Aiemmin uumoiltu kilpailun kiristyminen verkkokaupan pikatoimitusten markkinassa toteutuu odotetusti nyt, kun S-ryhmä käynnistää laajemman yhteistyön Foodoran kanssa. Merkille kannattaa panna myös kumppanuus Woltin kanssa. Tästä tarkemmin Ässän tiedotteessa.
Arhi Kivilahti kirjoitti Kaupan tila -sivustollaan osuvasti Ässän liikkeestä. Keskon vinkkelistä on huomattava Wolt, joka on Keskon kanssa rakentanut käytännössä pikatoimitusten markkinaa Suomessa. Wolt pelaa vähän kuin kaksilla korteilla, ja mahdollista lienee, että Kesko ryhtyy yhteistyöhön nyt myös Foodoran kanssa.
Pikatoimitusten kasvu lienee ollut ruoan verkkokaupassa isoin draiveri viime aikoina, ja tarjonnan laajentuessa jatkoa seurannee. Tarjonta kun luo kysyntää, ainakin jossain määrin.
Ässän rynnistys pikatoimitusten markkinaan tuo mieleen sen, miten ketterästi ja jatkuvasti Keskon täytyy rakentaa “uutta”. Verkkokaupan se otti pandemian alussa haltuun, mutta varsin nopeasti hitaampi Ässä pystyi jo vastaamaan. Kauppaverkoston ja ruokakaupan kehityksessä asetelma on yhtä lailla toistunut. Sushibuffetit yms. ovat tulleet Ässän valikoimaan perässä. Ässää vastaan ruokakaupassa pitää juosta jatkuvasti kovempaa, jotta pysyy edes paikallaan.
Pari kuukautta sitten RTV tosiaan pääsi yrityssaneeraukseen. Sen jälkeen on taas nimi näkynyt protestilistalla ja välillä jo ajan tasalle hoidetut verorästitkin ovat taas kasvaneet.
Kuukausi sittenhän firma tiedotti 15 toimipaikan sulkemisesta ja 93 työntekijän irtisanomisesta:
Keskon uusi Nurmijärven logistiikkakeskus on etenemässä rakennuslupakäsittelyyn. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee asiaa 17.12.
Kun hanke on saanut lainvoimaisen rakennusluvan, etenee ympäristölupaprosessi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa.
Keskon tämänhetkiset varastot sijaitsevat Hakkilassa Vantaalla, jossa ei ole tilaa laajentaa.
Ensimmäisenä Nurmijärvelle muuttaisi foodservice, jota varten rakennetaan yhteensä 48 000 kerrosneliömetrin kokoiset tilat. Vantaan Hakkilassa foodservice työllistää noin 550 henkilöä. Työpaikat siirtyvät aikanaan Nurmijärvelle.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan louhintatyöt voidaan aloittaa 2025 loka-joulukuussa. Rakennustöihin päästäisiin 2026 loka-joulukuussa. Näin ollen avajaiset olisivat mahdollisesti 2028 lopulla.
Jutussa puhutaan vielä lisäinvestoinneista liittyen pakkasvarastoon ja Keskon vähittäiskaupan varastoon. Jutun lukee parissa minuutissa.
Autokauppa hämmentävän vahvaa, mutta sillä ei pitkälle pötkitä. Ruokakaupan puolella kehitys on ikävämpää.
Paljon on puhuttu hintamielikuvasta. Siinä Keskolla todellakin olisi skarppaamisen paikka. Eihän esim. noilla nykyhetken omaplussa-tarjouksilla ole mitään vetovoimaa. Ja niiden tarjousten selaaminenkin on mennyt vastenmieliseksi, kun joukkoon iskee sellaisten yksittäisten kauppojen tarjouksia, joissa nyt ei takuulla tule asioitua. Näin tamperelaisena ilakoin esim. viime viikolla siitä, kuinka K-Supermarket Kamppi muisti 10 %:n alennuksella seuraavasta ostoksesta.
Kyseessä on kuitenkin vain yhden kuukauden myynti jossa oli keskimäärin kaiken lisäksi 1 toimituspäivä vähemmän kuin edellisessä kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan myynnissä oli kokonaisuudessaan kasvua, vaikkei se ollutkaan vertailukelpoista.
