En oikein ymmärrä minkä takia halutaan vähätellä muiden kuin suurten hypermarkettien osuutta. Niistä kuitenkin tulee volyymia ja tätä kautta mm. hinnoitteluvoimaa ja skaalaa ostopuolelle ja logistiikkaan. Tätä segmenttiä ollaan ilolla luovuttamassa kilpailijoille
Nyt täällä maalaillaan kuvaa, jossa K-kaupat ovat uusi Stocka ja vain isoimpiin kaupunkeihin on tarvetta järjestää muutama Citymarket
Arttu on kirjoitellut uuden yhtiöraportin Keskosta heti Q1:n jälkeen. 
Keskon Q1-raportti jäi hieman pehmeäksi, joskin näkymä loppuvuotta kohden säilyy hyvänä. Tunnistammekin useita Keskon tulosta tukevia elementtejä, joista osa oli nähtävissä jo menneellä kvartaalilla. Osakkeen tuotto-odotus säilyy mielestämme riittävänä tuloskasvun ja hyvän osinkotuoton tukemana. Toistamme lisää-suosituksen, ja nostamme tavoitehinnan 21,0 euroon (aik. 20,5) pitkän tähtäimen positiivisten ennustemuutosten ja etenkin RT-kaupan tuloskäänteeseen liittyneen epävarmuuden hälvenemisen myötä.
Rapsasta lainattua:
Rahavirta pakkasella, taseasema vakaa
Keskon Q1:n operatiivinen rahavirta heikkeni vertailukaudesta -25 MEUR:oon (Q1’24: 113 MEUR) sitoutuneen käyttöpääoman takia. Käyttöpääoman tasoja nostivat aiempaa aikaisempi varautuminen kevään sesonkiin, joka on ollut kaupanalalla trendi 2024-25 vuodenvaiheen tienoilla, sekä myyntisaamisten ajoitukselliset tekijät. Investoinneista ja vuokrakustannuksista puhdistettuna vapaa rahavirta ilman yritysostojen vaikutusta oli 212 MEUR tappiollinen (Q1’24: - 154 MEUR) Q1:llä. Yhtiön taseasema säilyi vakaana, kun nettovelan suhde käyttökatteeseen (ilman IFRS 16 eriä) oli 1,6x. Luku on kuitenkin ollut viime vuosien ajan nousussa pitkälti lisääntyneiden kauppapaikkainvestointien, yritysostojen sekä Onnisen ja K-auton logistiikkakeskuksen rakentamisen tähden.
Eilen Arttu kirjoitti, että “odotuksista jääneen tuloksen myötä raportti tulee todennäköisesti johtamaan ennustelaskuihin ainakin meidän osaltamme”. Tänään päivityksessä laskettiinkin lähivuosien näkymiä, mutta samaan aikaan nostettiin tavoitehintaa. Ok.
Tämän päivän analyysin mukaan: “Tukea sijoittajan tuotolle tuo noin 6 %:n osinkotuotto, joka ei itsessään riitä kompensoimaan asettamaamme tuottovaatimusta (8,5 %)” Mikä kuuden prosentin osinkotuotto? Tältä vuodelta Artun päivitetty arvio odottaa 4,6 %:n osinkotuottoa ja ensi vuodelta 5,4 %:n osinkotuottoa.
Joo tässä on kirjotusvirhe, pitäs olla 5 %. Korjaan.
Kerrottiin raportissa että RT-kaupan tuloskäänne vaikuttaa entistä varmemmalta, ja samaan aikaan pitkän tähtäimen ennusteet nousi. Otsikko ja valuaatio-osuus kertoo myös, että painotetaan näkemyksessä pitempää perspektiiviä. Eipä tästä miksikään kurssiraketiksi ole, mutta mun papereissa tämä kaatuu enemmän positiiviselle kuin negatiiviselle puolelle.
Ensinnäkin kiitokset Inderes, @Kesko_IR ja toimitusjohtaja Rauhala. Olipa hieno kuulla, että (ainakin) tällä foorumilla esiin nostettuja aiheita ja kysymyksiä kuullaan ja niihin reagoidaan jopa tuloskatsauksissa/yhtiöhaastatteluissa. Uskon, että puhun laajan joukon puolesta kun totean: erittäin arvostettavaa, että tällaiseen dialogiin löytyy halukkuutta! Kiitos.
