edit. Ei muuria
Mielestäni Kojamo saisi asunnot paremmalle käyttöasteelle hinnoittelemalla agressiivisemmin.
Parempi strategia on kuitenkin pitää hinnoittelua hieman markkinaa korkeammalla, koska tilanne tulee kiristymään seuraavan kahden vuoden aikana ja voi olla erittäin hankala korottaa vuokria vuoden päästä, jos ankkuroidaan lähtötaso matalalle.
OP on sitä mieltä että kurssilaskun jälkeen Lisää -suositus vaihtuu Osta -suositukseksi ja tavoitehinta säilyy 10,50 €:ssa.
Vuokra-asuntojen ylitarjonta rajaa lyhyellä aikavälillä vuokrausasteiden nousua. Pidemmät trendit (kuten tasainen muuttoliike kasvukeskuksiin) ovat Kojamon puolella, kuten myös matalana jatkuva uudistuotanto.
Mikko Mäkisen mietteitä Kojamosta tältä aamulta: Mikko Mäkisen foorumiblogi | Sijoitustieto.fi
Tässä on tuoreita Aki Pyysingin mietteitä Kojamosta sekä Kamuxista.
Kojamolta tuli tällainen tiedote tänä aamuna.
Kojamo Oyj Sisäpiiritieto, 28.11.2024 klo 8.30
Sisäpiiritieto: Reima Rytsölä on nimitetty Kojamon toimitusjohtajaksi
Kojamo Oyj:n hallitus on nimittänyt Reima Rytsölän (VTM) Kojamon toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1. kesäkuuta 2025. Erik Hjelt jatkaa väliaikaisena toimitusjohtajana siihen asti, kunnes Reima Rytsölä aloittaa tehtävässään.
Reima Rytsölällä on merkittävä kokemus ja vahvat näytöt työurallaan rahoitus- ja sijoitusaloilta mukaan lukien kiinteistösijoittaminen. Hän siirtyy Kojamolle Solidiumin toimitusjohtajan tehtävästä ja on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Varman sijoituksista vastaavana varatoimitusjohtajana sekä OP Ryhmässä eri tehtävissä. Hän on ollut myös Kojamon hallituksen jäsen 2014-2023 välisenä aikana.
“Yhtiön tavoitteena on säilyttää vahva taloudellinen asema ja luoda yhä paremmat edellytykset vastata muuttuneisiin markkinaolosuhteisiin. Uskomme, että Reima Rytsölän vahva osaaminen ja kokemus Kojamon kannalta keskeisillä osa-alueilla tuo tarpeellista pitkän aikavälin strategista ymmärrystä ja kykyä edistää Kojamon tavoitteita tarjota kestävää kaupunkiasumista hyvillä sijainneilla”, toteaa Mikael Aro, Kojamo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
“Haluan lämpimästi kiittää Kojamon hallitusta mahdollisuudesta lähteä kehittämään Suomen suurinta yksityistä asuntosijoitusyhtiötä ja sen tunnettua Lumo-brändiä yhä halutummaksi valinnaksi asiakkaille. Lähden innostunein mielin yhdessä Kojamon osaavan henkilöstön kanssa edistämään Kojamon asuntoihin ja niihin liittyviin palveluihin keskittyvää erinomaista liiketoimintaa”, sanoo Reima Rytsölä.
Vt. toimitusjohtaja Erik Hjelt kertoi yhtiöstään sijoituskohteena.
Lainojen 3% keskikorko ei kuulosta ollenkaan pahalta. Mikähän se oli nollakorkojen aikaan?
Täytyy sanoa että aika kovin ihmetyttää surkea vuokrausaste, varsinkin kun kyseessä ei taida olla edes pelkästään Kojamon ongelma vaan melkein kaikkien toimijoiden. Miten voi olla että yhtäkkiä on vaan paljon vähemmän tarvetta vuokraasunnoille kuin ennen? Ei kai tässä maassa sentäs vielä ole niin huonosti asiat että esim. lapset jäisi isossa määrin notkumaan porukoiden nurkille jonneki 30v+ ikävuosiin saakka?
