Pisimmissä on periaatteessa eniten riskiä. Ne liikkuvat eniten jos korot nousevat/laskevat.
Toki tämä voi olla toivottukin ominaisuus, jos on näkemys korkojen laskusta tai hakee hajautusta osakkeille.
Kiitos vastauksista. Vielä haluaisin teiltä kaikilta kommentteja, että mitkä “tikkerit” olisi niitä turvallisia valtionlainoja mihin nyt kannattaisi sijoittaa? Siis hakisin vähäriskistä vaihtoehtoa ja sen takia valtionlainaa ennemmin kuin yrityslainoja.
1 tykkäys
Itselle/perheelle tämä korkosijoittaminen tuntuu kaikkineen aika vaikealta ja joku jossain kirjoitti, että korkosijoittaminen voisi olla järkeää ulkoistaa. Mitä olette siitä mieltä?
Ja mitä ehdotatte yhteistyökumppaniksi/palveluntarjoajaksi js ajattelisin ulkoistaa korkosijoittamista? Kenellä on palvelu ja hinnat ovat kohdillaan? Itse tuosa äkkiä katsoin Evliä, mutta kun en tiedä mikä on järkevä hinta mitä kannattaisi korkosijoituspalvelusta maksaa?
Kommentit ovat tervetulleita.
Mieti paljonko haluat ottaa riskiä, tutki korkorahastojen esitteitä. Löydät sieltä duraatiot ja yield to maturity. Pitkät korot riskisempiä kuin lyhyet pääsääntöisesti. Sitten valitse vaikka semmoinen jossa on pienimmät kulut. Nordnet pullollaan korkorahastoja mitä pöyhiä.
2 tykkäystä
Accunia. CLO:t tuottaa erityisen hyvin. Toki massia pitää olla min. 100 tonttua.
1 tykkäys
Tässä on linkki lyhyeen CLO-katsaukseen, jonka mukaan finanssikriisin luoma peikko vaivaa yhä sijoittajia.
Jos tietämys korkomarkkinoiden lainalaisuuksista on heikkoa, korkosijoittaminen ja korkorahastot tuntuvat vaikeilta asioilta ymmärtää ja hahmottaa, en ehkä lähtisi ensimmäisenä tarjoamaan CLO-markkinaa vaihtoehdoksi… 
Mitä tulee kysymykseen, tarkoitetaanko tässä nyt että esimerkiksi korkorahasto olisi ”ulkoistamista”, vai mitä ulkoistaminen tarkoittaa? Jos ei ulkoisteta, niin silloin ostetaan itse yksittäisiä joukkolainoja tms.?
Joo, olen samaa mieltä siitä, että CLO on monimutkainen ”eläin”. Jollei täysin ymmärrä miten CLO toimii ja miten se käyttäytyy eri tilanteissa, niin on parasta jättää sijoittamatta.
En ihan saanut kiinni tuosta mainitsemastasi ulkoistuksesta. Mitä tarkoitat?
Jokaisella CLO:lla on manageri, joka sijoittaa assetit hyvin hajautettuun lainasalkkuun (about 100 lainaa). Tätä salkkua myös hoidetaan aktiivisesti. CLO-rahasto taas sijoittaa varansa useisiin eri CLO:in, jolloin hajautus on todella tehokasta. Toki rahastosijoittaminen tuo myös kuluja.
Itse olen sijoittanut sekä suoraan CLO:in että rahastoon ja kokemukset (tuotot) ovat olleet erinomaisia. Tämä ei toki ole suositus/kehotus sijoittaa kyseiseen omaisuusluokkaan. Menneet tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista.
Viittasin tuolla ulkoistamisella @Nailhead kysymykseen, jota sinäkin kommentoit 
.
En tiedä haettiinko esim. jonkun varainhoitajan tarjoamaa korkosalkunhoitoa, puhutaanko rahastoista, etf:stä, suorista sijoituksista vai mitä. ”Ulkoistamistakin” on eri periaatteilla toimivia, eli ehkä päällimmäisenä: mikä on se tarve/halu ja millaisista euromääristä puhutaan?
1 tykkäys
Enpä ole aiempina vuosina korkorahastoja harrastellut. Kun luin jutun jonka mukaan pitkän koron rahastot voisi olla tällä hetkellä ihan ok valinta, ei muuta kuin tutkimaan vaihtoehtoja. Niitä olikin piiittkäää lista, josta valitsin melkein arpomalla 12 kk tuoton perusteella Aktia European High Yield Bond B:n ja jonkun toisenkin mut jälkimmäisestä luovuin aika nopsaan kun se jäi junnaamaan. Näinä epävarmoina aikoina ihan mukava seurailla korkorahaston tasaista puksutusta. 12 kk tuotto on ollut vähä yli 11 %. Minulla ei tosin ole ollut sijotus kuin pari-kolme kuukautta, mut ihan hyvältä vaikuttaa tähän asti. Kuiteskin jo 10 tuhatta € jo plussalla. Iha jees. Sijoituspäätöstä voi jarruttaa se ettei näiden vertailu ole tämmöselle lähiömiehelle kovin helppoa. Mut joku oli vaan otettva.
