Vastaan taas yksinkertaistaen. Korkeammaan koron “rullaaminen” sisään rahastoon kestää aikansa. Sovitaan, että rahastolla on vaikkapa Nordean 7 vuoden korkopaperi 4% korolla. Euribor nousee 2%=>2,25%. Mitä tapahtuu? Periaatteessa rahastolle ei tapahdu mitään. Nordean lappu edelleen salkussa 4% korolla. Mutta lapusta ollaan valmiita maksamaan vähemmän, koska Nordean uusien vastaavien lappujen korko on 4,25%(, jos kaikki muut yrityskohtaiset vaikuttavat asiat pysyneet samanlaisina), otetaan mielummin se=> rahaston laskennallinen arvo laskee(YTM nousee). Samoin tapahtuu euriborin noustessa 2,25=>2,50%, 2,50=>2,75 ja edelleen 2,75%=>3,00%. Jos vaikkapa vuosi kulunut niin joku lappu on ehkä erääntynyt ja saatu tilalle paremapaa korkoa ja korkotuottoja saatu 4%. Noilla saadaan parempaa korkoa. Salkun sisältö on edelleen pitkälti sama. Tässä käy kuitenkin niin, että korkojen uusiutuminen alkaa kiihtyä, koska erääntyvistä lapuista saadaan edellä olevissa kirjoituksissa näkyvä bonus. Jos esimerkkinä 100000 € lainan arvo tippunut 95 000€ niin lainan antaja maksaa täyden lainan takaisin eli rahasto nappaa 5000€ tuottoa ja sijoittaa koko 100000€ summan hyvään korkoon. Samalla saatu korkotuotto alkaa kasvamaan expontetiaalisesti korkoa korolle nopeammin, koska korko on suurempi. Jossakin vaiheessa, kun korot eivät ole enää nousseet tulee sweetpot, jossa yli 50% salkun papereista alkaa olla huokuttelevia markkinoille ja samalla korko edelleen nousee uusiutuvissa lapuissa. Tällöin mennään sitten jyrkkään nousuun, kuten kuvaajassa.
Yrityslainoissa on monta muutakin tekijää, kuten luottoluokitus, joka vaikuttaa arvoon samoin tulevaisuuden näkymät. Tämän vuoksi yrityslainat korreloi aika paljon enemmän osakemarkkinan kanssa. Toisaalta taas yrityslainat on vähemmän maanosa riippuvaisia. Esimerkkinä Koneen riskilisät voivat laskea, jos Kiinan talous lähtee vetämään. Aktia Corporate Bondin kaltaisessa pienehkössä rahastossa merkinnöillä ja lunastuksilla voi olla kohtuullista merkitystä tuottolle ja paperikannalle.
Juuri näin, eli tuo OP:n kuva ei kerro mitä ne joukkolainat tuottivat sijoittajalle, vaan sen millainen tuottovaatimus hy-lainoilla oli markkinoilla. Toisin sanoen esim. 2008-2009 lainojen jälkimarkkinahinnat romahtivat totaalisesti.
EDIT. Tuota OP kuvaa pitää tulkita niin, että silloin kun yieldit ovat korkealla, kannattaa ostaa (ei oteta nyt muita tekijöitä kuin luotto- ja korkoriski huomioon). Toisin sanoen jvk-sijoittajat ja vastaavat rahastot ottivat kunnolla turpaan esim. finanssikriisissä ja koronapiikissä, jolloin riskispreadit repesivät ja bondien hinnat laskivat. Vastaavasti 2022 tuli pataan koska korot lähtivät nopeaan nousuun ja tuottovaatimus kasvoi sitä kautta. Eli jos tuota käyrää katsoo ja peilaa historiaan, viime kuukaudet ovat mahdollisesti olleet ihan hyviä ostohetkiä jos miettii sijoittamista yrityslainoihin.
Luotto ja korkoriski vähän eri betsejä. Jos on vahva näkemys koroista, mutta ei välttämättä reaalitaloudesta muuten niin valtion bondit parempi instrumentti ?
Toki jos ei usko konkurssien kasvavan merkittävästi, niin yrityslainoista voi lukita ylimääräistä spreadia.
Ja toisaalta jos on osakkeita, niin sitä taantumariskiä on salkussa sitä kautta myös. Mitä riskisempiä velkakirjoja ottaa kylkeen, sitä vähemmän tulee hajautushyötyjä.
Samalla saatu korkotuotto alkaa kasvamaan expontetiaalisesti korkoa korolle nopeammin, koska korko on suurempi.
Hyvä postaus, tuo auttaa avaamaan aihetta! Se selittää miksi noilla lapuilla on myyntipainetta.
Olen todennut että kaikkea ei voi insinöörin aivoillakaan ymmärtää, tarvisi olla KTM-paperit jotta ymmärtäisi tämän rahoitusalan.
Olen miettinyt korkosijoittamista ja onko sillä jotain roolia omassa salkussa. Aina vähän harmittanut matalan näköiset tuotot suhteessa osakkeisiin. Sijoitustietoa lukiessa tuli vastaan heidän yhteistyö Finlandian kanssa. Finlandia Korkotuotto mennyt aika hyvin ja hyvät Morningstarit saanut (uskaltaako noihin luottaa tai tekeekö niillä mitään?), ja tässä olisi myös juokseva tuotto ihan hyvällä tasolla. Mitäs kokeneemmat korkosijoittajat on tästä mieltä? Tai mitä itse käytätte? Vähän tuollainen tuottohakuisempi hakusessa.