Perustuuko nykyään sijoitukset yhden kuukauden aikajänteelle. Kesko raportoi lokakuun lopussa Q3 kvartaalilta loistavan liikevoiton sekä arvioi kasvua koko ensi vuodelle, osake nousikin komeasti parhaimmillaan kaksi ja puoli euroa ylös, mutta nyt kun tarkastellaan osaketta, niin nousua on enää puoli euroa osavuosikatsauksesta. “Sijoittajan” muisti on lyhyt.
Mun mielestä Artun kommentissa oli olennainen tiivistettynä:
“Vaikka tuoreita markkinatilastoja emme marraskuulta ole saaneet, on kuluttaja-asiakaskaupan kehitys arviomme mukaan jäänyt markkinasta. Trendi on jatkumoa alkuvuodelle. Kesko on tuomassa vuodesta 2025 alkaen järjestelmällisempiä hintainvestointeja parantamaan kauppojen hintamielikuvaa, jonka se uskoo parantavan kuluttaja-asiakaskaupan kilpailukykyä keskipitkällä tähtäimellä. Emme odota lyhyellä tähtäimellä yllättäviä (positiivisia) muutoksia markkinaosuuksissa, joskin peräänkuulutamme osuuksien laskutrendin pysäyttämistä mahdollisimman nopeasti, sillä pitkään jatkuvilla volyymien laskulla saattaa olla vaikutuksia myös konsernin ostohintoihin.”
Tuo viimeinen lause on sellainen, jota kannattaa pysähtyä miettimään.
Nyt kaivataan sitä hintamielikuvan kohentamista. Samaten myös sitä laatumielikuvan alleviivaamista, jota ei kyllä tue se, että viikon mobiilietuja tarjoillaan tyyliin HK:n sinistä ja limonadeja. Tuo on ihan Siwa-meininkiä.
Markkinaosuudet tulevat kyllä kasvamaan kun Citymarkettien valmistuminen pääsee vauhtiin.
Omasta mielestäni Keskosta yleinen mielikuva kallistuu liian paljon PT kauppaan. Vaikka PT:n osuus liikevaihdosta onkin yli puolet, niin Kesko on paljon muutakin, ja se paljon muutakin on sitä missä kilpailijat eivät pysty kilpailemaan. Rakentamisen ja talotekniikan liikevaihto tulee ennen pitkään ylittämään PT kaupan liikevaihdon.
Sitä tässä odotellaan. Mutta markkinaosuuden luisuminen on silti huolestuttavaa. Myös niiden Citymarkettien vetovoima tulee olemaan paljon sen varassa, että tuotteita saadaan hankintapuolella kilpailukykyiseen hintaan sisään.
Kyllä. Ja siinäkin muuten luodaan vallihautaa kilpailijoihin nimenomaan volyymeilla ja sitä kautta syntyvillä hyvillä hankintaehdoilla.
No jos sunnuntai-iltana televisiosa mainostetaan viikon mobiilietua, ja se on jotain elintarvikeroskaa pohjalta HK Sininen, niin vahvat Siwa-fiilikset siitä tulee. Tuolla tulokulmallako sitä premium-kaupan imagoa rakennetaan? Ehkä aika on ajanut K-Kaupan Väiskien ohi, mutta sen tyyppisessä mainonnassa vedottiin nimenomaan siihen laatumielikuvaan. Ja jopa niin vahvasti, että Neuvostoliiton puolella Suomen lähetyksiä nähneet eivät olleet uskoa näkemäänsä ja mainokset leimattiin mielikuvitukselliseksi propagandaksi.
Niillä makkarapakeilla ja limuilla haetaan sitä volyymia, asiakkaita ostoksille, noita kun valtaosa kotitalouksista käyttää. Toki sinne voisi laittaa sitä laatua a25€ hanhenmaksapalleroita ja ihmetellä kun loputkin valuu s-kaupoille.
Kehittämisideana k-plussa sovellukseen, että ne tarjoukset aktivoituu itsestään, joskus on tullut ostettua vahingossa normihinnalla, kun ei ole muistanut klikkailla, eikä kassakaan sano asiasta.
Tyypillistä suomalaista turhaa säätämistä, toki ässä tekee vielä vaikeammin asian kun pitää kassalla heilutella puhelinta myyjän nenälle.
