Kiina on noussut kovaa vauhtia viimeiset vuosikymmenet. Itseluottamus siellä tuntuu olevan korkealla. Nyt piilossa holdattuja kortteja lyödään geopoliittiseen pöytään. Jos olen pitkään veikannut Idän hevosta, niin ehkä jopa nyt uskon Lännen hevosen voittavan tämän lopulta. Toki kipeää voi tehdä monta vuotta molemmin puolin.
Paljon tässä saagassa on vielä näkemättä ja Putinin dedollarisaatiopyrkimys on tuotu nyt melko selvästi Putinin suusta strategisena tavoitteena ulos. Lännellä on tässä toki paljon hävittävää, eikä pienin haaste ole se että printtikoneeseen saattaa tulla inflaation aiheuttama koneen hyytyminen.
Länsi on asettanut voimakkaita pakotteita Venäjälle, mutta kipeimmät pakotteet on vielä länneltä antamatta. Lääkkeiden ja muiden elintärkeiden tuotteiden vientiä ei ole vielä rajoitettu, mutta bilateraalisessa maailmassa noitakaan ei myydä enää vapaasti.
Venäjä on suuri ruoantuottaja, mutta tuo ison osan siemenistä Euroopasta. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea tästä yhteisriippuvuudesta tulee vielä loppuvuoden aikana paljastumaan. Venäjän strategistit ovat ainakin minun silmissäni menettäneet uskottavuuden täysin. Joskaan ei EU:n sinisilmäisyys ja energiariippuvuuskaan hurraa-huutoja saa aikaiseksi. Kiina ja Yhdysvallat voittavat suhteellisesti tässä eniten ja vanha manner ampuu itseään jalkaan jo kolmannen kerran 100 vuoden sisällä.
Joka tapauksessa Idän leriillä ei tunnu olevan tarjota muuta kuin ikävää elämää. Fiksuimmat muuttavat länteen. Äly on lopulta arvokkaampi resurssi kuin öljy.
Tämän uskon olevan lopulta ratkaiseva asia. Tietty vaikutusta on mahdotonta arvioida ja mitä ikinä jälkikäteen tapahtuukaan, niin tuskin voidaan sanoa sen johtuneen tästä tai tuosta. Kiina ja muut maat pystyvät varmasti pitämään merkittävän osan talent poolistaan kotimaassa tarjoamalla näille kaikkea kivaa ja ehkä vähän kiristämällä ruuvia sopivissa paikoissa, mutta osa lähtee lätkimään ja en usko, että kyseiset maat pystyvät houkuttelemaan kovia kykyjä mistään muualta maailmasta.
Kaikki eivät halua muuttaa kotimaastaan, vaikka ruoho olisi vihreää rajan toisella puolen. Mutta ne, jotka muuttavat, eivät varmasti valitse Kiinaa tai Venäjää. Uskon tämän ilmiön vain voimistuvan, koska ulkomaille muuttaminen on alati helpompaa. Enää ei ole hyppy tuntemattomaan, vaan usein kohdemaassa on jo käyty vaikkapa vaihto-opiskelijana. Lisäksi paikallisesta kulttuurista, kielestä ja kaikesta muusta on ihan eri tavalla tietoa internetin myötä ja varsinkin suurissa kaupungeissa ulkomaalaisiin suhtaudutaan vähän toisin, kuin muutama vuosikymmen sitten.
Aika järkyttäviä videoita leviää taas kiinasta. Kotieläimet tapetaan kadulle koska niiden pelätään levittävän koronaa, ihmisiä laitetaan lockdowneihin busseihin yms… en tiedä onko paras ketju näille twiiteille mutta laitanpa kuitenkin
Saanko heittää tähän väliin pari kirjavinkkiä Kiinasta. Luin ensimmäisen kuvan kirjan tuossa viikko-pari itten ja nyt kesken jälkimmäinen. Erinomaisia teoksia molemmat.
Ensimmäinen avaa aika hyvin sitä totalitaarista kontrollia, jota Kiina kansalaisiaan - ja erityisesti vähemmistöjään - kohtaan harjoittaa. Antaa hyvää perspektiiviä myös valtion/kommunistisen puolueen suhtautumiseen yritysmaailmaan ja teknosektoriin. Suosittelen.
