Tässä on Salkunrakentajan juttu Kiinan talouteen ja erityisesti maan osakkeisiin liittyen.
Jutussa on lainattu Nordean sijoitusstrategin Hertta Alavan ajatuksia.
Kiinan paino kehittyvien maiden indeksissä on laskenut dramaattisesti – yli 40 prosentista alle 25 prosenttiin.
”Laajasti hajautetut kehittyvien maiden rahastot eivät olekaan enää niin riippuvaisia Kiinan markkinoiden kehityksestä kuin aikaisemmin”, Alava muistuttaa.
Taktisessa allokaatioissa Nordea suosittelee kehittyville maille alipainoa ja ylipainoa Euroopan osakemarkkinoita.
Alaotsikot:
Talous kasvaa, mutta kulutuskysyntä matelee
Keskuspankin politiikkaa sekavaa
Osakkeiden arvostuskerroin historiallisen alhaalla
HSCEI:n ( Hang Seng China Enterprises Index) arvostukset ovat melkoisesti halvemmat kuin Viissatasessa sekä toteutuneet että tulevat P/E-luvut ovat alle 9, kun taas SP500:ssa P/E-luvut ovat 20 paremmalla puolella.
Koneen osake, joka hyvin riippuvainen Kiinan markkinoista, ottanut kivasti etunojaa viimeisen vuoden aikana. Indikoiko sitä, että Kiinassa olisi talouden/rakentamisen pohjat ohitettu?
OP:lta tuli tunti sitten erittäin kattava video "Hintasota kiivastuttaa Kiinan deflaatiota, Jussi Hyödyn pitämänä (löytyy ilmeisesti spotifystakin).
Timestamps:
00:13 Kiinassa kurkunleikkaajakilpailulta ei välty kukaan 13:33 Deflatorisuus on kiihtynyt nopeasti kesän aikana 23:24 Asuntomarkkinoiden kuplan puhkeaminen jatkuu 36:28 Kiina on ajautumassa Japanin tasetaantuman kaltaiselle uralle
Kiina on kokenut yhden historian suurimmista talouskuplien puhkeamisista. Kiinteistöosakkeet ovat lähes 20 vuoden pohjilla ja niiden arvo on laskenut yli 90 % vain neljässä vuodessa. Kiina, talousihme?
Deflaatio on vaivannut Kiinaa viime vuodesta lähtien ja näyttää edelleen kiihtyvän, mikä uhkaa maan talousnäkymiä.
Kuluttajahintojen kasvu on hidastunut, ja laajempi hintojen mittari “bruttokansantuotteen deflaattori”, on laskenut viisi kvartaalia peräkkäin. Tämä voi jutun mukaan jatkua vuoteen 2025 asti, mikä olisi pisin deflaatiokausi sitten vuoden 1993. Laskevat palkat ja heikko kulutus voivat yhdessä pahentaa tilannetta entisestään, lisäksi erilaiset asiantuntijat vaativat kiireellisiä talouspoliittisia toimia tilanteen korjaamiseksi.
Taitaa jollakin tavoin olla jopa tavoiteltu tilanne jolla avitellaan vientiteollisuutta?
Toki se Kiinan ulkopuolella aiheuttaa huolta kun joudutaan kamppailemaan Kiinan alentuneita tuotantokustannuksia vastaan.
Viennin elpyminen tuontia voimakkaammin olisi Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle loistavaa.
Kiina on jo niin iso, että viennin kasvu lähinnä heijastelee sitä valtavaa heikon kotimaisen kulutuksen epäsuhtaa mistä on tässä ketjussa puhuttu paljon. Isojen talouksien pitäisi pystyä kuluttamaan, mitä ne tuottavat. Muu maailma on lopulta pinteessä Kiinan ylituotannon tuhotessa eri teollisuuden yms. aloja.
Juttu ei ole muurin takana, huomasin ettei kukaan ollut klikannut sitä. Koetan muistaa jatkossa mainita, onko muurei vai ei.
Elokuussa Kiinan henkilöautojen myynti laski 1,1 % edellisvuoteen verrattuna viidettä kuukautta peräkkäin. Sähkö- ja ladattavien hybridiautojen (NEV) myynti kasvoi kuitenkin 43,2 % kattaen jopa 53,5 % kokonaismyynnistä. Myynnin kasvua tukivat valtion myöntämät “vaihtotukiaiset” saastuttavien autojen vaihdossa. Vaikka NEV-myynti nousi, autokauppiaat kärsivät silti hintojen laskusta, ja yli puolet kärsi tappioita.
Alla olevan jutun pystyy lukemaan, ainakin, jos on kirjautunut palveluun ja varmaan muutenkin, jos ei ole kauheasti lukenut juttuja Reutersin sivuilta.
Drivers are eligible for a cash subsidy of as much as 20,000 yuan ($2,823) when trading in petrol-powered cars to buy NEVs, while those trading in petrol-powered cars for smaller-engine alternatives are entitled to up to 15,000 yuan.