Kyselin Evliltä, että millaista korkosalkkua he minulle tarjoaisivat. Alla vastaus. Ja kertoivat, että painotuksia voidaan katsoa tarkemmin myöhemmin jos heidän kanssaan päädyn korkosalkun rakentamiseen. Kertoivat että alla olevalla kombolla saadaan hajautus kuntoon. Ja siis homma menisi mun tapauksessa itse hoidettuna MyEvlin kautta, Evli vaan antaisi prosenttiehdotukset painotuksille. Mitä mieltä te olette asiasta?
- Evli High Yield Yrityslaina
- Sijoittaa eurooppalaisiin matalan luottoluokituksen yrityslainoihin, joiden juoksuaika (laina-aika) on keskimäärin 2–5 vuotta. Seuraavan 12 kuukauden odotettu bruttotuottotaso 6,33 %
- Evli Pohjoismaat Yrityslaina
- Sijoittaa pohjoismaalaisiin luottoluokittelemattomiin sekä korkean ja matalan luottoluokituksen yrityslainoihin, joiden juoksuaika on keskimäärin 2–4 vuotta. Seuraavan 12 kuukauden odotettu bruttotuottotaso 4,84 %
- Evli Nordic Senior Secured Loan
- Sijoittaa pohjoismaisten pankkien kanssa yhteistyössä myönnettäviin pankkilainoihin, joiden juoksuaika on keskimäärin 4 vuotta. Seuraavan 12 kuukauden odotettu bruttotuottotaso 7,75 %
- Erikoissijoitusrahasto: minimisijoitus 10.000 EUR. Uudet sijoitukset kuukausittain, lunastukset neljännesvuosittain
- Evli Kehittyvät Markkinat Yrityslaina
- Sijoittaa kehittyvien markkinoiden korkean ja matalan luottoluokituksen, euro- ja dollarimääräisiin yrityslainoihin, joiden juoksuaika on keskimäärin 3–7 vuotta. Seuraavan 12 kuukauden odotettu bruttotuottotaso 5,64 %.
10 tykkäystä
Jos koroilla haluaa hakea vähän parempaa tuottoa niin näihin löytyy myös Strukturoituja tuotteita eli luottokoreja jotka tietenkin on riskisempiä ja kuluiltaan kovempia
Katselin että 5 vuoden Eurooppa High Yield vuosittainen kuponki olisi nyt joissain tuotteissa 5,4% joten nuo Evlin luvut perinteisille rahastoille näyttää aika hyviltä. Toki nissä arvioidaan vuoden 2025 tuottoja vaan
1 tykkäys
Jos nyt yleensäkään haluaa Evliä käyttää, niin hajautusmielessä nuo vaikuttavat ihan OK valinnoilta. Parempia ja halvempia rahastoja löytyy, mutta onko erot sitten niin merkittäviä, että kannattaisi oikeasti kysyä “second opinion”…?
Mitä muuten tarkoitat termillä “12 kuukauden odotettu bruttotuottotaso”? En löytänyt ainakaan nopealla silmäyksellä tuollaista mainintaa. Esimerkiksi High Yield Yrityslainan YTM on 6,33 % (tarkoittaa siis rahaston sijoitusten keskimääräistä vuosituottoa kunkin sijoituksen eräpäivään). Voidaan toki ajatella, että tuo on odotus 12 kk tuotolle, ja siitä pitää joka tapauksessa vähentää (aika suolainen) hallinnointipalkkio 0,95 %. Todennäköisesti tuotto tulee kuitenkin olemaan ihan jotain muuta, sillä high yield -rahaston tuottoon vaikuttaa erityisesti luottoriskien hinnoittelun muutokset sekä korkotason muutos tässä tapauksessa noin 2,5 -kertaisesti muutokseen nähden.
Onko tietoa joistain osinkoa maksamattomista ETF jotka sijoittaa yli 20 v. Treasury bondeihin?
Sitä minäkin.
En löytänyt parempaakaan ketjua niin utelen täällä @Meh kysymystä sivuten mikä olisi “järkevin” tapa sijoittaa USAn valtion velkakirjoihin?
