Hei, ja kiitoksia palautteesta ja kysymyksistä!
Yritän avata tämän kriisin mahdollisia vaikutuksia, jotta tuo @Iiiks saisi hieman lisää tukea omalle pohdinnalleen. Suoranaisia vastauksia tässä ei ole, pahoittelut siitä, mutta toivottavasti jotain hyödyllistä kuitenkin. Tässä on tarkoituksella vedetty suhteellisen synkkää linjaa, niin voitte hahmottaa uhkakuvia ja pohtia itse niiden todennäköisyyksiä. Tilanne elää kuitenkin koko ajan. Kokonaiskuvan hahmottamisen kautta voitte varmaan itse miettiä mahdollisia sijoituskohteita.
Suurimmat kärsijät tästä suorasta kysyntäshokista ovat tietysti turismi (lentoyhtiöt, risteilijät, majoitus, ravintolat) sekä muut suoraan poikkeustoimista kärsivät palveluyhtiöt (ravintolat, tapahtumat, konsertit, kahvilat, kauneus ja hyvinvointi, kauppakeskukset). Ilman voimakkaita toimia täällä on tulee alkamaan pudotuspelit varsin nopeasti. Tässä valtion rooli on kriittinen, mitä enemmän täällä kaatuu elinkelpoisia yhtiöitä, sitä vähemmän on toivoa nopeasta elpymisestä. Tämä johtuu tietysti siitä, että yhtiöiden mukana häviää pääoman lisäksi myös työpaikkoja, luottamusta tulevaan ja sitä kautta kulutusta. Tämä negatiivinen spiraali pitäisi saada kriisissä poikki.
Tuossa on pääasiassa yhtiöitä, joihin tulee suorat vaikutukset. Niissä ei tarvitse oikeastaan edes ennustaa, koska vaikutukset ovat jo nähtävissä eikä niitä ei voi välttää. Autot, elektroniikka, huonekalut sun muut mukavuudet kärsivät myös merkittävästi, jos ja kun harkinnavarainen kulutus menee jäihin ainakin joksikin aikaa. Ihmisillä on nyt muut prioriteetit. Täällä kaikki riippuu kulurakenteesta ja toimintamallista. Suuret kiinteät kulut ovat nyt helposti tappavia kuten myös korkeat velkamäärät.
Lisäksi merkittävät investoinnit ja suuret projektit ovat todennäköisesti jäissä siihen asti, kun koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on päällä. Tästä kärsivät tietysti kaikki investointihyödykkeisiin liittyvät yhtiöt, mutta täällä ei kuitenkaan ole mikään “tasajako”. Esimerkiksi toisilla konepajoilla on vahva ja pitkä tilauskanta, mikä on nykytilanteessa kriittinen. Lisäksi defensiivinen ja jatkuva palveluliiketoiminta on nyt erittäin tärkeä, ja tarjoaa sitä defensiivisyyttä ja jatkuvuutta. Laajemminkin teknologiateollisuudessa on paljon eritasoisia ongelmia. IT-palveluyhtiöt ovat osittain myös täällä. Tässä vaiheessa kannattaa jo hakea tukea siitä, mitä finanssikriisissä tapahtui - silloin oli myös täydellinen äkkipysähdys taloudessa.
Koska kukaan ei ole suoranaisesti piilossa talouden romahdukselta, viimeisenä on välillisesti kärsivät. Esimerkiksi Talenomin liikevaihdosta 90 % on jatkuvaa eikä tarve kirjanpidosta ole häviämässä minnekään - paitsi jos asiakkaat häviävät. Siiinä erittäin surullisessa skenaariossa, jossa pk-sektorilla pyörähtää konkurssiaalto, ei mitään piilopaikkaa ole myöskään sektoria palveleville. Sanoisin kuitenkin, että esimerkiksi Talenomin kohdalla ennen suuria vaikutuksia pitäisi tapahtua todella dramaattisia asioita. Jos edes välillisiä vaikutuksia ei voi hyväksyä, ei voi käytännössä sijoittaa.
Kaiken tämän “hyvän” lisäksi velkamarkkinat ovat tällä hetkellä sekaisin. En ole yhtään vakuuttunut siitä, että rahoitusmarkkinat toimisivat järkevästi koko kriisin ajan. Nollakorkomaailmassa on luotu kaikenlaisia kummallisuuksia, joista osa voi nyt purkautua rumasti. Velka, joka on ollut ystäväsi viimeiset 5 vuotta, on yhtäkkiä suuri haaste. Liian suuri velkavipu voi tosiaan olla tappava, kun tuleekin yllättävä ja erittäin laaja-alainen shokki. Vahva tase on tällä hetkellä suuri etu, koska se tulee avaamaan myös erittäin hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi yritysostorintamalla rohkeille. Samalla huomautan, ettei velka automaattisesti tarkoita ongelmia. Uskalsin esimerkiksi antaa Fortumille osta-suositukseen, vaikka yhtiöllä on velkaa vaikka kuinka paljon. Suhteessa kassavirtoihin velka on kuitenkin kontrollissa, ellei sitten tule jo paljon suurempia ongelmia. Sanotaanko näin, että jos Fortum kaatuu, asiat ovat menneet jo aiemmin todella pahasti pieleen.
Ja tämän kaiken keskellä minä kehotan olemaan optimisti. Ymmärrän, jos pidätte sitä hulluna. Mutta miettikää asiaa viiden vuoden päähän: jatkuukohan elämä kuitenkin suunnilleen samaan tyyliin kuin ennenkin? Jos sijoituskohteesi tuotteita tai palveluita tarvitaan, ja yhtiö selviää tästä koettelemuksesta läpi, se on todennäköisesti voittanut markkinaosuutta ja tullut vahvempana ulos. Mitä enemmän markkinoilla on häviäjiä, sitä enemmän jää tilaa voittajille, kun elpyminen tapahtuu. Jos olet arvioinut oikein yhtiön kilpailuedun, se on heikommassakin talouskehityksessä todennäköisesti tehnyt kohtuullisen hyvää tulosta. Kaikki rajut muutokset ovat lopulta myös mahdollisuuksia niille, jotka ovat olleet asemassa niitä hyödyntämään.
Sitten kaikki tuleekin siihen oikeaan hyväksyttävään arvostukseen, millä hinnalla näitä riskejä kannattaa ottaa kantaakseen. Niitä me Inderesillä yritetään koko ajan miettiä, ja päivityksiä tulee päivittäin ulos. Voin luvata, että teemme parhaamme joka päivä.