Korkorahastoihin sijoittaminen

Rahastot ja ETF:t
61

Pitkien korkojen rahastojen arvon muutoksia pohdittaessa ei kannata mielestäni keskittyä liikaa pelkästään nykyiseen ohjauskorkoon, vaan on myös tärkeä katsoa pitkien korkojen hinnoittelua, ja niiden taustalla oleviin tekijöihin liittyviä odotuksia. Keskityn tässä tekstissä pääasiassa Yhdysvaltoihin, koska sen velkakirjojen hinnoittelu yksittäisenä maana on ainakin minulle yksinkertaisempaa ymmärtää (vrt. Euroopan eri maat).

Aiemmin ketjussa kertomani etf:n ($GOVZ), jossa on yli 25 vuoden jenkkien velkakirjoja, hinnoitellaan suunnilleen markkinoiden Yhdysvaltain 30-vuotisesta velkakirjasta vaatiman tuoton mukaan, koska etf:n sisältämien velkakirjojen duraatio (keskimäärin noin 27v) on kestoltaan hyvin lähellä tätä. Etf:n arvo nousee siis silloin, kun tämä markkinan vaatima tuotto Yhdysvaltain pitkistä velkakirjoista laskee. Tähän pitkän koron tuottovaatimukseen vaikuttaa pelkän nykyisen Fedin ohjauskoron lisäksi myös pitkän ajan inflaatio-odotukset sekä odotukset talouden kehittymisestä (jotka vaikuttavat pitkän ajan ohjauskoron tasoon). Nykyiseen pitkän korkon tasoon sisältyy ilmeisesti olettama siitä, että inflaatio jäisi pysyvästi hieman korkeammalle tasolle (oheisesta kuvasta kreditit @Marianne_Palmu), ja talouden kehitys pysyisi suhteellisen vahvana, jolloin ohjauskorko voisi jäädä pidemmäksi aikaa korkeammalle.

image
image925×548 50.4 KB

Eurooppasta puhuttaessa pätevät nämä sama mekanismit, mutta hinnoittelua vaikeuttaa maiden määrän lisääntyminen. Esimerkiksi ketjusssa esiin noussessa “Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C”, jossa on viiden eri Euroopan maan velkakirjoja, joista jokaisesta vaaditaan markkinoilla erilaista korkoa liittyen niiden riskillisyyteen liittyen. Itselläni ei ainakaan riitä kapasiteetti/ymmärrys arvioida sitä, kuinka paljon jokaisen maan markkinoiden korkovaatimus tulee muuttumaan suhteessa Euriborin kehitykseen. Tämä korkovaatimuksen muutoksen ero loppupeleissä määrää velkakirjojen hinnan kehityksen suuruuden.

Pitkän tekstin päätteksi vielä vastaus siihen, että jos 12kk euribor tippuisi vuoden päästä yhden prosenttiyksikön, nousisiko pitkien korkojen rahastojen arvo? Se riippuu siitä, millainen on markkinoiden odotus on korkojen laskusta. Jos yhden prosentin korkojen lasku olisi nopeampaa kuin markkinoilla olisi osattu odottaa, niin odotukset pitkistä korkoista todennäköisesti laskisivat, ja tätä kautta rahaston arvo nousisi. Sama pätee toki myös toiseen suuntaan. Hinnoitteluun vaikuttaa toki myös velkakirjan pituus, ja siitä muodostuva aikapreemio (@Warren_Fyffet puhui mielestäni tästä hyvin), mutta siihen en enää tässä vastauksesssa pureudu.

16 tykkäystä
62

Korkorahat pääasiassa Seligson Rahamarkkinarahastossa jonka duraatio 0,27 ja juoksevaksi tuotoksi luvataan tähän hetkeen 3,55%. Nyt 10% korkovaroista siirretty Seligsonin Euro Obligaatio ja Euro Corp. Bond rahastoihin. Näiden duraatiot 7,15 ja 4,92 eli keskipitkiä. Tämä siis tulevaa korkokehitystä arvaillen.

Pitää fundeerata lisää tätä hommaa. Jatkossa allokoin korkorahoja lisääkin pitkiin korkoihin.

1 tykkäys
63

Vesa Puttonen mainitsi rahamarkkinarahastot Kauppalehden jutussa

Perustallaajalle rahamarkkinarahastot ovat tuntemattomia. Säästötilit ja määräaikaistalletukset kyllä tunnetaan, muuta useimmat tuskin ymmärtävät, että rahamarkkinarahasto on vielä aavistuksen helpompi tapa. Ei tarvitse avata tiliä eikä pyytää pankista tarjouksia. Avaat vain asiakkuuden ja siirrät rahat rahastoon vaikka mobiilipankissa.

