Mihin tämä perustuu? Menneeseen tuottoon vain? Ja vielä vähän merkkejä 
11 tykkäystä
Joo tuollaiset on aina rohkeita statementteja, joten hyvä olisi avata perusteita aina enemmän.
Voisin muuten vannoa, että tuo LähiTapiolan Lyhytkorko ESG ei aiemmin ollut ESG? Ei sinällään ole mitään noita vastaan, vaikka vähän vihreä oksennus aina kurkkuun nouseekin kun tuon maagisen kirjainyhdistelmän rahaston perässä näkee 
Voisin kuvitella, että noiden kahden (Evli vs. LähiTapiola) väliset erot ovat joka tapauksessa sen verran pienet, että valinta tulee ihan sitä kautta miten ja missä pankki- ja sijoituskuviot itsellä on.
7 tykkäystä
Juuri näin. Rahamarkkinarahasto ei kilpaile lyhyiden korkojen rahastojen vaan pankkitalletusten kanssa.
Lisäisin vielä että rahamarkkinarahastolla ei ole talletussuojaa. Jos joku sijoituskohteena oleva pankki kaatuu, rahasto ottaa osumaa. Varsinkin alle 100.000 euron määrillä tämä kannattaa ottaa huomioon - itseltään kannattaa kysyä, onko rahaston todennäköisesti maksama parempi tuotto tämän riskin arvoinen.
Rahamarkkinarahasto käsittääkseni tavoittelee tätä vähennettynä kuluilla.
Historiallisesti rahamarkkinarahastolla oli nollakorkojen päätyttyä jakso, jolloin se hävisi selvästi tietyille pankeille, jotka nostivat talletuskorkojaan aggressiivisesti. Pääsääntöisesti se on kuitenkin ollut hyvin kilpailukykyinen.
9 tykkäystä
Tämä. Jos summat on alle 100 t€, niin todennäköisesti voi löytää melko lähelle rahamarkkinarahaston tuotto-odotusta olevia talletusdiilejäkin. Tai ainakaan ei välttämättä hirveästi ota takkiin ja on kuitenkin talletussuoja. Esim. Svealta saa näköjään 3,4% 3kk. 3kk Euribor on 3,2%.
1 tykkäys
Perustuu mm. Sharpen lukuun, joka on erittäin paljon käytetty ja arvostettu mittari varsinkin kun vertaillaan samaan rahastoluokkaan kuuluvia rahastoja. Myös absoluuttisella tuotolla LähiTapiola Lyhytkorko voittaa kaikki samalla duraatiolla operoivat korkorahastot. Lyhyen koron kategoriassa löytyy muutamia paremminkin tuottaneita, mutta niissä korkoriskiä venytetään maksimiin eli 12kk, ja jopa vähän yli.
2 tykkäystä
Sharpen luvulla LähiTapiola Lyhytkorko on Suomen paras lyhyen koron rahasto. Jos katsoo esim. 12kk toteutuneita tuottoja, niin Evli Likvidi +5,04 % ja LT Lyhytkorko +5,82 %. Onko ero merkittävä vai ei, se riippuu ihan sijoittajasta - ja tulevaisuudesta ei toki tiedä etukäteen. Joten tottakai jos sijoitukset on muuten Evlissä niin lienee helpointa valita heidän sinänsä hyvä vaihtoehto - ja toisin päin.
5 tykkäystä
Druckenmiller shortannut näitä.
Kiintoisaa onko tulossa muka lisää inflaatiota.
2 tykkäystä
Jos Trump voittaa vaalit ja nostaa lupaustensa mukaan tulleja, niin inflaation kiihtyminen on selviö.
3 tykkäystä
Tämä olisi ollut hyvä laittaa johonkin osakeketjuun, mutta en oikein löytänyt sopivaa. Howard Marks tarkastelee tässä muistiossa allokaatiota ja riskiä eri omaisuusluokkien välillä. Mitään uutta ja mullistavaa ei ilmennyt, mutta tämä pistää ajattelemaan omaa salkkua ja sen allokaatiota terveellä tavalla.
Suomalaisethan ovat perinteisesti LOTTO-kansaa, jonka valistuneimmat yksilöt mieluummin sijoittavat kuin lottoavat. Sijoittaminen mielletään kuitenkin lähinnä osakesijoittamiseksi, ehkä juuri siksi että olemme lottokansaa - äkkirikastuminen houkuttaa.
Toki meitä sijoittajia ja säästäjiä on moneen lähtöön. Useimmat ovat liikkeellä varsin vaatimattomilla pääomilla, kun taas jotkut harvat hallinnoivat miljoonasalkkuja. On ymmärrettävää että pienellä pääomalla operoivat haluavat ottaa suurempaa riskiä kuin varakkaammat, jotka haluavat myös suojata omaa pääomaansa. Myös ikä vaikuttaa: nuorena olet valmis ottamaan suurempaa riskiä kuin eläkeiän kynnyksellä tai eläkeläisenä.