Mitä tulee itse asiaan ja Rauhalan argumentteihin, olen pääjohtajan kanssa osittain samaa mieltä, mutta myös (asiallisesti) eri mieltä. Keskolla on erinomainen, kattava kokemus kauppiasmallin kautta johtamisesta. Samaa mieltä myös siitä, että kauppiasmalli ja kauppakohtainen liikeidea on yksi hyvä tapa rakentaa “personalized offer”, eli eri asiakassegmenteille rakennettu ja kohdennettu myymäläkokemuksen, tuotteiden, hinnoittelun, asiakaspalvelukokemuksen ja tarjousten yhdistelmä. Kaupan tutkimuksissa ainakin Porter (Competitive Strategy), Bell & Lattin (Shopping Behavior and Consumer Preference for Store Price Format), Coe & Lee (The Strategic Localization of Transnational Retailers) ovat tämän strategisen kilpailuedun toimivuuden tunnetusti osoittaneet.
Mutta siinä pysyn kannassani, että kauppiasmalli strategisena valintana ja toimintamallina ei ole nykyisin, tai tulevaisuudessa, enää yhtä kilpailukykyinen tapa luoda personoitua tarjontaa (offeria, eli kauppakohtaista liikeideaa). Historiallisesti kauppiaalla on ollut paras data ja ymmärrys ymmärtää asiakkaan tarpeita ja rakentaa paras kauppapaikkakohtainen liikeidea. Mutta kun tänään, ja yhä todennäköisemmin tulevaisuudessa, yhä useampi asiakkaan kohtaamispiste (josta kertyy dataa) tapahtuu digitaalisesti (some, verkkokauppa, appi, ostokäyttäytyminen kaupan sisällä jne…) keskimääräinen K-kauppias ei enää tunnekaan asiakastaan niin hyvin kuin hyvälle datalle rakennettu algoritmi. On vaikea nähdä mallia, jossa paikallinen kauppias ja hänen “oma datansa” voittaisi mallin, jossa on kaikista kosketuspisteistä kerätty data + hyvät algoritmit (joilla rakennetaan kauppakohtainen valikoima, hinnoittelu, asiakaskokemus, myymälälayout jne…). Yksinkertaistettuna: Mikäli kauppapaikkakohtainen liike-idea on voittava konsepti, esimerkiksi nimeltä mainitsematon osuuskauppa halutessaan pystyy rakentamaan Helsinki-Vantaan Salesta hyvinkin relevantin ja erilaisen kun sen mökkipaikkakunnan Salen. Tässä prosessissa, erityisesti tulevaisuudessa, onnistumisen määrävä tekijä ei siis enää ole “kauppiasmalli”, vaan kyky koota, ymmärtää ja työstää kattavaa asiakasdataa personoiduksi asiakaskokemukseksi.
Lisäksi näyttää siltä, että ainakaan verkkokaupan fulfillmentissä Kesko ei ole vielä pystynyt löytämään mallia, jossa kauppiasmalli olisi kilpailukykyisempi kuin muut mallit. Päin vastoin, olen ymmärtänyt, että kauppiaiden kesken taitaa olla melkoista vääntöä kenen K-raudasta verkkokaupan toimituksia toimitetaan (koska voluumit tuovat tehokkuutta vs. ei kannata ihan joka K-raudasta rakentaa keräilykeskusta) ja kuka ruokakauppiasta saa sen “micro fulfilment” järjestelmän oman Supparin/Cittarin kylkeen tuomaan voluumia…(ja kaikille sitä ei kannata rakentaa)? Investoiko kauppias omiin kuljetusrobotteihin vai onko muka Wolt kannattavampi? Kauppiasmalli tuo kyllä kilpailukykyä lähikaupan kiinteistöihin, mutta verkkokaupan investoinnit, tuotekehitys, yhteistyökumppanuudet tuovat kauppiasmalliin lisää kompleksisuutta, jossa kauppias ei olekaan enää “kilpailuetu”.
Haastattelussa oli erittäin hienoa kuulla pääjohtajan tiedostavan erilaiset kauppias-mallin mahdollisuudet. Enkä minäkään kriittisestä argumentoinnistani huolimatta ole vielä kauppias-mallia hautaamassa. Siinä on edelleen etuja, mutta tulevaisuudessa olisi erittäin hieno kuulla osana Keskon sijoitustarinaa, että miten kauppiasmalli tuo kilpailukykyä tulevaisuuden digitalisoituvassa kaupassa - sitä trendiä (digitalisaatio) ei kai kannata vastustaa? Ja miksi tämä kysymys on oleellinen? Koska @Jussi69 toi esiin, että kauppiasmallista irtaantuminen ei ole helppo vaihtoehto (jos se yrityksen kannalta osoittautuisi ei-kilpailukykyiseksi) → siksi kauppiasmallin modaaminen digiaikaan voisi olla “uusi menestyksen vuosikymmen”. Tällä nykyisellä mallilla kun näyttää valitettavasti tulevan jatkuvasti turpaan.
