Kesko - Kaupan alan osaaja

Eihän Kesko missään kuplassa tietenkään toimi kauppapaikkainvestointien osalta. Jos pelkästään S-ryhmää tarkastelee niin investointitahti on heillä ollut kovempi, joten suunta on pikemminkin ollut toisin päin isossa mittakaavassa. Näinhän numerotkin kyllä kertovat

Tästä saattaa tulla hyvää lisää Keskolle
Vähän varastoa , autotallia ja piha saunaan pihalle tulevana kesänä

7 tykkäystä

Riippuu miten laadukkaita mökkejä saavat näytille ja miten ne on hinnoiteltu.

Mitä noita K-raudan ulkorakennuksia on joskus tullut ihmeteltyä, niin oma reaktioni on ollut useimmiten “ei ainakaan tätä meille”. Toivottavasti oletettu kysyntä lisää tarjontaa ja tarjoajat ovat edes vähän keskittyneet suunnitteluun.

Edit: Ja jää kyllä nähtäväksi paljonko rakentaminen nykyisille postimerkin kokoisille tonteille oikeasti edes lisääntyy, kun palomääräykset ja rakentamisrajat otetaan huomioon ei kovin montaa paikkaa sille unelmien kesäkeittiölle lopulta löydykään.

7 tykkäystä

Samansuuntaiset kokemukset. Lähes joka viikko tulee poimittua ainakin pari plussatarjousta koriin, ja oma käytös on muuttunut vähän “sesonkihedelmärespeti”-tyyliseksi – jos mascarpone on plussatarjouksessa niin sitten viikonlopun jälkkärinä on tiramisua, muuten jotain muuta. No ei nyt joka kerta tietenkään, mutta myönnän että nuo tarjoukset jossain määrin ohjaavat kokkausta ja muuta kulutusta.

Joo, usein yrittävät työntää jotain kuormalavaa sokerivettä tai jotain muuta rapaa ostoshistoriasta riippumatta, mutta ne tulee sitten vaan swaipattua sivuun.

Hedelmä- ja vihannestarjouksia joutuu sitten metsästämään kaupan omista tarjouksista, niitä ei pahemmin plussalistalla näy vaikka niitä tuleekin terveellisessä määrin käytettyä.

5 tykkäystä

Kyllä valitettava tosiasia on se, että Keskon johto on sössinyt pt-kaupan ihan huolella. Pahinta on se, että K-ruokakauppojen alamäki ei ole tapahtunut ihan parissa vuodessa, eli aikaa reagointiin olisi ollut, mutta hieman kärjistettynä mitään ei ole tehty asian korjaamiseksi. Tällä hetkellä etenkin S-ryhmä vie K-ruokakauppoja aivan 6-0, jonka jokainen voi omin silmin todentaa, kun kaupoissa liikkuu.
Keskon markkinointitiimi voisi myös perinteisessä paperimainonnassa hakea jostain oppia. Esim. K-supermarketin mainoslehtinen on niin “hajuton”, että sitä ei tule juuri edes katsottua. Lidlin vastaava on aivan eri tason ammattitaidolla laadittu.
Itse omistan Keskon osakkeita, mutta kyllä pt-kaupan tila huolettaa isosti.

7 tykkäystä

Printtilehdistä en tiedä, mutta katsoin nyt huvikseni netistä eri K-ketjujen sekä Lidlin välillä, että mitkä ovat elintarvikkeiden ovat viisi kärkituotetta ajankohtaisissa tarjouksissa.

K-Supermarket: kolme einesruokaa, sika-nauta-jauhelihaa ja persimoita.

K-Market: kaksi einesruokaa, kaksi hedelmätuotetta ja yksi juusto.

K-Citymarket: Einesruokaa, limua, jäätelöä ja kaksi kasvistuotetta.

Lidl: Kaksi kananlihatuotetta, yksi hedelmätuote ja kaksi paistopistetuotetta.

Mitkä näistä oikeasti synnyttää eniten sen premium-mielikuvan? Minun mielestäni Lidl on ihan selkeä ykkönen. Raaka kananliha, appelsiinit ja monivilja-siemensämpylät ovat ihan päteviä kodin peruselintarvikkeita.

