Kojamo sijoituskohteena

Vaikea tässä on kovinkaan potentiaalista sijoituskohdetta itse nähdä. Yhtiön nettovuokratuotot olivat viime vuonna pyöreästi 300m€, EPRA operatiivinen tulos 160m€ ja EPRA EPS 0,65€. Yhtiön korkomenot lainakannasta laskettuna oli hieman yli 2%, joka tulee korkotason säilyessä nykyisellään tuplaantumaan, kun lainakanta on rullannut ympäri. Tämä suunnilleen puolittaisi viime vuoden operatiivisen tulostason.

Omasta mielestäni täytyy olla vahva usko nollakorkojen paluuseen ja hurlumhei hinnoittelun paluuseen kiinteistömarkkinoille, että tästä nykyhinnallakaan pihviä löytää. Vuokrankorotusten tulisi olla ihan järkyttävät, että sitä kautta tulos nousisi houkuttelevalle tasolle nykyiseenkään arvostustasoon nähden.

Kiinteistösijoitusyhtiöt kautta linjan kirjasi nollakorkoaikana Excelissä oman näkemykseni mukaan aika mielivaltaisesti arvonkorotuksia tasearvoihin, joilla saatiin tulokset ja samalla osakkeiden kurssit ylös. Toki niillä alhaisen nettotuottotason hinnoilla kiinteistöt vaihtoivat omistajaakin, mutta tuohon ei liene paluuta.

Kojamo muuten otti toimintakertomuksessaan vahvasti kantaa markkinan hinnoitteluun:

Vuoden aikana markkinoilla havainnoitujen transaktioiden
määrä on ollut vähäinen ja transaktioiden vertailukelpoisuus on
ollut heikko. Lisäksi osa transaktiohinnoista viittaa siihen, että
myynnit ovat olleet erittäin tarkoituksenhakuisia. Markkinoilla
> esiintyvät ostajien hintaindikaatiot ovat erittäin opportunistisia
> ja eivät siten edusta aitoa hinnanmuodostusta

Heidän mielestään markkinan ollessa kuumimmillaan hinnamuodostuksessa ei ilmeisesti ollut mitään vikaa?

10 tykkäystä

Ei siis kannata osinkoja tuhlata etukäteen. Niiden maksu voi olla jäissä useammankin vuoden.

2 tykkäystä

Vähän tajunnanvirtaa tänne Discord-keskustelun pohjalta, mainittakoon heti alkuun että minusta Kojamo on kalliisti arvostettu ja kirja-arvo on perusteettomalla pohjalla matalien tuottovaatimusten takia. Että jos olet vankkumaton Kojamo-fani, kannattaa skipata kun tosiuskovaisia on mahdoton faktoilla kääntää.

Pääosin käytän 2023 tilinpäätöksen lukuja, kun siellä on enemmän (joskin varsin maltillisesti) tietoja saatavilla.

Kojamo teki vuosina 2019-2021 satumaisia tuottoja, lähinnä laskemalla kiinteistöjensä tuottovaatimusta kestämättömälle tasolle. Viime vuosina niitä on hitaasti lähdetty nostamaan, mutta yhtiön sijoituskiinteistöjen arvo on yhä paperilla paljon korkeammalla kuin 2018.

Joku voisi kysyä että olisiko tässä taustalla ollut aiempien omistajien eli pääosin ay-liikkeen halukkuus päästä omistuksestaan irti kuplahintaan. Mutta ei lähdetä siihen, muistetaan vain että excel-rahan tekeminen on helpompaa kuin oikean, aidon kassavirran.

Entäs se sijoituskiinteistöjen arvostus tällä hetkellä?

4,11% näköjään 2023 lopussa tuottovaatimus pk-seudulla, 5,00 muualla Suomessa (yhteensä 4,4% painotettuna). 5% ja 6% voisi olla lähempänä reaalista tasoa jos euribor-korot pysyvät yli kolmessa prosentissa. Ja tosiaan alle 93% käyttöaste on surkea asuntovuokraajalle.

Entäs lainan korot ja niiden suunta?

Kojamo piilottelee lainojensa maturiteettia sekä korkotietoja eikä raportoi kuin keskimääräisen laina-ajan. 1,9% → 2,4% keskikorko noussut ja 3,5 → 2,8 vuotta laina-aika 2022 v 2023, joten tuosta voisi jotain arvioida. Ei ihan tarkkaa kuitenkaan, koska löysin vain 2023 tilinpäätöksestä:

“Solmimme vuoden aikana pohjoismaisten pankkien kanssa yhteensä 925 miljoonan euron suuruiset lainasopimukset, joilla uudelleenrahoitimme viime vuonna erääntyneet lainat ja lisäksi vuonna 2024 erääntyvät lainat on jo katettu”.