Tarjonta Suomessa on vain hyvin pientä. Vain Segilsonilla ja Alexandrialla on rahamarkkinarahasto tarjolla. Suuret pankit kuten Nordea ja OP eivät niitä tarjoa. Kyselin oikein erikseen molempien asiakaspalvelusta ja määräaikaistalletuksia tyrkyttivät.

https://www.sijoitustutkimus.fi/viimeisin-rahastoraportti/

Segilsonin Rahamarkkinarahaston juokseva tuotto on 3,55% ja kulut 0,19%. Ei merkintä- eikä lunastusmaksuja. Ei rajoituksia lunastuksien määrälle kuten säästötileissä. Ei tarvitse sitoutua yli puoleksi vuodeksi kuten määräaikaistalletuksissa.

12 tykkäystä
64

Lyhyen koron rahastoja löytyy useitakin mutta ns. rahamarkkinarahastot on reguloitu vähiin. Ohessa vanha juttu:

“Rahamarkkinarahastoille asetettiin tiukempia vaatimuksia siitä, kuinka suuri osuus pääomasta pitää olla likvidiä ja kuinka pitkä juoksuaika saa olla. Lisäksi asetettiin uusia vaatimuksia esimerkiksi riski- ja luottokelpoisuusarviointiin.”

6 tykkäystä
65

Sääntely kuulostaa hyvältä, kun tavoitteena on likviditeetin parantaminen ja riskisyyden alentaminen. Juuri tällaista vaihtoehtoa arvostan vaihtoehtona säästötileille ja määräaikaistalletuksille.

Suomalaiset ovat kyllä tyhmiä, jos makuuttavat rahojaan oman pankkinsa korottomalla tilillä. Jo 1000 euron summalle olisi tarjolla 20-30 euroa puhtaana käteen, jos viitsisi lukea vaikka tämän kirjoitukseni. Kaikilta ei tietenkään löydy 1000 euroa, mutta se löytyy kyllä jokaiselta, joka tekee edes yhden lomamatkan vuodessa.

Onneksi sentään kaksi rahamarkkinarahastoa on Suomessa tarjolla: Segilson Rahamarkkinarahasto (hallinnointipalkkio 0,19%) ja Alexandria Lyhyt korko (hallinnointipalkkio 0,32%).

Vaihtoehtona on rahamarkkina-ETF, mutta sen ostamisesta ja myymisestä joutuu maksamaan välityspalkkiot. Ainakin tämä @Avokado:n mainitsema löytyy Nordnetista koodilla LU0290358497. https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?assetClass=class-moneyMarket&groupField=none&sortField=fundSize&sortOrder=desc&from=search&isin=LU0290358497#overview

Disclaimer: En ole töissä Segilsonilla, mutta ollut asiakkaana noin 20 vuotta.

7 tykkäystä
66

Mahtaako tuo “Alexandria Lyhyt Korko” olla rahamarkkinarahasto, vähän epäilen. En tuota kauppalehden artikkelia pääse itse lukemaan kokonaan, joten en tarkkaan tiedä mitä siinä on sanottu. Mutta ko. rahasto ei missään mainosta itseään rahamarkkinarahastoksi ja se viittaa sivuillaan vain näin:

“Alexandria Lyhyt Korko Sijoitusrahasto (jäljempänä Rahasto), on sijoitusrahastolain (213/2019) mukainen sijoitusrahasto.”

…eikä kuten Seligsonin rahamarkkinarahasto:

“Rahasto on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 mukainen tavanomainen rahamarkkinarahasto.”

Sijoitusrahastolaissa mainitaan: “Rahamarkkinarahastoista ja niiden hoitajista säädetään tämän lain lisäksi rahamarkkinarahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1131.” Eli olettaisin, että tuo Alexandrian rahasto ei ole rahamarkkinarahasto vaan ihan tavallinen lyhyen koron rahasto, koska se ei itsekään missään viittaa tuon EUn asetukseen 2017/1131. Lyhyen koron rahastoissa on sitten enemmän riskiä kuin rahamarkkinarahastoissa. Tuo Alexandrian rahasto vertautuisi paremminkin esim. Evli Likvidi B -lyhyen koron rahastoon.

Tosin jännästi on Alexandrian rahasto listattu rahamarkkinarahasto-otsikon alle Suomen sijoitustutkimuksen rahastoraportissa.