K-Marketin kohdallakin mainonnassa kasvikset ja esim. juusto ovat usein niin näkyvässä roolissa, että ei sitäkään täysin moittia sovi.

Mutta sitten kun mennään näihin suurempiin markettikokoihin. Einekset, limut ja rasvaisin halpisjauheliha ovat kyllä hyvin kaukana mistään premium-kaupan imagosta. Suuri osa tarjouksista on juuri sellaista puliukko-ruokaa, jota edes vähän itsestään välittävä ihminen ei kovin usein suuhunsa tunge. Eli just sitä Siwa-kamaa.

Ja edelleenkään ongelma ei ole se, etteikö niistä suuremmista K-kaupoista löytyisi laatua. Kyllä löytyy. Parempaa laatua kuin kilpailijoilta. Mutta sen tarjonnan tulisi näkyä myös viestinnässä ja markkinoinnissa.

Mielikuvien merkitys voi kuulostaa toisarvoiselta, mutta ei se sitä ole. Mielestäni Anttilan liikeideakin sössittiin siinä, että ketjun profiili pilattiin ja Citymarketin sisäänostajat tulivat sotkemaan tuotetarjontaa. Toki Anttilan imago ei ollut premium, vaan lähempänä halpakauppaa, mutta kuitenkin.

Sen verran vielä purnaan noista mobiilieduista, jotka edellä tv-markkinoinnissakin mennään, että niiden sisällöllinen ristiriita näiden K-Ruoka-sovellukset terveellisempään ravintoon kannustavien laskurien kanssa on aivan älytön. Syö terveellisemmin, mutta me haluamme myydä sinulle elintarvikeroskaa ö-luokan makkaran ja einespizzojen muodossa.

Ja vielä purnaan Omaplussa-eduista, että ei se ole kerta tai kaksi, kun niiden sisältö on koostunut tuotteista, joista yhtäkään ei löydy lähikauppani valikoimista. Joskus jotain ei löydy edes Citymarketin valikoimista. Tuolloin se markkinointi kääntyy itseään vastaan ja synnyttää negatiivisia fiiliksiä. Mitä järkeä on mainostaa elintarvikkeita, jotka ovat suunnilleen keräilyharvinaisuuksia. Mobiilietutuotteet nyt sentään löytyy jokaisesta puodista.

Se on ihan mielipidekysymys, että paljonko me annamme kurssikehitykselle arvoa Keskon sijoituskeississä. Mutta itse näkisin niin, että korkeammat arvostuskertoimet oikeuttava defensiivisyys syntyy nimenomaan ruokakaupasta ja on aivan keskeistä, että se puoli saadaan pelittämään paremmin.

12 tykkäystä

Hyvin sanottu ja kaikki muukin edellä resonoi Taavetin ajattelun kanssa. Olen omistanut pitkään Keskon osakkeita ja säännöllisesti ihmettelen, että miksi. Kun keskusteluun tuli termi “hintamielikuva”, meinasin myydän “suoraan laitaan” pelkästään tuon termin vuoksi.

Miksikö? Koska tuo terminä pahimmillaan saattaisi viitata “viherpesun” kaltaiseen ilmiöön, missä pyritään kääntämään kuulijan pää unohtamaan fakta, että “hintatodellisuus” onkin jotain muuta. Mieluummin kuulisi ja lukisi toimenpiteistä, joilla aidosti saavutetaan tehokkuutta asioissa, joissa tehokkuudella on merkitystä.

Tai kyllä näin synkistellessä tulee vielä pahempi ajatus mieleen. Vahva johto lanseeraa termin, jolla kiillottaa kilpensä, pesee alemman johdon puhtoiseksi ja toteaa, että kaikki on hyvin. Tämä puolestaan voisi kertoa strategiatyön heikkoudesta, ts. hallituksen heikkoudesta ml. strategiatyötä valmistelevien ohjauksen. Nuo esimerkit, joita @JuhaR nosti, ehkä tukevat tällaista johtopäätöstä: mielestäni sieltä löytyy monta kohtaa.