Öljyn hinta alimmillaa sitten Ukrainan sodan alkamisen, mutta yo. sivulla mielenkiintoinen selitys tälle:
" WTI crude oil futures dropped over 4% to $65.5 per barrel on Tuesday, approaching their lowest level since November 2021, after OPEC cut its demand forecasts for the second time in two months. OPEC now expects global oil demand to grow by 2 million barrels per day (bpd) in 2024, which is 80,000 bpd lower than its previous estimate. For 2025, OPEC revised its demand growth forecast to 1.7 million bpd, down by 40,000 bpd from earlier projections. These cuts are driven by weaker oil consumption in China, especially as the rise in electric vehicle sales reduces traditional fuel demand. The prospect of OPEC+ increasing production in December adds further pressure, with analysts predicting a potential surplus in 2025. Despite the overall bearish tone, losses were somewhat limited by concerns over Tropical Storm Francine, which threatens oil and gas production as well as refinery operations along the Gulf Coast."
Aloin hetken pohtimaan OPECin roolia (ja puolueettomuutta) öljyn kulutuksen ennustajana, mutta jätin sikseen kun ei liity kaikilta osin ketjuunkaan.
Alla hieman kuitenkin vertailevaa ennustamista vuoden takaa kansainväliseltä energiajärjestö IEA:lta. Eli muutaman kerran kun OPEC vielä leikkaa noita kysynnän kasvuennusteitaan, se alkaa päästä samoihin lukuihin, jotka IEA ennusti jo vuosi sitten.
Jussi Halme on tehnyt videon Kiinasta, joka kiinnostanee tätä ketjua seuraavia.
Kiinan talous on ainutlaatuinen ja poikkeaa selvästi muista suurista talouksista. Siinä missä kuluttajien osuus bruttokansantuotteesta on monissa maissa 50–75 %, Kiinassa tämä osuus on vain 40 %.
Sen sijaan Kiina nojaa vahvasti investointeihin kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja tuotantoon, jotka ovat luoneet maailmankuulun ”Made in China” -ilmiön. Nyt, kun kiinteistömarkkinat ovat romahtaneet ja kulutuksen puute on alkanut hidastaa talouskasvua, Kiina kohtaa vakavia haasteita, jotka se yrittää ratkaista lisäämällä vientiä.
Yrittäjäsektori näyttää Kiinassa huonommalta kuin Suomessa nyt ja se on jo paljon sanottu se. Kukaan ei halua perustaa uutta yritystä. Kollektiivinen syyllisyys epäonnistumisesta voi ajaa koko suvun tuhoon.
Lue koko ketju.
Failed founders are getting dragged through the courts. One VC described the industry as a “debt chasing monster”. Their spouses and parents can be implicated. They can be put on travel ban lists and find it difficult to find new work. Why take the risk?
Reutersin jutun mukaan Bidenin hallinto on päättänyt nostaa merkittävästi tulleja kiinalaisille tuontituotteille, kuten sähköajoneuvoille (100 %), puolijohteille (50 %) ja akuille (25 %), mutta näistä on jo mielestäni aikaisemmin kerrottu. Tämä toimenpide pyrkii suojaamaan maan strategisia teollisuudenaloja erityisesti Kiinaa vastaan.
Toisaalta monet teollisuuden alan tahot varoittavat, että korkeammat tullit saattavat häiritä toimitusketjuja ja ne ovat herättäneet siten huolta laajemminkin. Hallitus kuitenkin perustelee päätöstään tarpeella vähentää riippuvuutta Kiinan toimitusketjuista esim. sähköajoneuvoteollisuudessa.
Deutsche Wellen juttua miten länsi nopeuttaa “dedollarisaatiota” ja boostaa Yuanin asemaa maailmankaupassa. Suurimpana esteenä Yuanin maailmanvalloitukselle pidetään jutussa Kiinan sääntelyä, Yuan ei vieläkään ole ihan vapaasti vaihdettava valuutta.
Jesse Cohenin mukaan Kiinan talous on huonossa kunnossa esimerkiksi työttömyys on kasvanut ja kulutus sekä investoinnit ovat vähentyneet odotuksiin nähden.
Tämä tarkoittaa, että Kiinan talous ei kasva niin nopeasti kuin ennen - tosin tätä on nyt toitotettu muutenkin.
Niin, Kiinan pitäisi vapauttaa valuutan sääntelyä ja pääomakontrollit. Tuleeko se tapahtumaan? En pidättele hengitystä.
Sen lisäksi maailmantalouden vähemmän demokraattisella rötösjengillä joka haastaa dollaria eli Kiinalla, ihmisoikeuksien Mekka -arabimailla, rajaindentiteettikriisiä potevalla Venäjällä yms. on kaikille vaihtotaseet rutkasti ylijäämäisiä, tai olleet ainakin. En oikein keksi, miten joku noista pystyisi hoitamaan Yhdysvaltain roolia viimeisenä kysynnänlähteenä.
Niin kauan, kuin kukaan ei pysty luomaan yhtä syvää pääomamarkkinaa ja talousaluetta tuollaisella imukyvyllä on vaikea nähdä dollarille selkeää haastajaa.
Jos reservivaalutan rooli joskus sortuu, aloite voi hyvinkin tulla Yhdysvalloista jolle tämä asetelma toimia muiden maiden säästöjen dumppauspisteenä alkaa käydä yhä kalliimmaksi esim. velkaantumisen muodossa.