2024 alussa on heitetty markkinoille vakuudeton bondi: “Kojamo Oyj laskee 22.1.2024 liikkeeseen 200 miljoonan euron arvosta suunnattuja vakuudettomia vihreitä joukkovelkakirjalainoja (Private placement). Liikkeeseenlasku toteutetaan yhtiön EMTN-ohjelman alla ja korotuksena yhtiön 28.5.2029 erääntyvään joukkovelkakirjalainaan (ISIN XS2345877497). Uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhinta on 77.848 %. Liikkeeseenlaskusta saadut varat käytetään uudelleenrahoittamaan yhtiön vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisia projekteja.”

Tuosta laskemalla olisi lainalla 4,8% - 4,9% korko per annum. Varsin edullista vakuudettoman lainan koroksi, mutta reippaasti enemmän kuin Kojamon tuottovaatimus kiinteistöilleen.

Surkea vuokrausaste ja tarve pitää kiinteistöjä yliarvostettuna on melkoinen myrkkycocktail kiinteistöfirmalle pidemmän päälle elleivät korot merkittävästi helpota. LTV on vielä paperilla terveellä pohjalla, mutta mahdolliset alaskirjaukset tekevät siihenkin rumaa jälkeä ja varmasti painavat kovenantteja.

Osingot on lopetettu, ja näillä infoilla en usko että osinkoja tullaan pitkään aikaan näkemään. Kun keskikorko nousee Kojamolla todennäköisesti yli neljän prosentin lähivuosina, ei kassavirtaa yksinkertaisesti enää ole riittävästi osinkojen maksuun. Ellei kiinteistöjä onnistuta pistämään lihoiksi tasearvoon.

20 tykkäystä

Erittäin hyvää analyysia ja täysin samaa mieltä. Osingonmaksun lopettaminen oli äärimmäisen tärkeä päätös ja parhaimmillaan se voi suojata yli pahimman jos korot oikeasti lähtisivät merkittävään laskuun (helpottaisi sekä tuottovaatimusten että lainan hinnan kautta).

Yksi vähemmän kirjoitettu aihe on vuokratason kestävyys Kojamon osalta. Vuokrat ovat ainakin pk-seudulla kautta linjan 10-20% yli yksityisen ”oikotie-markkinan” vuokratasojen. Tämä selittää osittain alhaista vuokrausastetta, mutta Kojamo on toistaiseksi osoittanut ihmeen hyvää hinnoitteluvoimaa tunnetuimpana vuokranantajana.

Tämän seuraaminen on Kojamon riskitason näkökulmasta tärkeää, koska erittäin paha skenaario on se että vuokratasoja joudutaan laskemaan korkeamman vuokrausasteen saavuttamiseksi. Tämä itsessään pudottaisi kiinteistöjen käypää arvoa ja pahimmillaan tuottovaatimusten samanaikainen nousu johtaisi todella merkittäviin alaskirjauksiin.

5 tykkäystä

Eikö tämä tuottovaatimuksen lasku ole tullut yhtiön ulkopuoliselta taholta?

1 tykkäys

Kirjoittelin pintapuolisesti samoista asioista tuossa hieman ylempänä.

Kojamolla on taseessaan kirjattuna vuoden 2023 lopussa laskennallista verovelkaa n.823m€ sijoituskiinteistöjen arvostamisesta käypää arvoon ja asuintalovarauksista. Tuon luvun kun kertoo viidellä saadaan suuruusluokka siitä, paljonko excel-rahaa on vuosien saatossa tehty.

Kannattaa huomioida, että yllä mainitut tuottovaatimukset ovat Kojamon käyttämän arvostusmallin yksi parametri, monen muun lisäksi. Yhtenä arvostusparametrina on esim. 10-vuoden keskimääräinen taloudellinen käyttöaste, joka Kojamon oletuksen mukaan tulee olemaan 97,5%. Muita parametreja viilaamalla saadaan kiinteistöjen arvot nousuun, vaikka tuottovaatimus säilyisi ennallaan. Toteutuneista luvuista laskettuna Kojamon viime vuoden nettovuokratuotto oli n.4% ja alkuvuoden 2024 n.3,9%.