Oli miten oli, kiertäisin tuon “Alexandria Lyhyt Korko” rahaston kaukaa monestakin syystä:

  • Duraatiota ei ole kerrottu missään
  • Juoksevaa tuottoa ei ole kerrottu missään
  • Rahaston sijoituksia ei ole listattu missään
  • Hallinnoitavat varat on aika pienet: 2 353 531 € vs seligson 257 449 024 €. Eli Seligsonin rahaston varat n. satakertaiset. Evli Likvidi B on ilmeisesti vieläkin isompi n. 1749 miljoonaa euroa Googlen / Morningstarin mukaan. Alexandrian rahaston perustamispäivä on näköjään 1.6.2023 eli aika tuore rahasto. Mutta jos itse laittaisin tuonne 100 000 eur niin se on jo 5% rahaston varoista, eli eipä kovin paljoa likviditeettiä vielä.
  • Merkintä onnistuu vain näin: “Lähimmässä Alexandrian konttorissa tai Alexandrian asiamiehen välityksellä”

Kukapa tuohon rahastoon siis rahojaan laittaisi kun Seligsonissa kaikki on paljon avoimemmin kerrottu ja rahat voi tallettaa netissä. Eli käytännössä Suomessa ei ole kuin yksi varteenotettava rahamarkkinarahasto ja se on Seligsonin.

Mielestäni on aika ymmärrettävää, että rahamarkkinarahastot käytännössä katosivat kun säätely tiukentui ja niiden tuotot olivat käytännössä negatiivisia korkojen ollessa nolla tai vähän sen alapuolella. Onneksi Seligson piti rahastostaan kiinni myös tuon heikon ajan yli, koska nyt tilanne on aivan toinen ja hyvää tuottoa on saatavilla.

17 tykkäystä
67

Alexandria Lyhyt Korko (juoksevat kulut 0,32 %) näyttäisi olevan syöttörahasto jota sijoittelee valta-osan UB lyhyt korko-rahastoon (hallinnointipalkko 0,15%), joka sijoittelee max 2 vuoden lainoihin, mod. duraatio 0,55. Liekö lähellä Evlin vastaavaa?

Ottaen huomioon että kyseessä pitkälti syöttörahasto toiseen niin kulu-ero on todella veikeä.:laughing: Noudattelee varmaan Alexandrian yleistä linjaa. Laskutaitoiset, stay away!

Istumatuntumalta en keksi että tuolla olisi mitään tekemistä ‘rahamarkkinarahaston’ kanssa.
→ EDIT: Rahaston varoista 85% toimii syöttörahastona UB tuotteeseen. Ehkä tämä täyttää rahamarkkinarahaston ehdot, tai sitten ei. Toisaalta Alexin rahasto on kilpailijoihin verrattuna kallis ilman lisähyötyä että asialla ei ole edes väliä :grin:
Liekö Puttonen laitellut nyt omiaan.
→ EDIT: Puttosella mitään tekemistä asian kanssa. Minä laittelin omiani

13 tykkäystä
68

Itse ajattelin hyötyä koroista sijoittamalla 0-3 month US government bondeihin seuraavan ETF:n kautta:

Kuukausittainen osingonmaksu, tällä hetkellä annualisoituna noin 5% tuotto, kuten bondissa onkin. Suoraan US bondeihin kun ei täältä käsin pysty sijoittamaan, niin tämä näyttää ainoalta vaihtoehdolta. Toki sijoitus ei itsessään ole Coupon-sisältävään bondiin vaan sen sijaan zero-coupon bondeihin, missä akkumuloitunut kuponkimaksu tullaan maksamaan maturity datena. Tuo 0% coupon voi siis hämmentää turhaan.

Lyhyet bondit siksi, että korkotason vaihtelu ei vaikuta ETF:n arvoon samalla tavalla kuin pidempien bondien ETF:ssä. Eli itsellä hakusessa siis bondituotto ilman bondin sisäisen arvon vaihtelua.

Säästötilin sijaan rahat tähän kiinni siis. Toki tässä tulee sitten valuuttariski mukaan.

1 tykkäys
69

Tarvitsetko kuukausittaista käteisvirtaa sijoituksesta? Jos et niin kasvuosuus on helpompi. Esim IB01 taitaa olla yksi halvimpia ja likvideimpiä lyhyen USD koron ETFiä.

1 tykkäys
70

Valuuttriski voi lyhyellä aikavälillä olla toki suurempi kuin kuponki.

