Jos Kiinan blokkaa käytössä olevan state-of-the-art -teknologian saatavuudesta, ei pidä yllättyä jos tuon kokoinen maa oikeasti lähtee innovoimaan ja pyrkii kehittämään itse paremman. Matka laboratoriosta tehtaan osaksi on tietenkin pitkä ja siellä on muitakin vaiheita kuin vain EUV-lähde joissa Kiinan pitää kehittää teknologiaansa. Mutta tosiasia on että jos kauppasota tältä osin jatkuu, ei pidä sitten yllättyä jos 10v päästä paremmat masiinat ovat Kiinalla kun R&D -rahoitusta taitaa olla tarjolla käytännössä ihan niin paljon kuin kehdataan keskusjohdolta pyytää. Lisäksi Kiinalla ei ole mitään estoja käyttää teollisuusvakoilua sekä avainhenkilöiden palkkaamista ulkomailta älyttömillä summilla (esim. TSMC:ltä on jo palkattu kovia osaajia moninkertaisella palkkatarjouksella)
Teoriassa jos länsimaiden käyttämän teknologian kehitys jatkuu vahvana, länsimaiset tehtaat pysyvät vuosia Kiinan vastaavia edellä, mutta on ihan realistinen mahdollisuus että Kiina onnistuu isossa hypyssä ja kuroo eron umpeen, tai jopa menee ohi.
Vertailukohtana voi katsoa modernia tehdasautomaatiota jossa on osa-alueita joissa Kiinassa on paras tietotaito. Ei ole ihan niin high techiä kuin piirivalmistus, mutta silti ihan looginen jatkumo sille kehitykselle että valmistus on niin suurelta osin keskittynyt sinne.
Ja sitten jos Kiina saa teknologiakuilun kurottua umpeen. yksi asia on minkä he osaavat - tavaran valmistamisen. Voi käydä ASML:lle kylmät jos Kiinalaiset tarjoavat vastaavilla ominaisuuksilla laitteita puoleen hintaan ja lyhyemmillä toimitusajoilla. Toistaiseksi ei vaaraa koska teknologinen ero on niin iso, mutta riski pidemmällä aikavälillä ei ole nolla.
Voi hyvin olla, eikä oma kompetenssi riitä arvioimaan asian merkittävyyttä tai totuudenmukaisuutta. Lähtökohtaisesti kuitenkin epäilen, koska muistelisin vuosi(?) sitten lukeneeni uutisista, kuinka Huawei on alkanut käyttämään SMIC:n chippiä lippulaivapuhelimessaan ja kuinka tuo chippi oli suorituskyvyltään kuulema TSMC:tä vastaava, ja oliko jopa parempi, kuin Huawein aiemmin käyttämät tjsp. Tuolloin oli puhetta muutaman kaverin kanssa, että JOS ovat tehneet noin kilpailukykyisen chipin, niin joko sitä alkaa aika pian löytymään Kiinan ulkopuolelta ja se alkaa syömään markkinaosuutta muilta, tai sitten hommasta on totta vain puolet.
En ole tuon jälkeen törmännyt uutiseen, missä chippiä olisi hypetetty tai että se olisi syönyt markkinaosuutta, eli se siitä. Oma veikkaus on, että suorituskyky voi ollakin ihan hyvä, jos on optimoitu tiettyyn tarkoitukseen, mutta valmistusteknologia ei riitä sen tekemiseen, vaan ajavat designia, johon prosessikyvykkyys ei riitä ja saanto on ihan karmea. Kun pusketaan volyymiä, niin kyllä sieltä saadaan toimivaa kampettakin ulos, mutta saannon takia hinnassa ei ole mitään järkeä. Poliittisista syistä ja vahvasti tuettuna tuota voidaan silti omiin tarpeisiin valmistaa, mutta tuskin myyntiin asti.