2 tykkäystä

En tiedä ketä Kojamo yrittää huijata esimerkiksi tuolla 97,5 %:in käyttöasteolettamalla. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä käyttöaste oli 93 %. Onko se aikaisemmin ollut olettaman tasolla? Lisäksi olen täysin samaa mieltä Farseerin kanssa noista tuottovaatimuksista. Arvoja on puhallettu. Kojamo ilmoitti em. tilinpäätöksessä EPRA NRV:n olevan 18,45 €/osake. Miksi Kojamo muuten siirtyi käyttämään NRV:tä NAV:in sijaan?

4 tykkäystä

Heitetäänpä tänne vielä yksi datapiste:
Kojamolla on nyt vapaana asuntoja 3797 kun viime vuonna samaan aikaan lukumäärä oli n. 2850. Uusia asuntoja valmistunut käsittääkseni tuossa välissä, mutta onhan siinä vuokrattavaa loppukesästä kun opiskelijat muuttavat opintojen perässä/palaavat kesätöistä.

Kojamo voisi ottaa jo kauan sitten kuopatusta Oravasta mallia ja julkaista oman arvostusmallinsa matemaattisen kaavan. Tässä Oravan käyttämä: :thinking:


3 tykkäystä

Hyvää ajatuksenjuoksua, pari korjausta/kommenttia kuitenkin tuli mieleen.

Lainojen maturiteetti esitetään jokaisessa osariesityksessä. Korkotietoja lainoittain saisi kyllä kieltämättä esittää vähän havainnollisemmin ja kootusti, helpottaisi korkokulujen kasvun arviointia, mutta kyllähän toki kaikkien jvk-lainojen korkotiedot on ihan julkisia ja pankkilainoistakin yhtiö on oman kokemuksen mukaan järjestäen kertonut avoimesta osareiden yhteydessä minkälainen on uuden sopimuksen marginaali. Eli näihinkin pääsee kärryille, vaatii vain työtä.

image

Kojamo on tosiaan hyvin aggressiivisesti puolustanut vuokratasojaan myös heille varsin kovasti iskeneen koronan luoman “pääkaupunkiseudun joukkopadon” ja heti sen jälkeen päälle tulleen voimakkaan ylirakentamisen aikanakin. Koronan seurauksena meni parisen vuotta hyvin poikkeavalla tavalla niin, ettei pääkaupunkiseutu vetänyt porukkaa entiseen tapaan mikä loi jo valmiiksi ylitarjontaa vuokramarkkinaan ja romautti Kojamonkin vuokrausasteen. Ja tosiaan heti tähän päälle tuli vielä rakennusalan superylilyöntisykli joka osui pahiten juuri pääkaupunkiseudulle, jossa Kojamolla on tosi kova ylipaino.

Itse näenkin Kojamon vuokrausasteelle juuri tällä hetkellä varsin loogiset syyt ja hyvät liiketoiminnalliset perusteet. Olen myös hyvin vakuuttunut siitä ettei vuokrausasteen palautumiselle +97% tasoille, missä historiallisesti ennen vuotta 2020 ollaan lähes järjestäen oltu, ole mitään esteitä seuraavan parin vuoden sisällä, kun ylitarjonta myös pääkaupunkiseudulla sulaa uudisrakentamisen oltua nyt jo pitkään täysin jäässä.

Mutta joo, ihan samaa mieltä olen siitä, että tuottovaade jolla asunnot Kojamolla on taseessa on vähintäänkin optimistinen. Toki tällä tuottovaatimuksella ei sijoittajan kannalta ihan hirveän isoa merkitystä ole, koska pörssi hinnoittelee osakkeen selvästi alle EPRA NRV:n eli osakkeenomistaja saa asunnoille paljon suurempaa vuokratuottoa kuin taseen tuottovaatimus. Toisaalta Kojamon LTV on myös sen verran hyvin hanskassa ja rahoitus pankkien suuntaan todistetusti vielä pelaa, että tase kestää nähdäkseni aika isojakin alaskirjauksia ilman akuutteja rahoitusongelmia.

Itsekään en Kojamon osakkeenomistaja ole, mutta välillä on tullut ihan puolitosissaankin silmäiltyä. Tällä hetkellä osake ei vaikuta väärinhinnoitellulta oikein kumpaankaan suuntaan, eli nämä taseen “tuottovaatimusongelmat” on aika hyvin kurssiin laitettu mielestäni jo sisään, jolloin on hankala nähdä kovaa nousu- tai laskuvaraa ilman merkittäviä muutoksia korkoympäristössä, ja jos korkoja haluaa pelata niin sen voit tehdä sitten jollain muulla kuin Kojamon osakkeella.