Yhtä kaikki, minusta tämän muistion opit sopivat kaikille. Riski on tekijä, joka monilta aloittelevilta sijoittajilta unohtuu. Riskinotto taas voi olla vanhemmille sukupolville vaikeaa. Näihin kysymyksiin löytyy, jos nyt ei aivan vastauksia, niin kuitenkin materiaalia omien ajatusten tueksi.
Hyviä luku-/kuunteluhetkiä.
5 tykkäystä
Kiitos Kryptoniitti hyvästä työstä korkosijoitusten ymmärryksen lisäämiseksi! Kiinnostava kysymys mihin artikkelin lopussakin vihjattiin on high yield -lainojen spreadin kehitys. Spread on tullut alas viime vuodesta ja on mahdollista että ne nousevat jos laskettelussa kohti matalan koron ympäristöä tapahtuu yllätyksiä. Tästä syystä henkilökohtaisesti olen sijoittanut lähinnä Investment Gradeen, mutta jos myllerrys tapahtuu niin on hyvä olla suunnitelma valmiina millä tavoin sijoittaa high yield -tyyppisiin lainoihin.
2 tykkäystä
Kyselin tuossa aiemmin Evlin Likvidi B ja Rahamarkkinarahaston eroista. Eli mulla on sijoituksia etf:issä, eli hajautukset osakemarkkinoille on laajat. Onko olemassa jotain yhtä isoa (suurta ja oikeaa) ja suht turvallista joukkovelkakirjoihin/valtion lainoihin sijoittavaa esim etf:ää? Ja vielä parempi olisi jos siihen voisi sijoittaa joka kuukausi (kk-säästöllä) Nordnetin kautta. Itsellä ikä alkaa vitosella, niin ehkä tuntuu että ihan kaikki rahat ei saisi olla osake-etf:issä kiinni.
Apua ja neuvoja tarvitaan.
SPDR® Bloomberg Global Aggregate Bond on ainakin yksi vaihtoehto. Tosin kk-säästöstä en osaa sanoa. Ja varmaan muilla taloilla on vastaavia, jos ei halua itse ylläpitää allokaatiota erityyppisten ja -pituisten bondien kesken.
1 tykkäys
Nordnetin kuukausisäästövalikoima korko-ETF:ssä on aika suppea.
iShares Global Corp Bond UCITS ETF USD (Dist) (IS0X) sijoittaa maailmanlaajuisesti yrityslainoihin. Itse olen valikoinut tuon korkosijoituksen. Maksaa “osinkoa” kaksi kertaa vuodessa.
Sieltä löytyy lisäksi Euroalueen valtion lainoihion ja yrityskorkoihin sijoittavia rahastoja. Itselläni tökkii x-trackersin ja Amundi kohdalla tuo esitteiden vaikea selkoisuus mihin olen oikeasti sijoittanut. Esimerkkinä ensinmainitulla yritän saada selville millaisia bondeja se sisältää niin ladatessa lista tulee erroria. Franklinin kohdalla en pidä green bondeista. Minusta suuri mahdollisuus, että vihreään yli-investoidaan. Esimerkkinä vetyä aitaan käyttää autoissa ja lisäksi teräksen valmistuksessa. Tämä nostaa kysyntää vedylle ja sähkölle ja voi tehdä sähköstä tai vedystä tai molemmista kallista ja edlleen kannattamatonta. Vastaavasti odotukset suuresta sähkön ksynnästä voi johtaa yli-investointiin sähkön tuotantokapasiteettiin ja polkea hinnat erityisesti tullisina päivinä ja aurinkoisina päivinä. No lainat noihin tuotaoihin voi olla huonoa bisnestä.
Lainoissa yleisesti pidetään valtion lainoja turvallimpina ja valtion konkurssit on aika harvinaisia. Sitten tulee invesment grade yrityslainat johon tuo IShares Global Corporate kuuluu. Tämän jälkeen High Yield lainat, jotka on riskisiä yrityslainoja. Kannattaa kuitenkin huomata, että kaikilla yrityksillä ei ole luottoluokitusta ja esimerkkinä Stora Enso kotimaisista yhtiöistä on aika tasaiseen ollut high yield luokituksella.