Markkinointipuheita. Piiri oli täysin tuhnu ja kilpailukyvytön. Kyllä sillä puhelimen pystyi tekemään ja se oli eräällä tavalla yllättäväkin veto, mutta suorituskyky ja akunkesto aivan liian heikko.
Mielenkiintoista tietää. Tuo viittaisi siihen, että chippi on tosiaan vielä huonompi, mitä annettu ymmärtää. Eli ongelmat eivät olisi pelkästään valmistustekniikassa, vaan on myös jouduttu lisäämään laskentatehoa huonolla tehosuhteella niin, että akku ei enää kestä. Koska akkuja Huawei varmasti osannee tehdä, eikä pitäisi siitä olla kiinni. Mutta yhtä kaikki, kaikenlaista uutista aina tulee nykypäivänä, mutta noista on hyvä miettiä, että jos uutinen pitää paikkansa, niin mitä siitä seuraisi. Ja jos seurausta ei tapahdu, niin uutinen on pötyä.
Kiinan varapääministeri Ding Xuexiang lupasi laajentaa tuontia yleisesti ja korosti tasapainoisen kaupan tavoitetta. Hänen mukaansa Kiina haluaa tuoda enemmän laadukkaita tuotteita ja palveluita sekä poistaa esteitä ulkomaisilta yrityksiltä. Alla olevassa jutussa todetaan myös,että Kiina pyrkii tietysti säilyttämään talouskasvunsa ja vahvistamaan asemaansa globaalisti.
China is set to announce its growth goal for 2025 at an annual parliamentary session in March, which is likely to be similar if not identical to last year’s based on provincial goals already announced. Beijing has vowed to loosen monetary policy and expand fiscal spending, with boosting consumption given a greater emphasis this year.
Washington Postin pääkirjoitus nosti esiin mm. huolen Kiinan tuotannon ylitarjonnasta, mutta sen pessimististä näkökulmaa voidaan kyseenalaistaa, ainakin alla olevan jutun mukaan.
Tuotanto on aina positiivinen asia, sillä se lisää taloudellista tehokkuutta ja alentaa tuotteiden hintoja. Kiinan viennin kasvu, vaikka hallituksen tukemana hyödyttää globaalia taloutta “jakamalla työtä” jne. Tämä puolestaan nostaa tuottavuutta ja palkkoja kaikkialla.
Alla olevan jutun mukaan WP:n pääkirjoitus voisi arvioida kriittisesti suhtautumistaan tuotannon ja viennin merkitykseen.
Kiina korostaa neuvotteluvalmiuttaan, kun Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat lisätullit kiinalaistuotteille lähestyvät. Kauppaministeriön tiedottajan mukaan maa toivoo vahvempaa dialogia ja yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa sekä erimielisyyksien hallintaa ja taloussuhteiden terveellistä kehitystä.
Kiina näkee tullit haitallisina molemmille osapuolille ja muutenkin globaalille taloudelle. Samalla maa on valmis puolustamaan kunnolla omia etujaan. Keskustelut liittyvät myös TikTokiin.
Lisää aiheesta löytyy alla olevan jutun takaa. Ei muuria.
Trumpin puheiden sisältö saattaa vaihdella päivästä toiseen, mutta ao sitaatista päätellen tariffit ovat ainakin osittain neuvotteluvipu.
Puheet Xi:n kanssa olivat sellaisia että ehkä kauppadiiliin päästään.
No katsotaan, edelliskaudella kylläkin kauppadiilia kyllä hierottiin pitkään ja hartaasti. Aika vähän muuten on sittemmin palattu miten tehty diili realisoitui.
Investors though remain fixated on Trump and his polices, with his latest comment suggesting a softer approach to tariffs on China, leading to a relief rally in non-dollar currencies and Chinese shares. European markets are set to join the party with EUROSTOXX 50 futures up 0.48%.
Trump in an interview with Fox news said his recent conversation with President Xi Jinping was friendly and he thought he could reach a trade deal with China.
