Logistiikkakeskuksen rakentaminen osui näillä näkymin erittäin otolliseen aikaan, rakentamisen kustannukset ovat matalammalla kuin aikaisemmin, lisäksi ammattitaitoisia rakentajia on tällä hetkellä huomattavasti helpommin saatavilla.
Tähän vielä kirsikkana kakun päälle asuntorakentamisen käynnistyminen kuluvan vuoden aikana, ja täyteen vauhtiin pääseminen jo vuonna 2026 keväällä.
Onnisella on kohta kaikki valmiina, nyt vain odotetaan asiakkaita.
Ankea helmikuu:
“Kaikissa liiketoiminnoissa oli yksi toimituspäivä vähemmän edellisvuoden karkauspäivästä johtuen. Yhden toimituspäivän vaikutus Keskon myyntiin on noin 2–4 prosenttiyksikköä”, sanoo Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala.”
Olisin huolissani luvuista jos toimituspäiviä olisi ollut yksi enemmän kuin vuosi sitten. PT kauppa junnaa paikoillaan, tekninen kauppa menee kausivaihtelun piikkiin.
Masentavalta tuo silti näyttää. Hintainvestoinnit eivät tuo päivittäistavarakauppaan kasvua, eivätkä kyllä näy kuluttajan suuntaan myöskään parantuneena hintamielikuvana. No, kohta niitä uusia Citymarketteja avautuu useampikin uusi, joten jos ne nyt edes toisivat jotain piristystä.
RT-puolessa ikävä huomio tekniseen kauppaan: “Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti oli helmikuussa 333,4 milj. euroa ja se laski 0,8 %. Vertailukelpoisesti myynti laski 1,7 %. Rautakaupan myynti kasvoi 4,5 % ja vertailukelpoisesti 2,8 %. Tanskassa Roslev Trælasthandel A/S on ollut osa Keskoa 1.2.2025 alkaen. Teknisen kaupan myynti laski vertailukelpoisesti 5,2 %. Koko toimialan myynti laski vertailukelpoisesti Suomessa 1,6 %, Ruotsissa 8,1 % sekä Norjassa 0,5 % ja kasvoi Tanskassa 9,8 %.”
Positiivisena sitten tämä: “Autokaupan toimialan myynti oli helmikuussa 95,3 milj. euroa ja se kasvoi 1,7 %. Autokaupassa myynti kasvoi vertailukelpoisesti 0,3 %. Myynti kasvoi autokaupassa uusissa autoissa ja laski käytetyissä autoissa ja palveluissa. Urheilukaupan myynti kasvoi 1,6 %.”
Artun näkemys PT-kaupasta on positiivisempi kuin itsellä:
Myyntierät kerätään päivittäistavara automaatiossa lähes täysin automaatiolla. Myyntierät on yleensä kolleja on ne sitten pakkasia, heviä, jalostetta, kuiva tavaraa yms… Vain automaatioon sopimattomat tuotteet kerätään manuaalisesti.
Näin on kerätty jo vuosikymmen eri euroopan maiden ja jenkkien automaatiovarastoissa.
Automaatio hoitaa varmasti 80-90% päivittäistavaran massasta. Luottettavuudessa ei ongelmia.
Muutama video aiheesta:
Hintainvestointien vaikutukset eivät touteudu yön yli. Ihmisten hintamielikuvan ja kulutustottumusten muuttaminen on hidas prosessi, eikä pari kuukautta riitä tekemään johtopäätöksiä toimivatko vai ei.
Se, että Kesko on lähtenyt hintakilpailuun mukaan on tietysti riski, mutta pitkän aikavälin strategia on selkeä ja uskottava. Itse näen, että Keskolla on paljon kilpailuetuja ja valttikortteja jotka takaavat sen, että tulevaisuudessa onnistutaan haalimaan markkinaosuuksia takaisin.
Vaikka Kesko performoi säällä kuin säällä, niin totuus on se, että korkeasuhdanne on firmalle parasta aikaa, sillä arvot kuten laatu, kestävyys ja vastuullisuus maistuvat kuluttajillekin paremmin, kun asiat menee hyvin (talous porskuttaa). Nyt ollaan Suomessa elätty matalasuhdanteessa jo useampi vuosi ja halpaketjuille (S-ryhmä mukaan lukien) se on tarjonnut kilpailuedun. Kesko on kuitenkin pärjännyt yllättävän hyvin myös näissä olosuhteissa, vaikka kurssissa se ei välttämättä näy. Matalasuhdanteen on käytetty hyväksi ja erinomaisia investointeja ja hyviä päätöksiä on tehty, jotka tulevat kantamaan hedelmää vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Pikkuhiljaa talous on nyt toipumassa, ihmisten ostovoima vahvistumassa ja yllä mainutut arvot saamassa lisää painoarvoa kuluttajien ostopäätöksissä. Jos Kesko pärjää näin hyvin huonoina aikoina, niin on sijoittajilla nyt paljon hyvää odotettavaa 
Olet oikeassa, ei näy yön yli. Mutta PT-kaupan 3,4 keskimääräisellä viikkovisitaatiolla investointi näkyy 2 kuukaudessa - jos on näkyäkseen. Tämä investointi ei riittänyt. Rakentamisessa ja autoissa ei mitään hätää. PT-kaupassa Keskon strategia edellen liian hajautettu. Tulevat Citymarketit hyvää puolustustaistelua, mutta eivät vielä riitä.