Ei tarvetta ole vähemmän, asuntoja on paljon enemmän.
Osa selitystä on pakko olla myös se, että Kojamo haluaa tietoisesti pitää vuokrat korkealla tasolla, vuokrausasteen kustannuksella. Jos tämä ei olisi tietoista niin ihan käsittämättömästä toheloinnista ja osaamattomuudesta olisi kyse. Vuokraustoiminnan menestyksekäs pyörittäminen on Kojamon bussineksen kovinta ydintä.
Eikös tuo hinnottelu liity mahdollisesti hieman myös kiinteistöjen tasearvoon? Eli jos tuottoon perustuva arvostus, niin voisi tulla alaskirjauksia, ehkä jopa IG-luokitus voisi vaarantua? Ja tietysti myös kannibalisaatioriski on selkeä syy pitää kiinni vuokratasosta…
Helsingin kaupungin (Heka) asunnoissa asuvat ovat havaintojeni mukaan ryhtyneet juuri tänä vuonna etsimään halvempia/pienempiä asuntoja Hekan sisäisessä vaihtopörssissä.
Helsingin kaupungin vuokratalojen ovissakin on näkynyt lappuja, joissa halutaan vaihtaa pienempään.
Syynä on kai lähinnä asumistuen anteliaisuuden vähentyminen ja lisäksi heikko taloustilanne/lisääntynyt työttömyys.
Missä määrin asumistuen muutokset sitten vaikuttavat Kojamon kykyyn saada ja pitää vuokralaisia? Minusta tämä historiallinen asumistuen heikennys on merkittävä Kojamollekin. Käsittääkseni pari vuosikymmentä mentiin alati kasvavassa asumistuen saajien määrässä ja asumistuen määrässä. En oikein usko, että asumistukien saajia ja reaalisia euromääriä päästetään enää kasvamaan uudelleen. Eli uskon, että samaa virhettä valtion talouden kannalta ei toisteta.
Tästä näkee, miten asumistuki on kasvanut:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_74+2023.aspx
Isoin syy halvempien vuokra-asuntojen kysynnän vahvaan kasvuun on toimeentulotuen uudet linjaukset, jossa pienikin vuokran ylitys laskennallisesta Kelan maksimista aiheuttaa sen, että toimeentulotuen saaja velvoitetaan etsimään halvempi asunto. Raja määräytyy muiden toimeentulotuen saajien asuntovuokrien perusteella eli vähänkään kalliimman asunnot eivät enää toimeentulotuen saajille kelpaa.
Kojamon tulisi vastata tähän halvempien asuntojen tarpeeseen ainakin osalla asuntokannastaan, koska tarve on akuutti. Toimeentulotuen saajien määrä on merkittävä vuokra-asuntomarkkinalla, vaikka kaikki toimeentulotuen saajat eivät tietenkään sitä vuokraan nostaa. Vuonna 2023 oli 387 000 toimeentulotuen saajaa ja ennusteet ovat että tämä luku on vuonna 2024 noussut jopa merkittävästi.
Näköjään uusi shortti ilmestynyt Kojamolle, https://www.finanssivalvonta.fi/finanssisektorin-toimijalle/paaomamarkkinat/liikkeeseenlaskijat-ja-sijoittajat/lyhyet-positiot/voimassa-olevat-lyhyet-positiot/: MILLENNIUM INTERNATIONAL MANAGEMENT LP KOJAMO OYJ 0,5 10.2.2025
Täältä myös näkee: shortnordic.com - updated short positions
Kauppalehti myös kantaa kortensa kekoon karhuilussa, lieneekö maksumuurin takana, mutta yksi kohta kiinnostanee:Kojamolla arvioidaan olevan paineita kannattavuudessa ja kiinteistösalkun arvostuksessa | Kauppalehti
“Luottoluokittaja Moody’s vahvisti syksyllä Kojamon aikaisemman Baa2-luottoluokituksen. Riittävän korkean luottoluokituksen ylläpitäminen on yhtiölle aivan keskeistä, sillä luottoluokituksen valahtaminen investment grade -tason alle nostaisi tulevaisuudessa yhtiön rahoituskustannuksia tuntuvasti.”