Euro alueella on mielestäni silti aika paljon riskiä. Riskejä on erittäin velkaantuneet PIGS-maat. Nämä on suuria ja voi aiheuttaa suuria ongelmia taas sitten koko Euroopan pankkisektorille ja konsensuksen löytäminen voi olla vaikeaa, kuten olemme esimerkkinä Ukrainan tuekmisessa nähneet. No sitten esimerkkinä Saksa on yllättävän vaikeassa tilanteessa kiitos nousseiden energian hintojen ja autoteollisuuden murroksen. Toisena riskinä on sitten Venäjän toimet. Jos sota laajenee niin voi olla, että velkojen tilanne muuttuu. Minusta Euroopan riskiprofiili on tällä hetkellä siis aika korkea. Korkeampi kuin esimerkkinä jonkun maailmanlaajuisesti toimivan yhtiön.
Edit: Nordnet kuukausisäästettävät ETF:t voi valita valikosta valitsemalla saatavilla kuukausisäästöön ja rahastotyyppi korko.
9 tykkäystä
Kiitos Warren_Fyffet vastauksesta. Edelleen minua kiinnostaa että miksi useat korkosijoittajat kertovat että valtionlainoihin on turvallisinta sijoittaa, mutta tässä IS0X:ssä on noin 97% yrityslainoja. Miksi sinä et sijoita esimerkiksi USA:n valtionlainoihin? Anteeksi tyhmät kysymykset, mutta kova halu oppia ymmärtämään korkosijoittamista.
Yrityslainojen korot liikkuvat molempiin suuntiin enemmän kuin valtion lainat, yrityslainojen korot ovat tyypillisesti valtion lainoja korkeammat (samoin tietysti riski) . Tämän vuoksi niillä on korkojen laskiessa suuremmat tuotot, korkojen noustessa taas arvon lasku on suurempi.
Minä näkisin että yrityslainojen ongelma on, että se on vähän samaa riskiä kuin mitä osakkeissa, etenkin riskisemmissä yrityslainoissa.
Se miksi valtionvelkakirjat ovat usein loistava lisä salkkuun, on että niillä on matala korrelaatio (joskus jopa negatiivinen) osakkeisiin. Eli kun osakkeet laskee, valtionvelkakirjat nousee jne.
Mutta yrityslainoissa näin ei välttämättä ole. Ne voivat laskea vaikka esim. valtionvelkakirjat nousisivat jos yritysriskit ovat koholla. (Esim. taantuma)
Toki jos kyseessä on hyvän luottoluokituksen bondeja, niin ne ovat kyllä hyvin lähellä valtion bondeja.
EDIT:
Esimerkiksi jos ajattelisit sijoittaa 50% osakkeisiin ja 50% high-yield yrityslainoihin, niin todennäköisesti pääsisit tuotto ja riskimielessä parempaan tai samaan lopputulemaan ottamalla enemmän osakkeita, vaikka 70% ja 30% vähäriskisiä valtion velkakirjoja.
4 tykkäystä
Yrityslainoista voisi vielä lisätä, että noissa indeksejä trackaavissä sinulla on kustakin luottoluokasta eniten niiden yhtiöiden velkaa, joilla on velkaa eniten. Sanoisin, että korkosijoituksissa, jos jossakin, hyvä aktiivinen manageri voi parantaa riski/tuottosuhdetta enemmän kuin oman palkkionsa arvosta. Etenkin High Yield -kamassa kukaan tuskin haluaa keskittymiä niihin yhtiöihin, joissa velkaa on valtavasti, vaan hyvän jakauman ja näkemystä yhtiöistä joiden High Yield -status johtuu jostain muusta kuin ylivelkaantumisesta.
2 tykkäystä
Ei ole tyhmiä kysymyksiä vaan tuo on erittäin hyvä kysymys. Edellä siihen osittain vastatattiin, mutta vastaan omasta puolesta kokonaan. Ensinnäkin minulla on valtion lainoja salkussa. En muista mistä luin, mutta jossakin sanottiin pitää olla vahvimman valtion lainoja. Itselle tämä on nyt sitten valjennut niin, että kannattaa olla sellaisia lainoja ja osakkeita kriisissä joita pelätään vähiten, niiden myynti on helpointa ja arvostus paras. Itse pidän vahvimpana valtion lainana USA:n valtion lainaa. Muitakin vahvoja löytyy, mutta kannattaa esimerkkinä googlata mitkä valtiot on aikaojen saatossa defaultanneet. Maita jotka eivät ole koskaan defaultanneet löytyy muutamia. Jännästi ne samat tahtoo sitten defaultata usemman kerran.
No sijoituksissa on joka tapauksessa sellainen tilanne, että pitää katsoa tulevaisuuteen. Sellainen tilanne, että ei ole defaultannut ikinä ei tarkoita etteikä se voisi tapahtua. Ja taas päin vastoin defaulttia ei välttämättä tule, vaikka tilanne huolestuttava vaan oikeastaan aika suurella todennäköisydellä valtiot ja yritykset maksavat lainansa takaisin. Kyse on siitä millainen riski ja millaista tuottoa saat; riskituottosuhde.