Näillä 4 rintamalla ollaan häviöllä.
Itse taas ajattelen, että mahdollisten vaikutusten nimenomaan tulisi näkyä varsin nopeasti, jos ne ovat näkyäkseen. Jos tuolla rummutuksella ei saatu asiakkaita lisää kauppoihin helmikuussa, ei niitä saada sillä syyllä sinne maaliskuussakaan. Toisena huomiona vielä se, että helmikuussa elintarvikkeiden hinnat nousivat 1,6 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Sekin huomioiden meno on viime vuotinen karkaspäiväkin huomioiden kovin vaisua. Markkinat näyttivät olevan samaa mieltä Keskon kurssin laskiessa parhaimmillaan kolmen prosentin pintaa pörssin vahvana nousupäivänä, joten ostin eilen hieman lisää Keskoa luottaen siihen, että suurempien kauppa-avausten myötä jotain ryhtiliikettä saadaan aikaiseksi, ja että raksapuolella meno piristyy.
Asiasta toiseen, Citymarketin verkkokaupassa ilmeni tällä viikolla ikäviä tietosuojaongelmia:
Nyt pariin päivään koko verkkokauppaan kirjautuminen ei ole onnistunut. Plussa-sivuston kanssa oli samanlaisia ongelmia, mutta nyt ne näyttää pelittävän.
En yleensä tuijota viestien tykkäysmääriä, mutta tässä ketjussa teen poikkeuksen. Näemmä unelmahöttö vetoaa kanssakustelijoihin. Tässä ketjusssa ei ymmärretä, että “halpuutus” ei toimi samalla logiikalla lähiöpizzeriassa kuin ruokakaupassa. Pizzalla käydään harvoin. Keskon ongelma ei ole se, kuinka usein myymälöissä käydään, vaan se paljonko myymälöistä ostetaan ja paljonko ostetaan kilpailijoilta. Siksi “halpuutus” näkyy nopeammin liikevaihdosssa. Nyt näemme, että viimeisin halpuutus jäi suutariksi.
Kiitos @peruspiensijoittaja “keisarilla ei ole vaatteita” -kommentista. PT-puolella Keskon menon on pakko parantua. Muuten katoaa markkinaosuus ja kate laihtuu hankintahintojen myötä.
Tarkotatko unelmahötöllä epärealistisia odotuksia PT:n näkymistä? Varmaan moni ajattelee että jos Keskolla menee kohtuullisen hyvin jo nytkin, niin noususuhdanteessa tuskin tilanne heikkenee? Vrt. tämä jo aiemmin jaettu Aki Pyysingin syväanalyysi
Onko Kesko koskaan julkaissut tietoa käykö nuoriso vähemmän K kaupoissa kun vanhemmat ihmiset? Esim 7-30v vastaan 30-80v ikäiset…
Jos nuoriso ei käy nyt k kaupoissa niin miksi kävisi tulevaisuudessa jos ei tapahdu vielä isompaa muutosta hinnoissa.
Nimenomaan siihen ajatusharhaan ei pitäisi mennä, että Keskon PT-kauppa elää vain suhdanteiden mukaan, kun tarkastellaan nimenomaan markkinaosuuksia. Eikä se edes historiallisesti ole toteutunut siinä määrin kuin moni ajattelee. Finanssikriisiä edeltävä parempi taloudellinen jakso ei tuonut Keskolla lisää markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa. Ja toisaalta taas 2010-luvun edellä yhtiö pystyi kasvattamaan markkinaosuutta taloudellisesti erittäin vaikeana ajankohtana.
Autokaupan puoli Keskolla sujuu hyvin. Raksapuoli elää suhdanteiden mukaan, joten myynnin kehitystä enemmän itseäni kiinnostaa markkinaosuuksien kehitys, mikä näyttää suuressa kuvassa hyvältä. PT-puolella olen huolissani siitä, että ties monettako vuotta markkinaosuudet kehittyy kuin kirkon jäsenmäärä eikä näkyvästi lanseeratulla “halpuutuksella” onnistuttu tälläkään kertaa sen enempää kohtentamaan hintamielikuvaa kuin lisäämään asiakasvirtaa.
Keskeinen haaste on tietenkin se, että päivittäistavarakaupassa asiointi keskittyy entistä enemmän suuriin kauppoihin. Siinä missä S-ryhmä on kohtuulllisen aktiivisesti avannut super- ja hypermarketteja, on Keskon tekeminen ollut laiskelmaa. Viime vuonna saatiin sentään Citymarkettien määrää nostettua yhdellä, mutta K-Supermarkettien määrä polki paikallaan. Tänä vuonna onneksi uusien kauppojen suhteen on enemmän tekemisen meininkiä. Toivottavasti se näkyy myös myyntiluvuissa.
