Sievin omistukset ovat listaamattomia, joista harvemmin taitaa saada jotain 15-20 EV/EBITDA kertoimia (ei toki boreon omistusten kertoimet, vaan itse boreon), kun vastaavia on tarjolla myös 5-7 kertoimin. Miksi kukaan maksaisi näistä listaamattomina enempää? Indoor toki poikkeus.
Jos sijoittaja haluaa niin kovasti suojautua finanssikuplalta, eikö kannata vain mennä itse kokonaan käteiseen, eikä ehdota että yhtiö menisi - jonka strategiana on kuitenkin tehdä 13% ROEta.
Millä tavalla Sievissä pitäisi sinun mielestäsi toimia jos fuusio ei toteudu ? Minulle käy hyvin, että Sievi jatkaa entisellä toimintatavalla. Erilaiset toimintavaihtoehdot olisi hyvä olla mietittynä, ettei sitten yhtiökokouksen jälkeen olla ilman suunnitelmia, jos fuusio jää toteutumatta. Koska osa haluaa selvästikin saada Sievin piilevän arvon osakkeen hintaan, on heillä pyrkimys pikarahastaa eikä olla pitkäaikainen omistaja. Mulle riittäisi kohtuullinen osinko ja pienempi riski.
Muistaakseni Inderes:in tavoite itsenäiselle Sieville oli 2,80 eur/osake.
Koko salkun myynti on juurikin verotuksen vuoksi huono vaihtoehto. Salkku on pääosin tehty 2008 - 2009 ja täydennetty nyt maaliskuussa 2020. Suojautua voi johdannaisillakin.
Joko jatkaa entisellään, koittaa saada parempi vaihtosuhde boreon kanssa tai vaihtaa strategiaa esim. vastaamaan boreon strategiaa. Onnistuessaan keskimmäinen varmaan tuottoisin, mutta uusi yhtiö ei varmastikaan sopisi kaikkien sieviläisten salkkuun enään, sijoituscasen muututtua paljon.
Inderesin tavoite 2,1eur jos fuusio ei toteudu.
PS. vaikka sievin omistukset näytteleekin isompaa roolia ehdotetussa yhtiössä kuin 40% (käyttökattella mitattuna), boreolta kuitenkin löytyy se valmis “plattformi”, joka puolestaan myös pitäisi vaihtosuhdetta pohtiessa arvostaa jonkin arvoiseksi?
Minkä arvoinen tämä platformi mielestäsi on ja mitä siihen kuuluu?
Pitkäjänteisille Sievin omistajille joku hetkellinen tavoitehinta tuskin merkkaa mitään. Osingonmaksukyky sen sijaan merkkaa. Yhdistyneen Boreon osingonmaksukyky on täysin spekulatiivinen (ja osingoista tulisi vain 40 % sieviläisille).
Kaatamalla kauppa varmistetaan Sievin osingonmaksukyky ja vahva tase pitkälle tulevaisuuteen.
Minusta Sievin tulisi jatkaa nykyisellä strategialla. Sievin hallituksen tulee varmistaa, että tämä vaihtoehto säilyy aidosti mahdollisena eikä ajaa vain Preaton etua.
Ainakin itselle yrittäjänä Sievin yritysostomalli, jossa yrittäjä/myyjä jää uuteen perustettuun yhtiöön vähemmistöomistajaksi ja säilyttää upsiden on paljon mielenkiintoisempi. Boreon malli ”pakottaa” myymään mahdollisimman hyvää hintaan. Sievin mallissa voi hyväksyä kohtuullisen hinnan, koska myyjänä on edelleen mukana arvonnousussa ja yhdessä sovitussa exit-tavoitteessa.
Minä en osaa nähdä Boreon ”platformissa” muuta kuin velkaa ja kuumaa ilmaa kurssissa. Pitkällä tähtäimellä ainoastaan allaolevien yhtiöiden kassavirta merkitsee.
Minulla ei ole mitään meriittejä, saati tietotaitoa arvioida tälläistä, mutta jos sievi haluaisi muuntautua “sarjayhdistelijäksi” tms., tämä varmasti vaatisi paljon työtä ja olisi riskisempää yrittää yksin tälläistä strategia muutosta kuin hypätä jo valmiiksi puksuttavaan junaan.