“But we have one very big power over China, and that’s tariffs, and they don’t want them, and I’d rather not have to use it, but it’s a tremendous power over China,” he said.
Alla olevasta tviitistä selviää, miten Kiinan latausinfrastruktuuri kasvoi nopeasti vuonna 2024.
Vuoden aikana rakennettiin 4,222 miljoonaa uutta latauspistettä, mikä on 24,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Julkisia latausasemia oli 853 000, mikä on 8,1 % vähemmän kuin vuonna 2023, mutta vastaavasti yksityisiä latureita asennettiin 3,368 miljoonaa (kasvua 37 %).
Joulukuuhun 2024 mennessä latausasemien kokonaismäärä oli 12,818 miljoonaa (kasvua 49,1 %). Latauspisteiden ja sähköautojen suhde parani ollen 1:2,7, mikä kertoo vahvasta kasvusta alalla.
Kiinalainen startup DeepSeek kehitti tekoälymallin R1, joka haastaa ChatGPT:n suorituskyvyn murto-osalla kustannuksista. Tämä onnistui Yhdysvaltojen asettamista sirurajoituksista huolimatta. Malli käyttää innovatiivista lähestymistapaa, joka vähentää laskentatehon tarvetta ja mahdollistaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen askel kerrallaan.
Laitetaan tännekin, koska koskee Kiinaa itseäänkin niin vahvasti.
DeepSeek hyödynsi aiemmin hankittuja Nvidia-siruja ja paransi laskentatehokkuuttaan vähentämällä muistinkäyttöä. Yritys on myös julkaissut kevyempiä versioita, jotka toimivat tavallisilla kannettavilla. Tämä kertonee siitä, että rajoitukset ovat kiihdyttäneet innovaatioita Kiinassa.
Kiinalaiset yritykset, kuten DeepSeek omaksuvat avoimen lähdekoodin kulttuuria ja panostavat tehokkuuteen, mikä voi auttaa ylittämään kaikenlaiset resurssihaasteet. Kiinan osuus tekoälymalleista on nyt 36 prosenttia maailmanlaajuisesti ja nuori sukupolvi näyttää olevan sitoutunut tällaiseen avoimuuteen ja yhteistyöhön.
“DeepSeek aimed for accurate answers rather than detailing every logical step, significantly reducing computing time while maintaining a high level of effectiveness.”
Alla on Forbesin juttu siitä, miten Kiina kohtaa suuria taloudellisia haasteita, kuten hallituksen velan kasvu, väestön väheneminen ja nuorisotyöttömyys. Näiden lisäksi kauppakumppaneiden väliset jännitteet lisäävät omalta osaltaan painetta.
Monien mielialat ja odotukset on synkkiä; netissä leviää termi “historian roskakori”, joka viittaa toivottomuuden ja pysähtyneisyyden aikaan. Länsimaisessa mediassa Kiinan tilanne nähdään joko kiertonaalisena taantumana COVID-politiikan jälkiseurauksena tai rakenteellisena pysähdyksenä, joka muistuttaa Japanin 1990-luvun lamaa.
Kiinan talous kärsii deflaatiosta, valuutan arvon heikkenemisestä, pääomapakoilusta ja ulkomaisten investointien vähenemisestä. Kulutus ja tuotanto ovat laskussa + sen lisäksi ulkomaiset sijoittajat ovat vetäytymässä, vaikka maa pyrkii valamaan optimismia ja on ilmoittanut saavuttaneensa tavoitteensa niin tilastot ja kansainväliset analyysit kertovat toista. Näiden ongelmien ratkaiseminen on kriittistä, mutta samalla vaikeaa, koska otetaan huomioon Kiinan talouden monimutkainen tilanne ja kaikenlaiset poliittiset reunaehdot.
China’s sputtering economy has prompted a dire, new shorthand online for pessimism about the prospects for any turnaround for jobs, incomes and opportunity: ‘the garbage time of history.’ The apparently made-in-China phrase injects a term from basketball – the ragged final minutes of a game when the outcome is no longer in doubt – into what started as a discussion of history and has since become a heavily censored online discussion about whether China’s workers and investors should give up.