Totta kai. Mutta jos se on mainonnan kärki, niin onko siitä syntyvä mielikuva lähempänä premium-kauppaa vai Siwaa? Jos tarkoituksena on rakentaa laatumielikuvaa esim. S-ryhmään nähden, niin HK Sininen -kampanjalla se ei onnistu. Eikä edes tämän viikon tarjouskärkenä olevalla pakastepizzalla.
Tuo taas ei ole mikään ongelma, vaan tietoinen valinta, jolla kuluttajat koukutetaan katsomaan niitä omaplussa-tarjouksia. Mobiilietu on siis kuin palkinto mainonnan seuraamisesta.
Sen sijaan se olisi ihan tervetullutta, että esim. yksittäisten kauppojen tarjoukset saisi pimennettyä. Semminkin, kun esim. kolme Citymarkettia iskee niitä samoja tarjouksia ruudun täyteen.
Käsittääkseni nuo OmaPlussa edut ovat personoituja. Siis jos ostat HK blöötä, niin sinulle tarjotaan vastaavia tarjouksia.
Itse olen saanut oivallisia tarjouksia suosimistani tuoteryhmistä. Nyt on tarjouksessa esim. Gruyère -juusto, jota varmaankin ostetaan ja samalla kassit täyteen muita herkkuja.
On totuuden nimissä sanottava, että on siellä paljon myös sellaista mikä ei kuulu omiin mieltymyksiin.
Totta kai ne samat tarjoukset voi olla, mutta jos ne ovat mainonnan keihäänkärki, niin ei se premium-kaupan mielikuvaa synnytä. Jos sunnuntai-iltana mainostetaan viikon mobiilietua tv:ssä ja se on makkarapaketti tai pakastepizza, niin se on silloin ainoa asia jota sille kuluttajalle halutaan kertoa ensi viikon tarjonnasta.
Keskon kaupoista K-Market on mielestäni parantanut markkinointiaan eniten, koska siellä esim. viikon kasvistarjoukset ovat hyvin esillä ja ne hinnatkin ovat monesti ihan kilpailukykyisiä. Se tuo mielestäni laatukaupan mielikuvaa, vaikka eiväthän pikkukaupat tietenkään hypermarkettien kanssa kykene kilpailemaan.
Tarkoitin siis edellisissä kommenteissa mobiilietuja, jotka ovat kaikille samat ja joita markkinoidaan esim. televisiossa.
Kohdennetuista eduista omalla kohdallani sinne tarjouksiin tuntuu tarttuvan kaikki harvemmin ostettu roska. Joo, ostanhan minä sipsejä K-kaupasta, mutta ehkä kerran puolessa vuodessa. Vähän tuota osastoa ne edut sitten on. Mutta ehkä tässä on sitten parempi tuuri toisilla
Aletaan eksymään jo aika rankasti kuluttajakokemusten puolelle. Mutta edelleen, se hinta- ja laatumielikuva on myymäläverkoston ohella ihan keskeisiä asioita, jotta Kesko voi parantaa juoksuaan päivittäistavarakaupassa. Nykykehitys ei ole tyydyttävää, mistä päivän kurssireaktiokin kertoo jotain.
Keskon autokauppa on ilmiömäinen suorittaja. RT-puolella askelmerkit ovat selvät ja odotettavissa on loistava tulevaisuus. Kesproakaan ei voi moittia. Mutta päivittäistavarakaupan puolella juoksua kyllä olisi syytä parantaa. Uudet kauppa-avaukset ovat tärkeitä, mutta ei kaikkia haasteita ratkaisevia.
@JuhaR kanssa samaa mieltä. Autokaupassa ja rakentamisen/talotekniikan puolella (suhdenteista huolimatta) kilpailukykyä löytyy ja vahvaa suoritttamista. Hyvät pärjää kaikissa markkinaolosuhteissa.
Mutta PT-puolella mielestäni haasteet ovat jopa isompia kuin @Arttu_Heikura nosti esille. Kuluttajien lompakosta PT kauppa sai hetkellisiä historiallisia myötätuulia (korona/inflaatio/energia jne…) jotka osaltaan peittivät Keskon navigointikykyä ruokakaupassa.
Jo 12 kvartaalia putkeen Keskon ruokakauppa on alisuorittanut markkinan kasvun. Markkinaosuuksia on menetetty nyt jo 36 kuukautta putkeen.