Ei toki tavoitehinnalla ole suurta väliä, mutta jos olettaa että sievi pääsee n. 13% ROEen pitkälläaikavälillä, niin P/B 1,3 alkaa olemaan aika ylälaidassa käypää arvoa? Ja sievin maksettu osinko on myös aina pois sieltä sijoitustoiminnasta, eikä P/B 1,3lla sekään kauhean korkeaa tuottoa tarjoa, 2-3% väliltä, pois lukien mahdolliset lisäosingot yms. mitkä myös ovat toki pois itse yhtiön coresta.
Boreon nettovelka/käyttökate 2,5 luokkaa, joten ei kai siitä nyt minään kriisiyhtiönä pitäisi puhua, vaikka kauheasti ei paukkuja olekaan lisää velkaantua ennen vanhojen velkojen sulattelua?
Boreokin tavoittelee (tavoitteet on toki tavoitteita) joka vuosi kasvavaa osinkoa, enkä tiedä miksi se olisi “täysin spekulatiivinen”, osaatko avata?
Kannattaa muistaa, että itsekin pidän tuota 40/60 vaihtosuhdetta huonona, ja yritän vain tarkastella tilannetta mahdollisimman realistisesti, mistä keskustelu täällä välillä poikkeaa vähän liikaa, esim. kommenttien kuten “boreo on konkurssikypsä velkakasa, joka viimeisenä oljenkortenaan yrittää ryöstää sievin”.
Mutta ei kai boreo hae suoria synergioita paitsi “addon” ostoillaan niinkuin sanoit, vaan enempi se luo arvoa kehittämällä kohdeyhtiöitä, laskemalla samaisten yhtiöiden rahoituskuluja sekä kerroinarbitraasin kautta. Sievillähän on samat edellytykset, kerroinarbitraasia lukuunottamatta.
Nykystrategiallaan sievi ei voi hyötyä kerroinarbitraasista sekä sen verovelat seuraavat myös aina ikävästi perässä.
Kuten sanoin, se että sievi muuttaisi strategiaansa boreon kaltaiseksi on mielestäni myös varteenotettava vaihtoehto, mutta siinä on varmasti omat riskinsä, pitempi aikataulu sekä tuo ylimääräisiä kuluja.
PS. Talenomin kaltaisella konsolidoijalla on myös yritysostoihin enemmän riskiä (mielestäni), kun yritetään enemmän myös hakemaan niitä operatiivisia synergioita, mutta talenom ei toki ole tästä skenaariosta malliesimerkki 
Mielestäni tuo on hyvä ja asiallinen kysymys. Boreo itsekin kertoo olevansa kasvualusta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Tuskin sentään turvetta kuten yleensä. Esimerkiksi Talenomilla on siinä mielessä oikea platformi, että se ostaa tilitoimiston, jonka toiminta tehostuu Talenomin automatisoidun tuotantolinjan ja suurtuotannon etujen ansiosta. Boreo taas ei edes hae synergioita ostokohteiden välillä, ja sillä ei ole Talenomin kaltaista tuotantokeskusta, jonka avulla ostokohteista saataisiin lisää tehoja. Aika vähän konkreettista sisältöä - ja arvoa - Boreon platformilla taitaa olla, jos sillä käytännössä tarkoitetaan mallia, jossa ostetaan toimiva yritys suurelta osin velkarahalla ja pidetään se omistuksessa.
Boreohan maksaa yrityskauppoja pitkälti omalla osakkeella.
Yrittäjälle tämän luulisi olevan varsin houkutteleva vaihtoehto - yrittäjä jatkaa Boreon osakkeenomistajana isolla panoksella, ja hänen omistukselleen on olemassa likvidimpi jälkimarkkina kuin jos olisi Sievin tytäryhtiön vähemmistöomistaja.