Menemättä syvemmälle siihen, onko väittämä strategiatyön heikkoudesta laisinkaan totta, laitetaan taas kysymys, että miksi noin voisi olla? Jotain seuraavanlaista? Keskolla on aika monenlaista tekemistä ja varmasti kehityshankkeita ja tulipalojakin siellä täällä. Keskittyykö ylin johto liikaa yhdelle tai muutamalle aihealueelle kerrallaan? Tällöinhän toiset aihealueet jäävät retuperälle. Tai keskittyykö ylin johto kuuntelemaan muutamaa mahtikauppiasta liikaa? Tuolloin voi helposti unohtaa, että ne asiakkaat ja “strateginen positio” 10 v. päästä olisi kuitenkin tärkeämpää kuin noiden muutaman mahtikauppiaan lyhyen tähtäimen ylivoitot. Ja vaikka strategia olisikin ok, tulee se implementoida: jos markkinointi ei ole sisäistänyt sitä ja yhtiössä on normaalia tehdä venäläistä viherpesua, toki lopputulema voi olla mitä vain.

(Taavetti taisi nousta väärällä jalalla tänä aamuna. Pahoittelut.)

3 tykkäystä

Tokmanni on kauppaketjuista onnistunut parhaiten hintamielikuvan luomisessa. Puitteet saavat sen näyttämään erittäin halvalta, räkäisiä teollisuushalleja, tavarat trukkilavoilla, epäjärjestyksessä ja puutteellisesti hinnoiteltuja, paljous alennuksia yms. mutta hinnat kovemmat kuin K-marketeissa. Halpakauppaimago vetää kansaa ja kärryt täyteen hinnoista piittaamatta.

Päinvastainen on vaikeampi saada toimimaan käytännössä, minkä kesko on onnistuneesti meille näyttänyt.

6 tykkäystä

En tainnut puhua pt-kaupasta, enkä mainonnastakaan. Mahdoitko vastata väärään viestiin?

Mutta kun nyt minua lainasit, niin kerron sen verran, että Keskohan ei koskaan pääse S-ryhmän tasolle esim.pt-tuotteiden hinnoittelussa (josta lienet suivaantunut) koska siellä on aina se kauppias välissä jonka on tienattava se muutama sata tuhatta vuodessa. S-ryhmällä on vain henkilökuntaa. Lidl taas perustaa strategiansa “halvemmuuteen” joten heillä on kokonaan eri tulokulma koko bisnekseen.

Keskon ruokakauppojen valikoima, esillepano ja esim. kassapalvelut ovat ihan sitä samaa hyvää tasoa kuin S.ssakin, valikoiman osalta ovat jopa parempia. Keskon kannalta on kuitenkin huono asia, että ne joille tuolla valikoiman laajuudella ja laadulla on merkitystä ja jotka tekevät ostopäätöksensä sen perusteella, ovat “köyhässä” Suomessa vähemmistönä. Suurin osa kansastamme on tulotasosta riippumatta tarjousten perässä ryntäilijöitä jotka hakevat cittarista korkeintaan kahvia ja sähköhammasharjanpäitä.

Onhan nuo teknisesti ottaen omia yrityksiään nytkin, siis kauppiaisvetoisilta osiltaan. Eikös tämä yhteen/erilleen vaatiminenkin ole näitä talousoppineiden syklejä, yhtenä ajanjaksona keskitetään ja rakennetaan megakorporaatioita, toisena pilkotaan niitä pienemmiksi “tulosyksiköiksi”?

1 tykkäys

Niin kuin tässä ketjussa on moneen kertaan kiteytetty, niin juuri tuo fakta, että K-kaupat ovat kauppiasvetoisia, ja hinnoissa on aina se siivu kauppiaalle tekee sen, että en usko Keskon pystyvän PT-puolella vastaamaan S-ryhmän ja Lidlin hintoihin. Mikäli Kesko haluaa asialle tehdä jotain, niin toimenpiteitä pitäisi tehdä isosti. Lisäksi fakta, että S-ryhmällä on vain työntekijöitä tekee tän lähisale/S-market verkoston tihentämisen helpommaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Joskus n.10v sitten muistan kuulleeni eräältä S-ryhmän asioista tietävältä, että uusi Sale alkaa keskinmäärin tuottaa voittoa vasta vuosien päästä avaamisesta, kun ihmisten ostotottumukset muuttuvat. Tiheä S-kauppojen verkko tekee kuitenkin sen, että helposti monen ihmisen pikakauppa ostokset tehdään S-ryhmästä ja tällä tavoin saadaan markkinaosuutta. Itsellä lähin kauppa toki sattuu olemaan K-supermarket, josta tulee hankittua nämä “ainiin maito oli lopussa” ostokset.