Summaus riskeistä:
- Luottotappio riski
- Eft sijoitukset on aika laajasti hajautettu, joten riski on aika alhainen, esimerkkinä yli 5% luottotappiot harvinaisia( vaatii sijoitusten, jotka ylittää 5% defaultin)
- Korkoriski
- Jos korot nousevat sijoituksesi arvo laskee, koska uudet kokreammalla korolla olevat lainat huokuttelevimpia
- Valuuttariski
- Jos lainasi on eri valuttassa kuin missä itse ostat tai lasket tuottoasi, voi lainan arvo laskea valuutan heikentyessä(ja tietysti tuottaa päin vastoin tapahtuessa.)
- Yleensä trämän vuoksi suositellaan saman valutan lainoja kuin mitä käyttää
- Tässä on juuri se pointti vahvimman maan valuutasta
- Heitän nyt todella kärjistetyn esimerkin, nyt sotaisa tilanne, kumman valtion lainan mielummin ottaisit, Ukrainan vai USA:n?
- Tähän haluan lisätä USA:n kohdalla pelättiin, että USA jättää maksamatta lainansa, kun Trump oli edellisen kerran presidenttinä ja velkakatto tuli vastaan.
No nyt sitten näistä sijoituksista. Itselläni on yhdysvaltojen valtion lainoja seuraavista syistä.
- FED korko on korkeampi kuin EKP:n ja vielä aika merkittävästi
- USA default historia on parempi kuin euroopan maiden
- USA on mielestäni se vahvin maa tällä hetkellä ja se mielestäni sitä, jos sota laajeenee.
- USA talous on vahva jonka seurauksena korkojen lasku on arvioni mukaan hitaampaa/epätodennäköisempää. Tämä johtaa siihen, että valuutta on vahva.
Minulla on yrityskorkoja seuraavista syistä
- Yrityksille maksetaan korkeampaa korkoa ja sitä kautta riski/tuotto suhde on parempi
- Puhun tässä yhteydessä Investment grade lainoista
- Yhtiöt on yleensä melkoisen suuria ja vaikaita ja niillä on toimintaa useassa maassa
- Korkotuotto on parempi ja koroilla rahat siirtyvät uuteen kohteeseen nopeammin, korkoa korolle parempi
- Maialmanlaajuisesti hajautettu yrityskorko salkku on aika valuuttariskitön
- Kokroja tulee usieista valuutoista ja liiketoimintaa on useissa valuutoissa, valuuttaa muutokset aiheuttavat hyötyä ja haittaa aika tasapainoisesti
Euroaluetta vältän, koska
- Venäjän hyökkäys- tai vahinkoriski maihin on suuri ja Venäjä mieleiset hallitukset mahdollisia
- Tämä voi johtaa tilanteeseen velvoitteita ei hoideta
- PIGS mailla haastava velkatilanne
- Euroalueelta löytyy heikkoa default historiaa
Itselläni on ollut kehittyvien maiden lainoja ja ne ovat olleet aika huono sijoitus. Tämä johtuu esimerkkinä niissä oli Venäjän lainoja aika paljon. Lisäksi Argentiina on ollut aika vaikea tapaus. Silti ne eivät varmaan ole kokonaisuutena pakkaselle menneet. Mutta myin noin esimerkkinä Venäjä rahaston heti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sama olisi pitänyt tehdä kehittyvien maiden rahastolle. Korkosijoitusten joiden pitää olla varmaa tuottoa ei kannata tolskata siellä missä hässäkää ja suurta riskiä(ellei sitten täsmällisesti tiedä mitä tekee). Korko on heikompi sijoitus kuin osake ja hyvää tuottoa haluaa niin kannattaa miettiä miten ne rahat sitten siirtyy pääosin osakkeisiin aikanaan.
17 tykkäystä
Katsoinpa huvikseni nuo hatusta heitetyt allokaatiot. 50% osakkeet 50% high yield (portfolio 1) ja 70% osakkeet, 30% 7-10v valtionlainat (portfolio 2).
Lähes identtinen lopputulema, aavistuksen parempi sharpe tuolla missä enemmän osakkeita + valtionlainoja.
Eli käytännössä valtion velkakirjat on paljon parempi hajauttaja osakkeille.
Backtester: https://testfol.io/
7 tykkäystä
Tässä ketjussa on mainittu tuo IS04 (20+ v. lainat) sekä VDTE (lähinnä alle 10 v. lainat).
Näin aloittelevana korkosijoittajana mietin että mihin suuntaan katsella.
Miten näette näiden maturiteettien erot/riskit/ym.? Onko pisin vähäriskisin tms.?
Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla IS04 vastaavia (pitkät lainat) vaihtoehtoja, jotka eivät maksa osinkoa ja olisivat mahdollisesti valuuttasuojattuja.