Jep ja näin on asian laita melkein kaikilla keittiövalmistajilla. Alalla vallitsee mielestäni sangen erikoinen tilanne. Menee vähän ketjun ohi enkä oikein tiedä mihin ketjuun tämän työntäisi. Meillä on siis aivan perinteinen massiivipuun jalostukseen sopiva konekanta joka taipuu todella huonosti keittiöiden tekoon. 5-10 vuotta sitten tehtiin jonkun verran keittiöitä tilauksesta. Rungot ikilevypintaista vaneria ja mekanismit huipputavaraa. Ovet ja rungot tehtiin aina itse. Jokainen keittiö oli aina yksilö. Vaakaviilutettuja ovia viilujatkumolla ja pintakäsittelyt aina uretaanilla. Keittiöt siis kestivät käytännössä loputtomiin. Asennus oli hinnassa mukana. Hihahinta noin 20-25k. Katetta noin 40%. Nyt nämä jättiläiset eivät onnistu tekemään lastulevystä robottien ja CNC- koneiden kanssa moduulikeittiöitä minkään näköisellä katteella. Syy on varmasti ainakin osittain järkyttävässä myyntiorganisaatiossa. Näyttely löytyy jokaisesta jumalan hylkäämästä kolkasta, vaikka keittiötä tuskin uudistetaan edes kymmenen vuoden välein. Luulen, että remonttia suunnitteleva jaksaisi ajaa vaikka nyt Kouvolasta Lahteen kymmenen vuoden välein.
Koskisen sisäpiiri myy isonlaisesti omistustaan 5,75€:lla. Voisi olettaa että tulee ainakin tilapäisesti painetta nykyhintaan 6,1€. Hopeareunus on että ostaja löytyi tuohon hintaan. Onkohan kyseessä varojen hajautus vai onko näköpiirissä heikkoa suhdannetta?
Tässä on Viljakaiselta tuore Koskisen yhtiöraportti.
Koskisen raportoi Q4-tuloksensa perjantaina. Koskisen ohjeistus on pitänyt, joten yhtiön pitäisi raportoida hankaliin olosuhteisiin nähden siedettävistä konserninumeroista. Kuluvalle vuodelle odotamme Koskisen ennakoivan melko vakaata tuloskehitystä.
Koskisen Q4 kommentti on tässä. Ennakon taulukkoon oli jäänyt toistaiseksi tuntemattomasta syystä luvut päivitymättä, minkä takia tässä taulukossa on eri luvut kuin mitä julkaistiin alkuviikosta. Jukan haastattelu tulee iltapäivästä. Webcast alkaa klo 10 ja sitä voi katsoa täältä.
Antti jutteli toimitusjohtajan Jukka Pahtan kanssa Q4-tuloksesta.
Koskisen Q4’23-raportti ei tarjoillut suurempia yllätyksiä, mutta osinkoehdotus oli odotettua suurempi. Vaikean markkinatilanteen myötä ohjeistuksen haarukka on vaisu, kun etenkin rakentamisen elpyminen antaa edelleen odottaa itseään. Järvelän sahalinjan kapasiteetin ansiosta kasvunäkymä on kuitenkin selkeämpi. Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta kommentoi vuoden viimeistä kvartaalia sekä askelmerkkejä tähän vuoteen analyytikko Antti Viljakaisen haastattelussa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:14 Q4:n pääkohdat
00:54 Ison investoinnin ylösajo Järvelässä
03:00 Uudessa tuotantolinjassa paljon automaatiota
04:12 Japanin markkinan kehittyminen
05:35 Logistiikkamarkkinan näkymät
06:58 Oletukset ohjeistuksen taustalla
08:34 Luottoa kysynnän elpymiseen löytyy
09:52 Raaka-aineiden hintakehitys
11:39 Yritysjärjestelyt osana strategiaa
12:35 Osinkoehdotus
Rakentamisen romahtaminen ei ole Koskisen ainoa ongelma.Havutukkien hinta pysyttelee matalasuhdanteesta huolimatta korkealla ja myös koivutukkien hinta ja saaatavuusongelma.Koivutukkia joutuu keräilemäään pieniä eriä laajalta alueelta.Syynä Venäjän tuonnin loppuminen
Koskisen Q4-raportti oli suurin piirtein odotustemme mukainen, vaikka lisäsimme ohjeistuksen myötä kuluvan vuoden ennusteisiimme hieman turvamarginaalia kannattavuuden suhteen. Nykytilanteessa osaketta ei voida hinnoitella erityisen korkeilla kertoimilla, mutta Koskisen arvostus taipuu etenkin EV-pohjaisesti hyvin maltilliseksi lyhyen ajan ennustelaskuista huolimatta.
Japani on yksi tärkeimpiä puutuotteiden markkinoita maailmassa, markkinoiden koko on yli viisi miljardia euroa. Venäjä on perinteisesti ollut maailman kolmanneksi suurin sahatavaran tuottajamaa heti Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen. Vuoden 2023 lukujen mukaan Venäjä on säilyttänyt edelleen merkittävän, lähes 15 prosentin markkinaosuuden Japanissa.