Karrikoidusti voisi jopa todeta, että kaikki paukut on laitettu KCM:n varaan? Mutta samaan aikaan faktat kertovat, että viimeisen 12 vuoden aikana KCM ei ole onnistunut kasvattamaan markkinaosuutta tuolta 12% tasolta. Menestystä on tullut IGD-rankingissä, mutta suomalainen kuluttaja on samaan aikaan päivittäin äänestänyt, että tuo ei olekaan se (kilpailijoita) voittava resepti.
Voi olla, että lääkkeiden ja viinien vapauttaminen antaa Keskolle vielä yhden “vapaudu vankilasta”-kortin ruokakaupassa, mutta todellinen kuluttajakaupan konseptien kilpailukyky mitataan markkinaosuudella ja sen suhteen olen Keskon kanssa vaihtanut “tarkkaile”-statuksen “huolestunut”-tasolle. Liian paljon on investoitu (ja uskottu), että “mustat hyllyt ja isommat LEDI-opasteet” ovat konseptuaalista kilpailukykyä - todellisuudessa tämä on paljon laajempi kysymys, jota Kesko ei ole vielä ratkaissut.
Lisäksi on hyvä muistaa, että olemme saaneet Keskon kotimarkkinoille vasta 1 kansainvälisen kilpailijan. Omassa analyysissäni Kesko nimittäin on PT-kaupassa se todennäköisin häviäjä, jos/kun kilpailu joku päivä kiristyy lisää…
Jos kuluttajien ostovoimaa on pudonnut vuoden 2008 tasolle, niin ostaako asiakas 2 vai 2,50 euron hintaisen leipäpaketin. Suomessa on köyhä kansa. Kyllä kansa äänestää jaloillaan.
Keskon PT:n ei ole tarkoituskaan olla halvin, eiköhän pointtina ole että laatu vastaa hintaa.
Kuluttajien ostovoima on alkanut palautumaan jo vuodesta 2023. Keskon ruokakaupan markkinaosuus ei.
Ja sitä laatumielikuvaa ei rakenneta HK:n sinisen tarjouksia rummuttamalla. Myös Keskon kohdalla hintamielikuva on keskeinen tekijä kilpailussa pärjäämisessä. Ja aina täytyy toki muistuttaa, että hintamielikuva ei ole sama asia kuin hintataso.
Tuo on osatotuus, koska kaikki eivät ole palkansaajia ja muiden kuin palkansaajien ostovoima laskee hallituksen laikkauksien vuoksi. Lisäksi kokoaikatyötä tekevien palkansaajien osuus koko vähittäistavarakaupan asiakaskunnasta laskee koko ajan.
Liene ollaan jo tilanteessa, jossa uusinvestoinnit alkavat mahdollisesti kannibalisoimaan lähellä sijaitsevien myymälöiden myyntiä. Ihmetellyt esimerkiksi täällä etelän suunnalla kuinka Lidl avannut uuden myymälän melkeinpä vanhan viereen. Selvästi on sen jälkeen kävijämäärä vähentynyt toisessa Lidlissä
Sille on syynsä minkä takia niitä uusia cittareita ei ole liioiksi avattu. Tuskin noita tappiolla avataan, mutta tuotot eivät varmasti ole sitä luokkaa mitä ne joskus ovat olleet. Tulee mieleen tämä edellä mainittu Lidlin tapaus, jolla todennäköisesti hamutaan asiakkaita läheisestä supermarketista ja S-Marketista. Voi toki olla, että sopiva liikepaikka vain löytyi ja katsottiin, että nyt pitää toimia
Uusien hypermarkettien avaaminen hyville sijainneille ei sekään ole ihan helppo rasti ihan jo sopivien rakennuspaikkojen löytymisen vuoksi. Toki jokainen uusi Citymarket syö jonkun kaupan myyntiä, mutta päätavoite lienee sen myynnin saaminen etenkin Prismalta K-Ryhmälle.
Mutta palkansaajien ostovoiman romahduksestahan edellä oli kyse. Kyllä meillä eläkkeet ja osin sosiaaliturva on kehittynyt lähihistoriassa ihan hyvin samaan aikaan, kun palkansaajien ostovoima on heikentynyt.
Eihän Kesko missään kuplassa tietenkään toimi kauppapaikkainvestointien osalta. Jos pelkästään S-ryhmää tarkastelee niin investointitahti on heillä ollut kovempi, joten suunta on pikemminkin ollut toisin päin isossa mittakaavassa. Näinhän numerotkin kyllä kertovat