Jälkimmäinen on enemmänkin sellainen viimeisten vuosikymmenien taloushistoriikki, jossa käydään läpi muutoksia joita on tapahtunut esimerkiksi yritysrintamalla, työelämässä, pörssissä ja asuntomarkkinoilla. Toki (talous)politiikkaa unohtamatta. Lämmin suositus myös tälle jos suomenkielinen Kiina-kirjallisuus kiinnostaa.
Aihe johon pitäisi paneutua syvälisemmin. Viime aikoina muut aiheet vieneet huomiota, mutta kelpaako vanhemmat kirjat suosituksiksi?
Eli jos ei ole lukenut Pekka Mykkäsen Isonenä kurkistaa Kiinaan, niin siinä ainakin yksi ihan hyvä kirja.
Itse olisin kiinnostunut myös kaunokirjallisuudesta etenkin tämän päivän Kiinaa koskevia (toki kulttuurillisesti merkittävätkin teokset kiinnostavat).
Romaaneista monelle varmasti tutut Qui Xialong ylikomissario Chen Cao sarjan kirjat auttoivat ymmärtämään 2000-luvun alun Kiinaa. Näköjään jäänyt pari viimeisintä lukematta Qiu Xiaolong - toki kirjoittaja asunut Yhdysvalloissa viimeiset 30 vuotta, eli kuinka Kiinalaiseksi tätä voi laskea?
Tässä tietoa artikkelista:
Viime viikot on jännitetty, miten toinen epädemokraattinen maa eli Kiina pelaa korttinsa tässä tapauksessa. Kiinaan liittyy lukuisa riskejä, kuten kiinteistömarkkinat, pandemia, Taiwanin kysymys ja ihmisoikeustilanne. Myös Kiina voi joutua sanktioiden kohteeksi. Ja se koskettaisi myös Helsingin pörssin yhtiöitä.
Lopulta sijoittaja pohtii riski-tuotto-suhdetta. Kiinan talouskasvu ja megatrendit kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Epädemokraattinen Kiina eroaa Venäjästä siinä, että Kiina viestii halustaan vaurastua ja nostaa kansalaisten elintasoa.
OP:n pääanalyytikko Antti Saari on löytänyt Helsingin pörssistä joukon ensisijaisia kärsijöitä, jos Kiinasta tulisi ”toksinen markkina laajoine pakotteineen” ja se auttaisi Venäjää pakotteiden kiertämisessä.
Hissiyhtiö Kone olisi selvin kärsijä, sillä sen liiketoiminnasta jopa 40 prosenttia on Kiinasta. Valmetilla puolestaan tilauskannassa neljännes tulee Kiinasta. Finnairin kilpailuetu on jo syöty, kun lennot kulkevat Venäjän ilmatilan ulkopuolella.
Toimintaa Kinassa on merkittävästi myös seuraavilla yhtiöillä: UPM, Stora Enso, Wärtsilä, Cargotec, Konecranes ja Metso-Outotec. Lisäksi monilla pörssin yhtiöillä on Kiina-altistusta rajallisesti. Esimerkiksi Huhtamäen tai Kemiran toiminnasta noin 10–15 prosenttia on Aasiasta ja pelkän Kiinan osuus jää pieneksi.
Oliko välillisiä vaikutuksia huomioitu? Puuilo, Tokmanni, Verkkokauppa, Kesko…? Paljon on Kiinassa halvalla tuotettua tavaraa hyllyssä kaikissa näissä.
Siinä mielessä artikkeli oli hiukan pinnallinen, että välillisiä vaikutuksia ei pahemmin käsitelty. Ehkä se keskittyi enemmän raskaampaan teollisuuteen, eikä niinkään yrityksiin, joiden tulokseen vaikuttaa paljon tuonti.