Tavoitteena olisi kohtuukuluilla sijoittaa esim 10 - 30ke mahdollisimman vastaavalla kuin tavanomainen määräaikaistalletus suomipankkiin eli rahat kiinni ja korot juoksee ja muutaman vuoden päästä sijoitettu pääoma palautuu tilille jos usalla varaa maksella ja korkoja tipahtelee sitä ennen tai eräpäivänä tilille.
Traderista löytyy esim. alla oleva paperi.
Jos tästä tekisi toimeksiannon traderin kautta niin kaupankäyntikulu 20kusd sijoitukselle olisi 42 usd ja ainakin jos tämän myisi kesken juoksuajan joutuisi maksamaan toiset 42 usd. Jos tämän pitää erääntymiseen asti reilu 4 vuotta niin pitääköhän tuo toinen 42 usd maksaa siitä huolimatta?
Traderissa näkyvä kertynyt korko tarkoittanee sitä minä saisin myös tuon rahan lainan erääntyessä minkä myyjä on huomioinut hinnassaan?
Traderin ilmoittamaa 3,99% mid-tuottoa en hoksaa mitä tarkoittaa. Frakfurtin pörssi ilmoittaa yieldiksi kuten myös chatgpt antamillani arvoilla 4,18%.
Miten näiden verotus menee?
Suosittelen yksittäisen bondin sijaan sijoittamaan US-korkoihin ETF:n kautta. Saat kunnollisen hajautuksen sijoituksellesi melko pienillä kuluilla. Myös likviditeetti paranee.
Miettisin vielä, onko nyt oikea hetki sijoittaa pitkiin (20-30 vuotta) korkoihin kun Trump aikoo pistää inflaation uudestaan laukalle?
3 tykkäystä
Aiemman lisäksi kannattaa pohtia myös valuuttariskiä. Tosin osa tuotteista on suojattu tämän osalta.
4 tykkäystä
Näitä voi ajatella monella tavalla. Itse olen pitänyt aina tietyn määrän varallisuudesta eri “käteisenä” useammalla eri tavalla ääripäinä ehkä jenkkien yrityslainat ja suomalainen pankkitili. Näiden “käteisten” tavoitteena on ollut jonkinlainen plusmerkkinen inflaatiokorjaamaton tuotto ja suuri todennäköisyys sijoitetun pääoman säilymiselle.
Minulta löytyy tällä hetkellä yhtä korko ETF:ää (eurooppalaisia yrityslainoja) ja se olisi kustannustehokas tapa myös jenkkeihin. Näissä ei toteudu tuo aiemmin mainitsemani vaatimus pääoman pysyvyydelle, eikä siten nyt hakemani tuote.
Harkitsen toki muitakin sijoitusvaihtoehtoja tämän sijaan/lisäksi, mutta ihan mielenkiintoista tietää miten näihin valitionlainoihinkin pääsee käsiksi.
Tätäkin tullut pohdittua enkä ole täysin sisäistänyt miksi aina puhutaan valuuttariskistä jos rahoja hajauttaa useampaan eri valuuttaan kun samaan aikaan osakesijoitukset suositellaan hajauttamaan globaalistikin riskien pienentämiseksi.
Useampaa valuuttaa omistaa niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä korissa on joku mätä omenakin, mutta myös joku mikä yllättää positiivisesti. Aivan kuten osasijoituksissakin.
Valuuttariskin osalta suojaaminen yleensä kannattaa, koska ne ovat salkun volatiliteetin “minimoija” jonka tarkoitus on vähentää riskiä. Jos valuuttariskiä ei suojaa, niistä tulee aika paljon volatiliteettia lisää → bondien riskisyys kasvaa ja siten myös koko salkun. Omassa valuutassa tarkastellen siis.
Ja toisaalta valuuttojen odotettu tuotto on heikko pitkällä aikavälillä. Sen voinee ajatella nollaksi. Eli suojaamalla ei juurikaan häviä tuottoa myöskään. Osakkeiden valuuttariski lienee toisaalta vaikeampaa suojata, yritykset tekevät sitä myös itse ja etenkin isot firmat jo lähtökohtaisesti on valuuttojen osalta melko hajautettuja. Lisäksi osakkeet ovat moninkertaisesti volatiilimpi omaisuusluokka → valuuttojen suojaus ei paranna riskikorjattua tuottoa yhtä paljon.
Vanguardilla minusta hyviä papereita suojaukseen liittyen.
2 tykkäystä
Valuuttariskiä korostin lähinnä siksi, että USD on tällä hetkellä vahva euroon nähden. Se ei toki tarkoita sitä, etteikö dollari voisi vahvistua entisestään.
Itse kuitenkin näen, että pidemmällä aikavälillä on riski dollarin heikkenemiseen euroon nähden, jolloin mahdolliset velkakirjoista saatavat kokonaistuotot kutistuvat siinä mukana.
2 tykkäystä