5 tykkäystä

Pystytkö avaamaan tätä vielä että mitä tuo käytännössä tarkoittaa?

Kojamon asuntojen arvo on laskettu keskimääräisellä 4,4% tuottovaatimuksella, ja tämä asuntojen tasearvo vaikuttaa yhtiön oman pääoman määrään mikä vaikuttaa yhtiön EPRA nettovarallisuuteen. Jos osakkeen hinta on alle nettovarallisuuden, niin osakkeenomistajan efektiivinen vuokratuotto on suurempi kuin yhtiön käyttämä tuottovaade.

Näin siis yksinkertaistettuna, minäkään en kyllä kovin syvällä noissa erilaisissa EPRA tunnusluvuissa ole. Ymmärtääkseni kuitenkin jos EPRA nettovarallisuus on noin 18€ ja osakekurssi on noin 10€, niin tämä nimenomaan tarkoittaa sitä että markkina jo aktiivisesti ja konkreettisesti hinnoittelee Kojamon asuntoja selvästi korkeammalla tuottovaatimuksella kuin Kojamon käyttämällä 4,4%:lla, jolloin nyt osaketta ostava saa efektiivisesti tavaraa tuolla korkeammalla markkinan “määrittämällä” tuottovaatimuksella.

Käytännössä kun asuntoja on taseessa karkeasti 8 mrd€ ja velkaa 4,6 mrd€ niin asunnoista jää nettona taseeseen 3,4 mrd€, jolloin markkina hinnoittelee kaikki asunnot nyt 3,4 * (18-10)/18 / 8 = 18,8% alennuksella tasearvoihin verrattuna, eli 4,4% / (1-0,188) = 5,4% tuottovaatimuksella. Saa korjata jos meni näin hatusta laskien väärin!

9 tykkäystä

Nopeasti näistä luvuista laskettuna 5,4% nettotuottoa ja viime vuoden nettovuokratuottoa n.300m€ käyttäen kiinteistöjen arvo olisi rapiat 5,5mrd€. Tästä kun vähennetään mainitsemasi 4,6mrd€ velat, omaa pääomaa jää 900m€. Osaketta kohti se olisi vajaa 4€.

Kannattaa olla varovainen, kun lukuja pyörittelee… :slight_smile:

Edit: tarkistin tuon velkamäärän ja se piti sisällään mm. laskennalliset verovelat arvonkorotuksista. Käyttökelpoisempi luku on 3,9mrd€ luokkaa, jolloin omaa pääomaakin olisi n.1,6mrd€, osaketta kohti rapiat 6€.

4 tykkäystä

Pitää nyt muistaa kuitenkin, että nettovuokratuotto ja tuottovaade on kaksi eri asiaa, joista tosin itsekin sujuvasti olen jo puhunut ristiin. Tuottovaade tulee saavuttaa esim. 10 vuoden laskentajaksolla, johon vaikuttaa oleellisesti esim ennustetut vuokrankorotukset.

Ja toki jos noin aletaan laskea niin muutkin varat kuin kiinteistöt tulee huomioida, esim siis kassassa olevat rahat. Mutta pointtina varmaan tässä se, että kun velkaa on ihan rattoisasti niin parametrien mahdollisesti muuttuessa nettovarallisuus voi muuttua kyllä ikävänkin nopeasti, siitä taidetaan olla ihan samaa mieltä.

2 tykkäystä

Kyllä asuntosijoittamisen ideana on jokin muu kuin kassavirta laskenta ja ymmärrän että se hämmentää.

Lajina erilainen ja ajattelisin asiaa hieman monipuolisemmin.

Voisin myös kantaa oman korteni kekoon Kojamo keskustelussa.

Kojamo päätyi viime vuonna salkkuuni.

Asuntojen vuokraus on sellaista pitkäjänteistä sijoittamista ja bisnes syntyy lumipalloefektistä, jossa asunto takaa itsessään lainastaan 70% ja 30% joudutaan etsimään muualta.

Asuntojen arvo nousee sen mukana kun asuinalueet kehittyy ja alueelta myydään korkeampaan hintaan asuntoja. On siis vuosikymmenten bisnes, eikä mitata onnistumisia kvarttaalin tai vuoden jänteellä.

Hitosti tylsempää bisnestä kuin tekkeihin sijoittaminen.