Siinä oli mietitty vaikutusta terästeollisuuteen:
Aluksi Kiina-sanktiot vaikuttaisivat selvästi vain kapeaan joukkoon yhtiöitä. Kiinan talouden heikkeneminen sanktioiden myötä vaikuttaisi enemmänkin kokonaisuutena globaaliin talouteen ja sitä kautta raaka-aineiden Kiinan kysynnän heikkenemiseen. Silloin maailmanmarkkinahintojen kautta kotimaiset teräsyhtiöt olisivat kärsijöitä. Toki pakotteet voisivat myös lisätä länsikysyntää ja tulpata Kiinan halpateräksen länsitietä.
Jos ja minun mielestä kun Kiinaan joudutaan pakotteita suuntaamaan niin vaikutukset on erittäin laaja alaisia ja voimakkaasti vaikuttavia kaikkeen kulutustavaran ja myös kestohyödykkeiden hintaan. Vinkkinä sinne analyytikolle.
Inflaatio lähtee lapasesta ja keskuspankit joutuu puuttumaan tähän oikeilla toimilla. Qe muuttuu qt ja samaan aikaan nostetaan korkoja kun on pakko. Tämä taitaa olla tavoitteena tämän aiheuttajilla.
Kiinan BKT:n kasvu jäi 4,8 %:iin Q1:llä alustavien tietojen mukaan.
Kulutus kasvoi hitaammin, teollisuus samaa vauhtia kutakuinkin BKT:n kanssa.
Mikä veti taloutta taas oli… Investoinnit.
Pettisillä taas hyvä kertaava setti miten talouden tasapainotus ei edisty. Johtuen vuoden tärkeydestä puoluekokouksen tiimoilta menee BKT:n kasvu tasapainon edelle tänä vuonna.
“The total value added of industrial enterprises above the designated size grew by 6.5 percent year on year in the first quarter.”
“In the first quarter, the total retail sales of consumer goods reached 10,865.9 billion yuan, up by 3.3 percent year on year.”
“In the first quarter, the investment in fixed assets (excluding rural households) reached 10,487.2 billion yuan, up by 9.3 percent over that of the previous year. Specifically, the investment in infrastructure was up by 8.5 percent year on year; that in manufacturing up by 15.6 percent, and that in real estate development up by 0.7 percent.”
Kiinan häikelemättömyys on jäänyt Putinin hyökkäyksen takia varjoon, mutta kommunistinen diktatuuri pitää kansaa panttivankinaan omikron-flunssan varjolla. Tällä luultavasti vain pelataan aikaa, jotta kansalaisten valvontakoneisto saadaan täyteen potentiaalliinsa. Kiinan diktatuuri tuskin välittää siitä, että maailmantalous sakkaa pari vuotta, kun kansa saadaa täyteen kontrolliin ja täten oma valta turvattua kansannousua vastaan. Kun kansa on täysin kontrollissa, niin puoluekoneisto voi ryhtyä entistäkin kovempiin toimenpiteisiin (Taiwan, ulguurien kansanmurhan tehostaminen, yksityisen omistuksen kansallistaminen).
En epäile lainkaan maan hallinnon ja eliitin häikäilemättömyyttä mutta taitaa tässä olla aika paljon kyseessä lähinnä totaalinen möhliminen koronan hoidossa: omat rokotteet eivät toimi, vanhaa reseptiä eli täyssulkuja joudutaan siksi toistamaan koko ajan. Kontrolli oli jo ennen tätä tiukkenemaan päin ja vaikea nähdä isoja sulkuja puolueen suosiota hyödyttävinä tekijöinä kuten kiinalaisten tyytymättömyydestä näkee.
Ihan mielenkiintoista olisi arvuutella, että laadittaisiinko omikronia vastaan edes rokotetta? Jos siis se olisi ollut se alkuperäinen löydetty virusmutaatio. En nyt lähde arvuuttelemaan asialla, mutta tämä nousi viestistäsi mieleen.
En osaa sanoa. Eikä ole ihan tämän ketjun aihekaan.
Totesin että Kiinan rokote ei toimi mutta en myöskään että muuallakaan toimisi. Jos miettii asiaa miten muotoilit sen. Mutta jos sulkutoimet antavat jotain osviittaa niin meillä niihin ei enää ole menty isosti, Kiina tuntuu jääneen 2020-luuppiin kiinni.