PS. Oli hieno kuulla, että hinnanalennusten osalta hintajousto kuulosti toimivan selvästi alle -1 (saavutettiin kaksinumeroinen kasvu kun hintojen lasku merkkituotteilla 4-6% ja Pirkka 9-12%).Tällaisilla hintajoustotasoilla hintojen alentamista tulisi siis ehdottomasti jatkaa! Vahvemman hintamielikuvan luomiseksi olen @JuhaR kanssa samaa mieltä, että jatkossa “pysyvästi edullinen” tarvitsee parempaa kohdentamista, jotta sillä olisi vaikutusta hintamielikuviin. Paremmat tuotteet ja investoinnin kaventaminen pienempään valioimaan voisi olla viisasta. Mutta joka tapauksessa tällaisella hintajouston tasolla tätä tulisi jatkaa!
Pirkka Kermaviilit pysyvästi edullista 0,39€ ja voittava hintamielikuva! Ja siihen viereen sitten ne Taffelin dipit normaalilla hyvällä katteella! Saadaan samalla voluumi & katteet K-kauppaan jatkossakin 
Tässä on Artun kommentit Keskon Tanskan shoppailuista.
Kesko kertoi saattaneensa tanskalaisrautakauppa CF Petersen & Søn-yrityskaupan maaliin. Lisäksi yhtiö kertoi saaneensa viranomaishyväksynnän Tømmergaarden-kaupalleen. Olimme aiemmin sisällyttäneet CF Petersenin luvut ennusteisiimme 1.5. alkaen ja tulemme sisällyttämään Tømmergaardenin viimeistään Q2-ennakkokommentin yhteydessä.
Pääjohtaja Rauhalaa oltiin haastateltu McKinseyn toimesta. Aiheena digitaalisuus, tiedon hyödyntäminen ja tekoäly.
Data-, digi- ja tekoälyasioista kiinnostuneille voi suositella myös tuoretta tietotilinpäätösrapparia.
Kyseessähän on vapaaehtoinen raportti, joka täydentää meidän talous- ja vastuullisuusraportointia ja kertoo, miten Keskossa hyödynnetään dataa asiakaskokemuksen parantamisessa sekä oman toiminnan tehostamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä ja arvonluonnissa. Mukana on paljon selkeitä case-esimerkkejä kaikilta kolmelta toimialalta.
Keskon tietotilinpäätös: Raportit ja presentaatiot
Toisella alustalla oli mielenkiintoinen kuluttaja-asiakkaan tekemä julkinen hintahuomio. Kuvan ja päivämäärien kera. Tässä tapauksessa K-marketista.
Kahvipaketti oli korostettu Pysyvästi edullinen etiketillä. Viiden viikon aikajaksolla etiketin korostama kahvipaketin hinta oli kuitenkin noussut 11%.
Ei vaikuta kovinkaan pysyvästi edulliselta. Vaikuttaa enemmänkin harhaanjohtavalta. Ja herättää kysymyksiä. Oliko tämä ainoa tapaus vai tehdäänkö tätä laajemminkin?
Mikäli muuttuneet kustannukset tai inflaatio kerrotaan syyksi, olisi hintamerkin voinut sentään ottaa pois.
Mikäli toiminta on totta taitaa Kesko leikkiä kuluttajien luottamuksella sekä Kesko brändin ja hintakampanjan uskottavuudella.
Senkin uhalla, että tämä kuuluisi enemmän sinne Omat kokemukset ketjuun, niin olin mielestäni havainnot saman. Nyt kun vielä varmistin K-Ruoka sovelluksen kuiteista, niin ainakin omassa lähicittarissa on esimerkiksi “Pysyvästi edullisen” mehukeiton hinta tosiaan noussut jollain parilla prosentilla viime viikkoina.
Mutta näin se ilmeisesti on tarkoitettukin, eli ei tuossa ole mitään “uutista”
(lähde)
Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin tuo kampanja on omasta (ja monen muunkin täällä kirjoittavan) mielestä tainnut olla vähän huti monellakin tavalla ja mielikuvamarkkinointi on kääntynyt koomiseksi, kun sen alla on myyty jotain Juhla Mokkaa 7-8 euron hintaan jne.
Itse ainakin asioin K-kaupoissa tuosta kampanjasta huolimatta (ja sille vähän hihittäen), en sen takia. Ei Kesko tule hintakilpailua voittamaan, tuskin kukaan (yhtiön johto mukaan lukien) sitä mieltä onkaan. PT-kaupan kilpailuetu pitää saada laadusta, valikoimasta, sijainnista, brandista ja muista sellaisista. Ja laajemmin sijoituscase nojaa ihan muihin asioihin kuten kannattavuuteen, muihin liiketoimintoihin jne.