Näistä kaikista (syklin vaikutus pt-markkinaosuuteen, myymäläkokojen vaikutus, uusperustannan vähäisyys) ajattelen pitkälti samalla tavalla. Dramaattista markkinaosuuden muutosta en minäkään Keskolle ennusta, mutta sen sijaan uskon että ebit-% nousee lähivuosina.
Näissä kauppapaikkainvestoinneissa on hyvä huomioida, etteivät markkinat toimi staattisessa tilassa. Lidl on aukaissut useita uusia myymälöitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viime aikoina ja Prismoja uudistetaan kovalla kädellä ja uusiakin on valmistumassa.
Saturaatioaste saavutettu hyvä tovi sitten. Kävijämäärät maakunnissa vähenevät ja uusinvestoinnit saattavat joissakin tapauksissa kannibalisoida lähistöllä olevien saman ketjun myymälöiden myyntiä. Eivät nämä muutamat uudet hypermarketit hirveästi neulaa liikuta
Iso osa ihmisistä panostaa laatuun hankinnoissaan kun kyse on autoista, työkaluista, kodinkoneista jne. Miksei samat ihmiset panostaisi laatuun myös PT-ostoksissa.
Keskon PT-kaupassa laatutietoiset asiakkaat muodotavat luultavasti merkittävän perusasiakaskunnan ja olenkin sitä mieltä, että laatumielikuvan ylläpitäminen tai parantaminen on Keskon ainoa mahdollisuus tasapainotella katteiden ja markkinaosuuden kanssa.
Olen pieni pelko persiissä seurannu Keskon hintainvestointia,
toivottavasti jää lyhytkestoiseksi kokeiluksi.
Pahinta Keskon tarinassa olisi, että muutaman posentin PT-kaupan markkinaosuuden lisäys raavitaan katteita kutistamalla. Pahimmillaan ollaan tilanteessa, että marginaalit kutistuu, laatuvaikutelma heikkenee, mutta markkinaosuus kasvaa vain murusia. Silloin ollaan pahassa kierteessä, jolloin laadusta ja asiakastyytyväisyydestä voi olla vaikea pitää kiinni.
Toki kasvua tarvitaan, mutta sitä varten on Keskon R&T.
Ilokseni olen seurannut Keskon epäorgaanista kasvua myös heikossa markkinassa. Toivottavasti siltä puolelta saadaan lisää uutisia.
Olen kyllä samaa mieltä. Lähtökohtaisesti ruokaostoksilla kuitenkin kaupataan samaa geneeristä tuotetta, joten mikäli tuotevalikoima on vastaava niin hinta jää ainoaksi erottavaksi tekijäksi ja siinä kisassa pärjäävät parhaiten kustannustehokkaimmat toimijat
Kyllähän K-kaupat ovat perinteisesti olleet hieman nopeampia tuomaan uusia palvelukonsepteja kuluttajien tarjolle. S-ryhmä aika hyvä ollut kopioimaan näitä nopealla aikataululla, joten kovaa on kisa asiakaskokemuksen optimoinnissa
Melkoisia eroja on kauppojen välillä tuoretuotteiden, hevi-osastojen, lihatiskien kalan ja lihan laadussa vaikka niistä samat artikkelit löytyisikin.
On varmasti eroa. Se maksukykyinen joukko, joka on valmis maksamaan preemiota ei vain ole kovin suurehko Suomessa. Tarpeeksi hyvä riittää suurimmalle osalle ja ainakin oman kokemuksen mukaan vaikkapa Prismat ovat parantaneet laatuvaikutelmaa viime vuosien aikana ja ovat huomattavasti lähestyneet Citymarketteja. Tässä vaiheessa voi jo kriittisesti alkaa pohdiskelemaan kilpailuasetelmaa
Muutenhan tekeminen vaikuttaa ihan hyvältä, mutta en ole erityisen innostunut ruokapuolesta, joka on valitettavan suuri osa yhtiön bisneksestä
Prismat ovat parantaneet joo, joten markkinan lipsuminen S-ketjulle tuskin johtuu pelkästä halpuutuksesta. Olisiko tässä Keskolla skarpin paikka.
Kehitettävää laatupuolella varmasti aina löytyy.
Suomessa ruokapuolen kilpailutilanne ei kaiketi ole ollut menneinä vuosina erityisen tiukkaa ja se voi johtaa kehityksen hidastumiseen. Hinnalla kilpailu on laiska ja huono ratkaisu jos muitakin mahdollisuuksia on löydettävissä.
Mielestäni meille on syntynyt pieni harha kilpailun puutteesta sen vuoksi, että pienille markkinoille mahtuu yleensä vain pari-kolme suurta toimijaa. Vuosikymmenten varrella meillä on pudonnut todella kovia pelureita kilpailusta ulos. Tukolla oli parhaimmillaan suurempi markkinaosuus kuin S-ryhmällä nykyään.
Mieletäni pt-kaupan keskeisiä kilpailuvaltteja ovat hinta, saavutettavuus ja valikoima. Jokaisella näillä sektorilla on pärjättävä vähintään kohtuullisen hyvin, jos aikoo puolustaa Keskon suuruista markkinaosuutta.