Omistan itse Keskoa ja huolestuneena seuraan tätä PT-kaupan tilaa. Samaan aikaan alkaa ne oman omistajana jatkamisen syyt siirtyä tonne rakentamisen ja autokaupan puolelle…

4 tykkäystä

Kesko mielletään tämänkin palstan ajatuksissa lähinnä ruokakaupan kautta ja usein auto ja rautakauppa tuntuu unohtuvan kokonaan. Kesko kannattaisi pilkkoa kolmeksi yritykseksi: PT -kauppa, autokauppa ja rakentaminen. Tämä selkeyttäisi jokaiselle sijoittajalle mihin on rahojaan laittamassa. Näiden kolmen yrityksen arvo olisi hyvin suurella todennäköisyydellä huomattavasti suurempi kuin nykyisen Keskon.

1 tykkäys

Se että keskustelu pyörii ruokakaupan ympärillä, ei tarkoita että yhtiön muut toimialat unohtuisivat. Autokauppa vaan on melko pieni osa kokonaisuutta. Ja raksapuolella taas varmaan kaikki ymmärtää toimialan suhdanneherkkyyden ja sen, ettei Kesko suhdanteita pysty muuttamaan.

Markkinaosuuksien kehityssuunnan puolesta suurempaa huolta ei myöskään mielestäni ole muussa kuin päivittäistavarakaupassa.

6 tykkäystä

Tämä on mielestäni hyvinkin olennainen pointti ja tätä tulisi Keskon johdossa miettiä PT kaupan osalta. Eli kun katsomme suomalaisten nettovarallisuuksia ja nettotuloja, joista ostovoima koostuu, niin onko tämä järkevä maa ylläpitää premium-ruokakaupan konseptia ylipäätään? Onko Suomessa tarpeeksi jengiä, joille hinta ei ole tärkein asia tai ylipäätään määräävin tekijä ruokaostoksia tehdessä? Onko Suomessa edes edellytyksiä premium ruokakaupan onnistumiselle? Etenkin, kun tärkeimpänä kilpailijana on S-ryhmän kaltainen mammutti, joka ei edes tavoittele voitontekoa tärkeimpänä päämääränään, jolloin hinnat voivat ainakin osittain olla epänormaalin alhaiset.

2 tykkäystä

Minusta Kesko toimii järkevästi. Markkinaosuuksia ei lähdetä voittamaan katteista tinkimällä, vaan omaa toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kun taloussuhdanne kääntyy, niin myös Keskon markkinaosuus kääntyy nousuun.

Kauppiasvetoisuus on Keskolle merkittävä kilpailuetu - ei rasite - niinkuin jotkut kommentoijat tuntuvat ajattelevan. Paikallisten asiakkaiden mieltymykset voidaan huomioida kauppiasvetoisessa mallissa ylivertaisesti verrattuna keskusvetoiseen kilpailijaan.

23 tykkäystä

Keskon liikevaihdon lasku ei ole minusta erityisen ihmeteltävä asia. Kauppapaikkojen määrä laskee vuodesta toiseen, kun maaseudun pienet K-Marketit laittavat lapun luukulle. K-Marketien lukumäärä Q3 laski vuositasolla lähes 2%. Jos Neste K-kaupat laskee suoraan mukaan, kaikkien kauppapaikkojen määrä laski 6,5% vuodessa, vaikka toki pienimmästä päästä.

K-Marketit tuovat kuitenkin n. 25% pt-kaupan liikevaihdosta, joten kyse ei ole merkityksettömästä trendistä, vaikka huomio tuntuukin aina keskittyvän Citymarketteihin. Liikevaihdolla on siis luontainen juustohöylä niin kauan kuin vanhoja K-Marketeja löytyy.