“The app, which means “Little Red Book,” often shortened by US users to *RedNote”
Kiinassa on ollut pientä muutosta sijoittajien käyttäytymisessä. Monet, jotka aiemmin luottivat Kiinan pitkän aikavälin talouskasvuun ovat muuttaneet strategiaansa ja keskittyvät nyt pienempiin nopeampiin pikavoittoihin.
Epävarmuus talouden suunnasta ja hallituksen tukitoimien tehottomuus ovat heikentäneet uskoa markkinoihin. Tämä on johtanut siihen, että Kiinan markkinoita pidetään yhä enemmän lyhyen aikavälin kaupankäynnin kohteena, jossa sijoittajat hakevat vain nopeita voittoja.
On aina eri asia mitä julkistetaan, mitä sovitaan ja mitä tapahtuu todellisuudessa. Länsimaissa Kiinalla ei yleisesti ole luottamusta, mutta pienistä säröistä huolimatta on epäselvää mikä tulee olemaan kehittyvien markkinoiden Kiina-luottamus. Siellä Kiinalle on rajattomasti polkuhintamarkkinaa.
Kiinan arvopaperimarkkinaviranomainen keskittyy ainakin sanoissaan markkinoiden, sijoittajaluottamuksen ja talousnäkymien vakauttamiseen. Heidän mukaansa syyskuussa käynnistetyt elvytystoimet ovat auttaneet, mutta innovatiiviset teknologiayritykset tarvitsevat enemmän rahoitusta. Siksi pääomamarkkinoiden painopiste on siirtynyt määrällisestä kasvusta strategisiin teknologioihin, kuten tekoälyyn ja robotiikkaan. Sijoittajat ovat joka tapauksessa edelleen epävarmoina.
“The structure is not reasonable. The scientific and technological content of listed companies is too low, and the market has not fully played its role in supporting innovation and industrial innovation.”
Kiinan tehdastuotanto hidastui tammikuussa, kun vientitilaukset laskivat ennen uusien tullimaksujen voimaantuloa.
Caixin/S&P Globalin teollisuuden ostopäällikköindeksi oli 50,1 jääden odotetusta 50,5:stä, vaikka indeksi pysyi kasvun rajalla niin se laski kuitenkin edellisistä kuukausista. Kotimainen kysyntä kasvoi, mutta toisaalta sitten taas vientitilaukset vähenivät jo toista kuukautta. Työllisyys teollisuudessa heikkeni lähes viiden vuoden pohjalukemiin Kiina pyrkii lisäämään kotimaista kulutusta ja vastustaa uusia tullimaksuja Maailman kauppajärjestössä, kuten jo tiedämme.
Kiinan iso talous ja yhtenäinen eli diktatuurin ohjaama linja mahdollistaa suuret riskit, valtavat kehityspanokset ja olennaiseen keskittymisen. Valistunut diktatuuri on paljon parempi, kuin huono demokratia, sanoo sanonta. Lieneekö kumpaakaan koskaan missään tosin ollutkaan.
Videolla on asioita, joita lännessä diskuteeraamalla ja epäolennaisuuksiin puuttumalla ei koskaan saavuteta. Osa taitaa olla tekoälyn tekemää. Ikävä vaan, että Kiinan tavoitteet ovat moninaiset. Oikea linja on jossakin Kiinan ja lännen välissä. Onko Kiina todellisuudessa Neuvostoliiton tai Pohjois-Korean tapainen valetalous, jonka ongelmat peitellään, kunnes kaatuu?
Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, mikä on vähentänyt maan riippuvuutta Kiinasta.
Samaan aikaan toisaalta Meksikon ja Kanadan osuus Yhdysvaltojen tuonnista on kasvanut. Tämä voi vähentää siis Yhdysvaltojen haavoittuvuutta Kiinan tullitoimille.