Asunnon käyvän arvon pystyy myös arvottamaan yläkanttiin taseeseen (case Stockmannin tavaratalo esimerkiksi) eli en annettuja numeroita sellaisenaan itse ainakaan pidä minään.

Eiköhän listautumisen syynä ollut käyvän markkina-arvon määrittäminen, jotta päästiin rakentamaan vauhdilla lisää asuntoja nollakorkoaikana.

Joidenkin ihan muiden kuin discord höpinöiden perusteella, olen ymmärtänyt, että Kojamo on suomalaisista asuntosijoitusyhtiöistä ainoita tarpeeksi suuria, joihin ulkkirahastot voivat sijoittaa. Laskeneeseen arvostukseen vaikuttaa se, että heille suomalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt on samalla viivalla muiden pohjoismaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden Heimstaden ja Balderin kanssa.

Me kaikki tiedetään, missä kunnossa niiden taseet ovat. :sweat_smile:

Kojamo myös aloitti alaskirjaukset jo loppuvuodesta 2022, joka oli aikaisemmin kuin nämä kaksi kaveria.

Kojamo on julkaissut 2018 listalleottoesitteessään kohdeluettelon ja uusien kohteiden tullessa julki julkaisee niistä tiedotteen. Kenen kanssa tästä höpöttelen on kerännyt Kojamon kohteet Exceliin ja seurailee siitä, millaisia kohteita Kojamolla on.

Jokainen täällä pystyy tekemään vastaavaa ja Kojamolla on sivuillaan karttasovellus, jolla voi tutkailla missä asunnot sijaitsevat. Toki yli 40 000 asunnon seuraamisessa on oma hommansa.

Tämä on ollut yksi syy, miksi olen sijoittanut Kojamoon. Keskihankintahinta itsellä on 8,9€ ja olen ottanut säännökseni, että alle 10€ voin lisätä.

Eiköhän siitä vielä kelpo osinkoyhtiö tule itselle.

Jokainen tehköön omat tutkimuksensa.

Kiinteistösijoitusyhtiöihin sijoittamisessa kiehtovinta on, että niiden omistus on hyvin konkreettista.

Jos nyt ei kaikkia asuntoja käydä läpi, tässä on jotain numeroita, joita voi pyöritellä mielessään.

Asuntoja

  • 40 619kpl (joista valmistui vuonna 2023 1450 kpl, 345 rakentuu vuonna 2024)

  • 2 143 028,5m2

  • ~52,7m2/asunto

Mutta sisältää käsittääkseni esimerkiksi Metropolia kiinteistösijoitusyhtiökokonaisuuden, jolloin yksittäisen asunnon koko vaikuttaa suuremmalta.

Kiinteistöjä

  • 770kpl

Tontit

  • 210 945m2

Markkina-arvo

  • 2 565 milj.

Kojamon vuosikertomuksen mielestä kiinteistökannan käypäarvo 8miljardia. Itse toki olen sen verran epäluuloista sorttia, etten tätä purematta niele.

Mutta markkina-arvolla 2 565milj. asuntokannasta maksetaan
—> 1 196€/m2
—> 63 147€/asunto

Asuntoja on kasvukeskuksissa Tampere, Helsinki, Turku 86,8%

Helsingissä 73,8%

Etuovesta voi kurkkia, mitä on neliöhinta pyynnit näissä kaupungeissa.

Historiallisesti kiinteistösijoitusyhtiöt on hinnoiteltu pörssissä 15-30% alle tasearvon. Tätä suurempien alennusten ei tarvitse odottaa kestävän loputtomiin.

Hyvä muistaa, että kiinteistöjen tuottovaateen määrittää ulkopuolinen asiantuntija. Asiantuntijan ammattitaitoon kuuluu myös määrittää, onko kiinteistöjen kulut realistisella ja pidemmän päälle kestävällä tasolla.

17 tykkäystä

Hyvää pohdintaa,

Eikös tuossa lopun laskelmassa kuitenkin nyt unohdu velka kokonaan jolloin neliöhinta ja asunnon keskihinta tuli lasketuksi “myyntihinnasta”.

Esimerkkinä avaan yksittäisen asunnon kohdalla joka kuvaisi tavallaan Kojamon tilannetta.