“Yhtiön osakekohtaisen epra nrv -nettovarallisuuden odotetaan heikentyneen vuoden lopulla 17,61 euroon syyskuun lopun 18,34 eurosta ja vuodentakaisesta 18,45 eurosta.”
Yksi syy vuokra-asuntojen kasvavaan kysyntään on palveluiden katoaminen maaseudulta.
Yllättävän moni eläkeläinen kohtaa sen ongelman, että omalta paikkakunnalta on palvelut kadonneet, nuoret muuttaneet kaupunkeihin ja lapsen lapset asuu niissä.
Nyt eläköityvä sukupolvi ei siis ole se maaseudulla aina asunut väki vaan teollistuvaa Suomea rakntanut ikäluokka.
Ajtuksen synnyttyä laitetaan kämppä myyntiin ja kohdataan ensimmäistä kertaa elämässä se, ettei siitä saatavalla rahalla pystytä ostamaan kasvukeskuksesta ihmisen elämän arvoista kämppää eikä korkean iän vuoksi pankki myönnä kovin kummoista lainaa.
Vaikka koko elämä oltaisiin oltu muuhun yhteiskuntaan nähden korkeapalkkaisessa duunissa, inflaatio on syönyt tehokkaasti säästöjen ostovoiman pankkitililtä.
Hetken ynnäiltyä sitä päätyy siihen, että myös eläkeläisen asumistuen vuoksi tulee taloudellisesti kannattavammaksi asua joko vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.
Tätä on myös nuorten innokkaiden maalle muuttajien hyvä miettiä pitkällä tähtäimellä.
Ihan hyvää pohdintaa, mutta luulen että asuntoja ja varsinkin omakotitaloja on paljon tarjolla näissä muuttotappiokunnissa kysyntään verrattuna. Sen seurauksena myyntihinnat pysyvät erittäin matalana. Se on helpommin sanottu kun tehty myydä omakotitalo pois 50-100k eurolla kun itse on aikoinaan maksanut vaikka 150-200k ja sitä on rempattu vuosien aikana ja inflaatio on kuitenkin rullannut koko ajan. Mitä kauemmin myyntipäätöstä pohtii, sitä vähemmän kysyntää on ja tarjonta vain kasvaa. En usko että lopulta merkittävässä määrin ihmiset ovat valmiita hyppäämään tällaiseen epämukavuusalueelle ja muuttamaan pieneen kuutioon. Heistä valtaosa jää siis loppuelämäksi jumiin siihen omakotitaloon ja sieltä muuttavat vain vanhainkotiin tai hautaan. Perikunta yrittää sitten löytää jotain ostajaa hinnasta välittämättä.
Näin voisi ajatella, mutta omassa kuplassa on ollut havaittavissa tätä. Erityisesti siinä vaiheessa, kun pariskunta huomaa lasten muuttaneen kauaksi pois kotoa tai nykyisen asunnon hoitaminen käy liian raskaaksi.
No eikös tämä ollut ihan ok tulos? Ihan karvan alle konsensuksen, FFO (148,2) jopa yli. Kauppalehti kuitenkin pöpöilee otsikkotasolla: “Kojamo ennakoi vaikeaa vuotta - Osingonmaksu edelleen jäissä”. FFO ennuste vuodelle 2025 oli 135-145 miljoonaa.
Pidän kuitenkin ihan mahdollisena, että 2025 kiinteistöjen arvon alaskirjausten sijaan voidaan jopa päästä positiiviseen arvonmuutokseen. Silloinhan tuloksesta tulisi jo varsin hyvä noilla luvuilla.