En uskalla suoraan linkkiä laittaa, kun en tiedä saako.
Miten verotus menee korkorahastojen kanssa? Verotetaanko ulos jaettava tulo osinkojen tapaan, vai maksetaanko täysi pääomatulovero? Onko tässä eroa sen mukaan, sijoittaako rahasto euromaihin vai Yhdysvaltoihin?
Minkälaisia korkosalkkuja täällä keskustelevilla on? Olisi mielenkiintoista kuulla. Joko valtiolainojen tuotot kiinnostaa? Vai kenties high yield yrityslainojen messevät, mutta riskisemmät prosentit?
Jos haluaa ottaa reilusti riskiä korkomarkkinoilla, niin Finlandia Korkotuotto on yksi monesta vaihtoehdosta. Samanlaisia juoksevia tuottoja toki löytyy muiltakin ja lisäksi paljon halvemmalla. Finlandia taitaa tosin olla ainoa rahastoyhtiö, joka mainostaa korkorahastoaan juoksevalla tuotolla, ihan ymmärrettävä markkinointikikka puhtaasti tuotemyyntiorganisaatiolta. Moni kokemattomampi korkosijoittaja saattaa luulla että se juokseva tuotto on sama kuin rahaston tuotto, ja toisaalta esimerkiksi rahaston kulurakennetta saa kaivella aika monen mutkan ja klikkauksen takaa. Finlandia Korkotuotossa on prosentin merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä todella kovat 0,98% juoksevat kulut, joten esimerkiksi vuoden pitoajalla riipaistaan päältä kolmen prosentin kulut p.a.
Sinänsä markkinatilanne näyttää nyt ihan hyvältä ajatellen high yield -lainoja ja sellaista 2-4 vuoden duraatiota. Pitää kuitenkin ymmärtää riskit, eli jos/kun korot tai spreadit liikkuvat rahaston kannalta väärään suuntaan niin siellä on äkkiä -10% taulussa.
Miten Evli Likvidi B:n pitäisi käyttäytyä kun korkoja lähdetään laskemaan? Se on aika lyhyttä lainaa, mutta nouseeko sen arvo kuitenkin korkojen laskiessa?
Näin ajattelin myös, mutta lopullinen impakti on vaikea hahmottaa (tai sitten mietin tätä yli).
Skenaario on siis se, että salkussa on hiukan käteistä mille ei saa nyt mitään korkoa ja valuu sieltä pikkuhiljaa kuukausisäästön muodossa (tai tarpeen tullessa nopeammin) markkinalle. Haluaisin jotain tuottoa tuollekin rahalle.
Arvonmuutos noin lyhyen ajan rahastossa on hyvin maltillinen lyhyen duraation - eli juoksuajan johdosta. Duraatiolla tarkoitetaan KESKIMÄÄRÄISTÄ aikaa siihen, että sijoittaja saa korkosijoituksen rahavirrat eli kupunkikoron ja lopulta lainaamansa pääoman. Duraatio lasketaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat tietyllä korolla yli ajan tämän hetkiseen arvoonsa. Tästä johtuen lähempänä olevat rahavirrat ovat arvokaampia, ja käänteisen korkoa korolle ilmiön toimiessa kaukaisemmat kupongit saavat pienemmän arvon.
Korkojen laskiessa laskee myös diskonttokoro, jolloin kaukausemmat rahavirrat ovat arvokkaampia kuin aikaisemmin pienemmästä korosta johtuen. Näin ollen hyvin lyhyen koron rahastossa pienillä korkomuutoksilla ei juurikaan ole vaikutusta, kun taas pidemmän koron rahavirrat lähenevät huomattavasti.
Duraatio voidaan laskea rahavirtojen painotettuna arvona kertomalla rahan tulohetken vuosina sen prosenttipainona kokonaisrahavirroista.
No korkorahastoissa kun toi tuatto on lähtökohtaisesti pitkällä aika välillä heikompi niin tosiaan kannattaa ainakin mun miälestä keskittyä vähän senkin tutkimiseen että mitä on kulut.
Sitten olen tutkinut ainakin ite vaikka mihin on sijoitettu. Miten tietyt lainat vaikka käyttäytyy taantumassa ja onko jotain konkurssi kypsän firman lainoja hallussa. Nyt olen itse päätynyt tällä hetkellä ottamaan ETF-korkorajahastoja, joissa ei Italian tai Kreikan lainoja vaikka ole TOP 10:ssa. Valtionlainoista maksetaan hyvin tai ainakin wanhojen valtionlainojen hinnat on painettu mutaan.
Sitten duraatio tai maturiteetti tietty kiinnostaa. Mitä enemmän niin sitä isompi vipu jos korot tippuu vaikka sen 1-2 prosenttiyksikköä.
Lopuksti ainakin Nordnetillä kattelen vaikka että onko tuotto-osuus vai joku muu, hyväksyykö välittäjä vaikka lainan vakuudeksi ja korkorahastoissa jonkin verran hedgaus merkkaa myös. Jos dollari määräisiä niin kalliin dollarin aikana ainakin tulee otettua hedgattuna. Jos dollari halpa niin sitten periaatteessa voisi olla järkevä ottaa ilman valuuttahedgeä.