Lisäksi oletan, että myyntivoittovero olisi tässä yrittäjälle kohtuullisempi kuin jos hänen yrityksensä ostetaan rahalla. Tosin en ole ihan varma, miten verokohtelu menee kun kauppahinta maksetaan osittain rahalla ja osittain osakkeilla, joten joku toivottavasti korjaa/tarkentaa.
En kyllä ole varma siitäkään, kohdistuuko yrittäjien saamiin Boreo-osakkeisiin luovutusrahoituksia tai onko tapana maksaa tiettyjen ehtojen toteutuessa myöhemmin lisäkauppahintaa entisten yrittäjien motivoimiseksi jatkamaan yrityksen palveluksessa.
Mutta en siis täysin ymmärrä tätä argumenttiasi miksi olisi yrittäjälle siis huonompi.
Niin Sievi voisi tehdä sen itse tai lähteä kimppaan Boreon tai jonkun muun kanssa. Ei minua Boreon strategia kismitä, vaan ehdotettu epäreilu vaihtosuhde (ja sen takiahan Boreon omistajat ajavat yhdistymistä kuin käärmettä pyssyyn).
Samalla logiikalla Boreo ei voisi maksaa osinkoa ikinä, koska se olisi pois sitten sarjayhdistelijän sijoitustoiminnasta.
Velkaantuminen on tapissa Boreon omien tavoitteiden perusteella (Boreon tavoittelema nettovelkaantumisaste). Boreo ei tarjoa kaupassa rahaa, koska sillä ei ole rahaa, jolla maksaa Sievin osakkeista.
Osaan avata. Sievi maksoi osinkoa tänä vuonna 4 senttiä kurssin ollessa 1,40 € hujakoilla. Siitä saadaan noin kolmosen osinkoprosentti. Boreo maksoi tänä vuonna 40 senttiä keväällä ja kohta 40 senttiä lisää. Investing comista laskettu osinkoprosentti n. 1,40. En kyllä ymmärrä, mikähän pointti on sarjayhdistelijän maksaa osinkoa velkarahalla kun se on pois tulevaisuuden tuotoista, osaatko sinä vastata?
Taitaa olla väärää tietoa investing.comissa, osingot ovat kai tänä vuonna 20 senttiä ja 20 senttiä.
Vielä pahempi. Tämä ei ole Juurikin sota, mutta vanhana myrkkysotaveteraanina alkaa jo tuntua, että taas mennään! Kunnes tulee huomisaamu.
Kättä pystyyn virheen merkiksi, näin on. Ei pitäisi luottaa epämääräisiin lähteisiin. Osinko on irronnut 16.4., jolloin kurssi on ollut 49,30 euroa. Osinkoprosentti on siis 16.4. kurssilla ollut 0,8 %.
Minusta Boreon osake p/e 35 ja p/b 9,5 ei ole houkutteleva ”valuutta”. Se ei ole sitä Sievin omistajana ja varmaan ajattelisin samoin jos olisin myymässä yhtiötäni Boreolle.
Sievi voi myydä Boreolle tai muulle ostajalle haluamansa yhtiöt käteistarjousta vastaan, jakaa ne rahat osinkoina osakkeenomistajille ja näin jäljelle voisi jäädä vain Indoor Groupin sisältämä Sievin pörssi tickeri, joka muuttaa nimensä esim Indoor Group Oyj:ksi ja omistajat voivat tällöin myydä nämä osakkeet ja saada niistä rahaa tai holdata niitä vaikka maailman tappiin. Näin ollen vältettäisiin myös kaikki listautumiskulut. Tämä on tietysti täysin keksitty skenaario, mutta mahdollinen.
Voihan se, mutta yhtä vähän tai vähemmän järkeä siinä on kuin sievin vuosittaisessa osingossa (lisäosingot ehkä sitten järkevämpiä)
Juu, 20% perus velkaantumisasteesta käyttämättä. Mutta pointti oli ettei nämä nyt mitään täällä huudellun kriisiyhtiön lukuja välttämättä ole?
En ymmärrä minäkään, mutta se ei vielä tee boreon osingosta spekulatiivista? Jos spekulatiivinen viittaa kolikonheittoon tai vastaavaan epävarmuuteen?