1 tykkäys
71

Kyllä se kuukausittainen kassavirta olisi mukava lisä. Toisaalta mietin, että miksei suoraan laita Svea-pankkiin hakemaan 3.3% täysin riskitöntä EURO-korkoa.

Euro-government bondi ETF:ssä aina mukana 20-40% Italiaa, millä default-riski poskettoman suuri.

72

Puttonen ei tainnut Alexandriaa mainita. Ei itse asiassa ei maininnut mitään rahastoa nimeltä. Sikäli Kauppalehden juttu ob huonoa journalismia, ettei lukijalle sitten kerrottu, että vaihtoehtoja on vain yksi Suomessa. Itse kuvittelin Alexandrian Lyhyt Korko Sijoitusrahastoa rahamarkkinarahastoksi, koska se on Sijoitusturkimuksen heinäkuun Rahastoraportissa sellaiseksi listattu. Kiitos oikaususta @elakkeelle35v ja @Subotai :+1:

Onhan vähän sääli, että Alexandrian rahasto osoittautuu muuksi kuin Sijoitusturkimus on sen listannut. Vaikea on tavallisen tallaajan olla Rahastoraportiin olla luottamatta, jos nyt on sellaisesta edes kuullut.

Tämä osoittaa, kuinka heikoissa kantimissa on korkosijoittamisen kulttuuri Suomessa. Valtaosin olemme pankkien ja pankkiiriliikkeiden markkinoinnin jakaman tiedon varassa. Onneksi tämä foorumi on olemassa :+1::+1::+1:

9 tykkäystä
73

Ei toki. Esim. tässä

Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C (DBXG)

on toki kyse pitkän koron ETF:stä, mutta saapasmaa mukana vain 17,08 %:lla.

Ja muutenkin Saksa ja Ranska pitävät tietty velkojina huolen ettei Italia mene nurin :laughing:

74

Voisitteko selittää tyhmälle, että mikä tekee korkorahastosta rahamarkkinarahaston? Miksi Evli likvidi ei ole rahamarkkinarahasto vaikka duraatio samaa luokkaa kuin seligsonin rahamarkkinarahastolla?

1 tykkäys
75

Rahamarkkinarahastossa on tiukemmat säännöt lainojen riskiluokitukseen, juoksuaikaan ja niiden pitää olla likvidejä.

1 tykkäys
76

Ymmärrän. Evli likvidi sisältää ilmeisesti lähes kokonaan lyhyitä yrityslainoja. Mitä mieltä foorumi on, onko Evli likvidi B liian riskinen talletustilin korvikkeeksi?

77

Onko jossain nähtävillä jakaantuma kuinka pitkiin juoksuaikoihin se on allakoinut salkun?

Näissä lyhyissä korkorahastoissa voi olla jopa 5 vuoden papereita. Pituus on suhteellista

78

En löytänyt sen tarkempaa tietoa. Rahaston kuukausikatsauksessa ilmoittavat modifioidun duraation olevan 0,41

79

En tiedä tarkkoja yksityiskohtia, mitä säännöksiä rahaston pitää noudattaa ollakseen rahamarkkinarahasto. Tarkka määritelmä on ilmeisesti EU:n asetuksessa 2017/1131 ja siellä ehkä mielenkiintoisin kohta “Hyväksyttävät omaisuuserät”. Itse ymmärtäisin niin, että rahamarkkinarahasto tuskin saa sijoittaa esim. yrityslainoihin kuten Evli Likvidi B tekee. Seligsonin rahamarkkinarahaston sijoituksethan ovat pääasiassa määräaikaistalletuksissa tai pankkien sijoitustodistuksissa, jotka ovat hyväksyttäviä omaisuuseriä ja varmaan parhaiten taattu, että niistä saa kriisitilanteissa rahansa takaisin.

Seligsonin 2023/1 neljännesvuosikatsauksessa sivulla 16 on mielestäni ihan hyvin yleistajuisesti kerrottu rahamarkkinarahastojen ajatuksesta vs. lyhyen koron rahastot, josta alla lainaus ja olen boldannut oleellisimmat. Lyhyesti kaiketi voisi sanoa, että jos paska osuu tuulettimeen markkinoilla niin, että tulee joku finanssikriisin kaltainen systeemikriisi, aidot rahamarkkinarahastot ottavat paljon vähemmän hittiä, jos ollenkaan, verrattuna lyhyen koron rahastoihin.