Kun olen yrittänyt tarkemmin katsoa muutaman pienemmän paikkakunnan kauppapaikkoja, K-marketit ovat monesti vanhanaikaisia ja pieniä, samoin myös monet K-Supermarketit. S-ryhmä taas on investoinut melko pienillekin paikkakunnille, kaupat ovat valikoimaltaan suurempia, hinnaltaan edullisempia ja ulkoasultaan / sisätiloiltaan uudenaikaisia ja tyylikkäitä.

Näissä kohteissa puhe K-kaupan paremmasta laadusta tai asiakaskokemuksesta ei kohtaa todellisuutta. S-Market jyrää kaikilla mittareilla.

Tässä tullaan kauppiasmallin kaksijakoisuuteen. Pienen paikkakunnan kyläkauppiaana elämänuransa tehnyt kauppias ei eläkeiän lähestyessä jaksa uudistua tai investoida kauppansa nykyaikaistamiseen. Keskusjohtoisempi S-ryhmä sen sijaan saa selvästi enemmän konsernin tukea liiketilojen ulkoasun tai tuotevalikoiman tuunaamiseen. Investointeja voidaan tehdä ilman tarvetta tasapainottaa takaisinmaksuaikaa eläkkeellejäämisaikaan.

Uskon että Citymarketeissa ja moderneissa K-Supermarketeissa kauppiasmalli sen sijaan on iso vahvuus. Kauppiaan etu ja Keskon etu ovat yhtenevät.

Siihen en vielä sentään usko, että kauppiasmalli olisi automaattisesti kalliimpi kuin kuluttajaosuuskunta. Se tarkoittaisi, että osuustoimintamalli on aina tehokkaampi taloudellisen organisoitumisen muoto kuin kapitalistinen yrittäjävetoinen malli. Meidän pitäisi pikimmiten siirtyä koko yhteiskunnassa osuustoimintapohjaiseen talousjärjestykseen, mikäli näin todella on.

12 tykkäystä

Tämähän ei perustu mihinkään muuhun kuin toiveajatteluun. Toivottavasti Keskossa ei olla tuudittauduttu tuollaiseen optimismiin.

On myös niin, että kun kuluttajat vaihtavat kauppaa, ei siitä ihan automaattisesti palata vanhan asiakkaaksi. Ruokakaupan onni on onneksi se, että kuluttajat ei kai varsinaisesti ole vaihtaneet käyttämiään kaupparyhmiä, vaan suuri osa asioi niistä useimmissa.

Lainaan tähän vielä Kaupan Tila -sivustolta Arhi Kivilahden kuvaa markkinaosuuskehityksestä:

Kuten kuvasta näkyy, esim. finanssikriisiä edeltävä parempi taloudellinen jakso ei tuonut Keskolla lisää markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa. Ja vastaavasti 2010-luvun edellä yhtiö pystyi kasvattamaan markkinaosuutta taloudellisesti erittäin vaikeana ajankohtana.

7 tykkäystä

Mites onko Ukrainan jälleen rakentaminen uhka vai mahdollisuus Keskolle?

  • Materiaali pula suomeen ja hinnat nousee rakennus tavarassa?

  • vai keskolta myydää kaikki mikkä irtoaa ukrainaan ja käykö niin että kesko ei saa edes hankittua tavaraa mitä myydä?

1 tykkäys

Tämä ei nyt ainakaan olisi mikään hyvä juttu keskolle. Se ei valmista itse mitään, jos sisäänostohinnat nousee niin oma kate pienenee tai jos nostaa myyntihintoja niin myynti laskee…

1 tykkäys

Ensin Wetteri ja nyt Kamux varoitteli. Sen sijaan Keskolta todella vahvat luvut marraskuulta. Mikä on K-Auton salaisuus?

5 tykkäystä

Osaava johto. Laaja palvelutarjonta. Kamuxia selvästi parempi parempi maine. Jostain syystä K-Auton nimi ei näy kärjessä, kun listataan autoliikkeitä, joista on valitettu eniten kuluttajaviranomaisille. Kamux siellä näkyy ja sijoitus on häpeällisen huono, vaikka sen suhteuttaisi markkina-asemaankin.

10 tykkäystä