Mutta itse toki tunnen boreon heikosti, joten @Joonas_Korkiakoski kannattaa haastaa/konsultoida boreota koskevissa kysymyksissä.
Boreo on jo nykyisellä (H1/2021) nettovelkaantumisasteella 162.4% Kauppalehden (9.9.2021) “velkakeisareiden” listalla hyvin edustettuna. Tarkoittaako “20% perus velkaantumisasteesta käyttämättä”, että Boreo voi vielä huoletta nostaa velkaisuuttaan 20%, mikä nostaisi nettovelkaantumisasteen 200% tuntumaan? Alma-Talentin tunnuslukuoppaan mukaan Boreon tilanne olisi tällöin välttävän ja heikon rajoilla. Edelleen korkeaan velkaantumiseen liittyvä suora lainaus oppaasta: “Korkean velkaantuneisuutensa vuoksi yritys ei saa välttämättä rahoittajilta lisälainaa esim. kasvun rahoittamiseksi. Mitä korkeammaksi tunnusluvun arvo nousee, sitä heikommat mahdollisuudet yrityksellä on saada rahoittajilta lisärahoitusta.”. Odotan mielenkiinnolla Boreon Q3/2021 velkalukuja, joko ollaan lähempänä kriisiyhtiötä?
Yhdistymisprojektissa on tietenkin kysymys Boreon ja Sievin tulevaisuudesta, mutta ennen kaikkea Preato Capitalin näppärästä operaatiosta helpottaa Boreon ahdinkoa sen omilla osakkeilla ostettavan Sievin avulla?
Tarkoitin nettovelka/käyttökate-astetta, joka taitaa olla mielekkäämpi mittari hyvää kassavirtaa tuottaville firmoille, tämä on nyt n.2,5 ja boreon tavoite on operoida 2-3 välillä:
Esim harvia yrittää myös operoida 1,5-2,5 velkaisuusasteella, joka on toki romahtanut (åääosin) käyttökatteen voimakkaan nousun takia.
Kauppalehden pörssiosion mukaan Boreon nettovelkaantumisasteen ja liiketoiminnan rahavirran kehitys neljän viimeisen kvartaalin osalta näyttää tältä
| Q3/2020 | Q4/2020 | Q1/2021 | Q2/2021 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 111,3 % | 119,3 % | 142,6 % | 162,4 % | |||
| 3,9 M€ | 0,9 M€ | 0 M€ | -0,3 M€ |
Nettovelkaantumisaste ja liiketoiminnan rahavirta näyttävät menevän selkeästi eri suuntiin huolestuttavalla tavalla. Kysymys ei näyttäisi lainkaan olevan hyvää kassavirtaa tuottavasta yrityksestä, jolle sanot nettovelka/käyttökate-asteen olevan hyvä mittari. Nettovelka / käyttökate on toki Boreon omien tavoitteiden mukainen. Korkea nettovelkaantumisaste ei kuitenkaan ole yhtiön sisäinen asia, jos toimintaa tarvitsee rahoittaa ulkopuolisella rahoituksella omien osakkeiden jakamisen sijaan.
Odotan mielenkiinnolla Boreon Q3/2021-tietoja. Toistaiseksi pelkään pahoin, että Preato Capital ajaa Boreon ja Sievin yhdistymistä, jotta jälkimmäisen vakaata taloustilannetta voidaan hyödyntää edellisen hyväksi. Ja nimenomaan yhdistymistä, koska Boreolla ei olisi taloudellisia resursseja ostaa Sieviä muuten kuin omilla osakkeillaan, eikä 90% osuuden ostaminen todennäköisesti onnistuisikaan nykyisellä hintatasolla.
Boreolla käyttöpääoman muutokset taitaa heiluttaa itse rahavirtaa kvartaali tasolla aika paljon (varsinkin korona aikana), ja esim. Q2 varastotasoja on nostettu, joten en tiedä onko itse rahavirran seuraaminen mielekkäintä vai sitten vaikka käyttökatteen.
Yhtälailla mainitsemasi Q3/2020 oli vahva rahavirraltaan, koska varastotasoja ajettiin alas.
