekä Keskolle että ässälle tavaraa… Ja ostojen keskittämisellä ja yhteistyöllä haetaan voluumin kautta pienempää hintaa… Tietenkin euroopan mittapuussa tällaiset kuviot on lillukanvarsia jos verrataan vaikka lidl tms…
Volyymi on hyvin ratkaiseva, koko arvoketjussa. Jos ei ole volyymiä, kiinteät kustannukset käyvät ylivoimaisiksi.
Lidl voi päästä ostoskorissa lähelle, mutta kotimaisilla (tuore)tuotteilla volyymit jäävät pieniksi. Vertailu ässään ei ole relevantti kun valikoima on niin pieni.
Onhan se noinkin mutta kyse oli siitä että s-ryhmällä olisi ostopuolella jotain voluumietua keskoon nöhden. Jos on niin se on marginaalista… Ja lidl mukana sen takia että heillä voluumit aivan toista luokkaa jolla voidaan tarvittaessa painaa varsinkin kuivatavaroiden hintoja sekä käyttötavaroiden hintoja alas niin halutessaan.
S-ja K-toimijoilla ei ole mitään edellytyksiä vastata Lidl hintakilpailuun jos Lidl haluaisi painaa katteita alas voluumin kautta.
Lidl profiloitunut erilailla koko markkinaan… Heillä ei palvelutiskejä eikä valikoimaa samalla tavalla vaan käyttötavarat vaihtuu koko ajan ja ruokapuoli enemmän kuivatavaraa ja einestä.
Löysin tällaisen artikkelin muutaman vuoden takaa joka on edelleen paikkaansa pitävä.
Onnisen asiakkaille kohdistetun kyselyn perusteella talotekniikan (LVI ja sähkö) markkinan tunnelma on vielä vaisu. Kyselyyn vastanneet kuitenkin uskovat tilanteen paranevan hiljalleen.