Vielä muutama vuosi sitten rahamarkkinarahastoja oli Suomessa tusinan verran, mutta vuonna 2019 voimaan astuneen EU-sääntelyn edellä kaikki muut muutettiin lyhyen koron rahastoiksi. Uudet velvoitteet, muun muassa raportoinnissa ja sijoitusrajoituksissa, yhdistettynä pitkään vallinneeseen miinuskorkojen maailmaan saivat monet rahastoyhtiöt valitsemaan sääntelymielessä kevyemmän vaihtoehdon.

Sääntelyn tarkoitus ei tietenkään ollut hävittää rahamarkkinarahastoja maan pinnalta, vaan asettaa selkeämmät raamit rahamarkkinarahastojen ja lyhyen koron rahastojen välille, jotta sijoittaja voisi luottaa rahamarkkinarahastoiksi nimettyjen sijoituskohteiden vähäriskisyyteen. Lyhyen koron rahastoissa riskiä tulee mukaan enemmän.

Tarve tarkentamiselle syntyi finanssikriisin jäljiltä. Silloin lyhyen koron ja rahamarkkinarahastot kuuluivat samaan rahastoluokkaan. Monet niistä sijoittivat myös instrumentteihin, lähinnä vaihtuvakorkoisiin velkakirjoihin, joiden todellinen riskiprofiili ei ollutkaan kassaksi tai turvalliseksi parkkipaikaksi tarkoitetun rahaston mukainen. Pahimmillaan suomalaistenkin lyhyen koron rahastojen arvot tippuivat vuoden 2008 kuluessa yli -15 %. Aidot rahamarkkinarahastot tosin saivat aikaan positiivia tuottolukuja.

Nykyisin ero rahastoluokkien välillä on siis selvä. Rahamarkkinarahaston nimellä voi toimia vain, jos noudattaa rahamarkkina-asetuksen tiukkoja määräyksiä. Toisaalta lyhyen koron rahastoissa on pakko pyrkiä johonkin selvästi riskiä sisältävään tavoitteeseen, esimerkiksi rahamarkkinatuoton ylittämiseen. Ja riskiä on oikeasti otettava, jotta tavoitteeseen olisi mahdollista päästä. Siten lyhyen koron rahastoja ei myöskään voi mainostaa vakaiksi tai lähes riskittömiksi

Talletustilin korvikkeena itse käyttäisin rahamarkkinarahastoa. Mutta itse näen Evli Likvidi B:n tällä hetkellä myös hyvänä paikkana käteiselle ja riski on hyvin pieni, toki vähän isompi kuin rahamarkkinarahastossa, koska tuottokin on parempi. Ainahan firmat voi mennä nurin ja jättää lainat maksamatta. Tosin ihan mitä tahansa kuraa ei tuolla Evlin rahastossa käsittääkseni ole vaikka on siellä ilman luottoluokitustakin olevien firmojen lainoja. Mutta paljon on kaiketi ihan tuttuja firmoja kuten SSAB, Neste, Ericsson, Citycon, Kojamo, pankkeja jne. Jos uskoo, että pohjoismaiset firmat eivät isosti mene nurin niin riskit on kaiketi aika pienet. Citycon taitaa myös nykyään olla ilman luottoluokitusta, mutta kyllä minä heille rahaa lainaisin.

Evlin rahastosta löytyy ihan hyvin tietoa heidän sivuiltaan: https://www.evli.com/tuotteet-ja-palvelut/rahastot/rahastot/yrityslaina/elik . Erityisesti kannattaa katsoa kuukausikatsaus, jossa oleellisimmat tunnusluvut ja salkun rakennetta vähän avattu myös.

Itse olen laittanut tällä hetkellä melko lailla saman summan sekä Seligsonin rahamarkkinarahastoon että Evli Likvidi B -rahastoon. Seligsonissa joku 50 keur ja Evlissä joku 65 keur. Evlin sijoitukset pidän ainakin vuoden, Seligsonista saatan ottaa rahaa pois, jos keksin jotain parempaa. Eli rahamarkkinarahasto on minulla talletustilin korvikkeena ja Evlistä haen vähän parempaa korkotuottoa ja se on ehkä verrattavissa määräaikaistalletuksen korvikkeeseen minulla, koska en tule todennäköisesti veivaamaan rahaa edes takas tästä sijoituksesta vaan toivottavasti siitä tulisi se 5% vuodessa.

28 tykkäystä
80

Kiitos erittäin kattavasta vastauksesta. On tämä hieno foorumi.

3 tykkäystä