50m2 asunto joka on arvioitu 200k arvoiseksi eli neliöhinnaltaan 4000€/m2.
Asuntoon sisältyy 100k yhtiölainaa. Kiinnostuneiden ostajien mielestä asunto on kuitenkin vain 150k arvoinen jolloin myyntihinnaksi jäisi 50k.
Ostajien mielestä asunnon neliöhinta onkin siin vain 3000€/m2 eli 75% arvioidusta hinnasta.
Laskelmassasi laskit neliöhintaa Kojamon tapauksessa tuosta 50k myyntihinnan osuudesta joka olisi siis tässä esimerkissä 1000€/m2.

Tällä hetkellä Kojamon hinnoittelu taitaa karkeasti liikkua jossain 30% alle tasearvon, en ole nyt tarkasti laskenut. Omasta mielestäni se on aivan liian vähän, koska tase on arvostettu liian korkeaksi.
Taisi toki kuumassa markkinassa muutama vuosi sitten arvostus olla reippaasti yli tasearvojen mitä en pysty mitenkään ymmärtämään joten voihan olla, että nytkin palataan lähemmäs 1 p/b hinnoittelua. Itselle ei kyllä niillä hinnoilla maistu.

Hetken aikaa löytyi kyllä Kojamoa salkusta viime vuonna, kun pääsi ostamaan selkeästi alle 10€ hintaan, mutta ne olen kyllä myynyt jo pois. Omalla kohdallani oli kyse lähinnä spekuloinnista sen suhteen, että korot lähtevät alaspäin joiden mukana Kojamonkin osake aika vahvasti liikkuu.

2 tykkäystä

En varsinaisesti unohtanut velkaa tarjosin vain muitakin työkaluja numeroiden pyörittelyyn kuin mitä täällä perinteisesti käytetään.

Liittyyhän yrityksen pyörittämiseen paljon kuluja ja velvollisuuksia.

Asunnot eivät ole myöskään veljiä keskenään.

Oletko tähän laskenut, että Kojamo on tehnyt aika paljon alaskirjauksia?

1 tykkäys

Paljon? Miinuskorkojen aikaan Kojamon kiinteistökannan tuottovaatimus oli jossain reilu 3,5 %:ssa. Korkojen noustua sitä on nostettu alle 4,5 %:iin.

Kojamo suunnittelee maltillisia kiinteistömyyntejä seuraavan 12 kk:n aikana, jotka OP arvioi suuruusluokkaan 200 MEUR. Olisin todella yllättynyt, jos noissa myynneissä päästäisiin edes lähelle kirja-arvoa.

En ole kovin tarkkaan Kojamon tilannetta seurannut. Mutta näen lyhyellä perspeksiitivillä pikemminkin odotusten synkentymistä kuin kirkastumista. Korot eivät laskekaan niin nopeasti kuin vielä hetki sitten luultiin, suurten kaupunkien vuokra-asuntojen kysyntä ei elvykään niin nopeasti kuin hetki sitten luultiin, ja asumistuen tehdyt sekä tehtävät muutokset iskevät liiketoimintaan.

Kiinteistöjen arvoa miettiessä kannattaa velan lisäksi muistaa se, että Kojamon kiinteistöportfolion keski-ikä on noin 30 vuotta.

Onko kaikki edellä mainittu jo hinnoiteltu yhtiön kurssiin vai ei, se on tietenkin jokaisen sijoittajan itse punnittava. Itsellä ei ole asiasta jyrkkää mielipidettä suuntaan tai toiseen.

8 tykkäystä

Nostin tähän jotain lukuja:

Alaskirjauksia ainakin

Q42022 682,0 miljoonaa

Q32023 141,8 miljoonaa

Q42023 158,7 miljoonaa

Osakekohtainen oma pääoma Q12024 oli 14,83€

Käypäarvo Q32022 8,9miljardia
Käypäarvo Q12024 8,1miljardia

Samalla on valmistunut lisää taloja. :blush:

En tykkää myöskään ottaa jyrkkiä mielipiteitä ja olen samaa mieltä, että jokaisen pitää itse pohtia, onko alaskirjauksia tehty tarpeeksi.

Omasta mielestä Kojamo on ihan oikean hintainen juuri nyt. En välttämättä tuntisi palottavaa tarvetta lisätä sitä salkkuun. Muitakin houkuttelevia ostokohteita pörssistä löytyy juuri nyt.

Olen samaa mieltä, että Kojamoa ostava hieman lyö siitä vetoa nouseeko vai laskeeko korot.

Itsellä ei ole kiire näiden asioiden kanssa.

6 tykkäystä

Juha Variksen tviitti Kojamosta ja koroista. :slight_smile:

https://x.com/JuhaVaris/status/1793267447757156644
image

6 tykkäystä