"Euroopan unionin tulee järjestelmällisesti etsiä keinoja tukea Ukrainaa. Yksi keino olisi aktiivinen vuoropuhelu samanmielisten demokraattisten maiden, kuten Japanin kanssa. Tavoitteena tulisi olla, että Venäjän sahatavaravirrat Japaniin katkaistaan pikaisesti”, Aalto toteaa.
Suomalainen sahateollisuus ei ole vaatimuksensa kanssa yksin liikkeellä. Sahateollisuus ry:n aloitteesta vaatimukseen pakotteiden laajentamisesta yhtyi Euroopan sahateollisuusjärjestöjen kattojärjestö EOS. Eurooppalainen sahateollisuus lähestyy tässä asiassa niin kauppakomissaaria kuin myös muita olennaisia päättäjiä.
–
Japani on iso markkina suomalaiselle sahateollisuudelle sahatavaran ja liimapuun osalta. Vuonna 2023 Suomesta Japaniin vietiin sahatavaraa noin 600 000 kuutiota ja liimapuuta noin 250 000 kuutiota. Suomen puutuotteiden viennin arvo Japaniin vuonna 2023 oli vajaat 300 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 liki 600 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 tilinpäätöstietojen mukaan liikevaihto karkeasti puolittui Japanin osalta vuoteen 2022 verrattuna. Tuosta Kauppalehden jutusta huomaa, että saman kohtalon ovat todennäköisesti kokeneet myös muut kotimaiset toimijat.
Kuitenkin jos Koskisen sahatuotteet ovat toimitusjohtaja Pahtaa mukaillen Japanissa ristitty mersuiksi, niin tuskin kilpailevat suoraan venäläisten ladojen kanssa Itselle kuitenkin tuli yllätyksenä se, miten suuri markkina Japani suomalaissahoille ym. toimijoille on. On näemmä kotiläksyt jäänyt tältäkin osin tekemättä.
Osittain liittynee siihen että Japanissa on aika poikkeuksellisesti sellainen malli että taloja pidetään kertakäyttöisinä. Pientalot usein remontoinnin sijasta puretaan 30 vuoden iässä ja rakennetaan uusi tilalle. Siksi siellä rakennetaan jatkuvasti todella paljon vaikka väestö vähenee.
Tämä hidastaa selvästi kansan vaurauden karttumista koska vain tontit säilyttävät arvonsa. Tapa tuhlaa tietysti myös paljon luonnonvaroja. Toisaalta töitä riittää.
Japanissa on myös maanjäristyksiä, joihin suomalainen hitaasti kasvanut ja hyvin lujuuslajiteltu tavara kelpaa oikein hyvin.
Muistelen yhden sahanjohtajan aikoinaan tarinoineen, että Japanissa asunto puretaan pahan karman takia esimerkiksi jos entinen asukas on menehtynyt kyseisessä talossa.Tuosta “30-vuoden syklistä” en ole aiemmin kuullut Asia kiinnostaa jos on linkata jotain , vaikka privanakin kun menee ohi aiheen.
An unusual feature of Japanese housing is that houses are presumed to have a limited lifespan, and are often torn down and rebuilt after a few decades, generally twenty years for wooden buildings and thirty years for concrete buildings – see regulations for details. Renovating houses, rather than rebuilding them, is a relatively uncommon practice in Japan, though its prevalence is increasing, indicating that attitudes towards the use of older houses may be changing.
Syy miksi täällä meillä puutavaran hinta tuplaantui 2020-2021 ei suinkaan ollut pelkästään kova kysyntä kotimaassa tässä koronan ajan remonttihuumassa. Käytännössä vientiin meni valtavasti puutavaraa, josta sai paremman hinnan siellä kuin kotimaassa. Jos perus 22x100 PL/VL sahatavara maksoi ennen 0,52€ metri 2020, siitä sai maksaa pari vuotta sitten jopa 0,90€ metriltä. Nyt on hinnat tulleet tuonne noin 0,70€ tuntumaan siinäkin ja on saatavuutta, toisin kuin aiemmin.
Toinen syy miksi hinta nousi 2022 oli ukrainan sota, mutta se vaikutti lähinnä jalostetumpiin tuotteisiin kuten pellettiin. Venäjältä tuli noin puolet koko maan pellettikysynnästä ja se kun jäi pois niin hinnat nousi taas puolella. 500KG pellettisäkki maksoi jopa 300€ kun sitä sai 145€ aiemmin. Toisekseen venäjän halpa puu jäi pois ja puuyritykset maksoivat tukista ihan kunnon hintaa metsänomistajille, kunhan saivat vain puuta sahalle ja myyntiin.
En usko että Venäjän tuotteet ovat täysin syypäänä tähän laskeneeseen kysyntään. Kyllä tässä on kysynnän laskua varmasti myös Japanissa yleisen markkinatilanteen johdostakin kuten täälläkin. Esimerkiksi rakentaminen tökkii ja puuta ei mene enää samaan malliin rakennusyrityksille saati sitten yksityisille jälleenmyyjien kautta.
Koskisen kysyntä varmasti tästä elpyy, kunhan alkaa muukin rakentaminen ja remontointi nostaa päätään. Sitä ei pysty sanomaan koska, mutta käänne se tulee rakentamisen suhteenkin jossain vaiheessa.
“Koivutukin hinta on lähes tuplaantunut Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueelle, yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo. Perustukista maksetaan nyt noin 80 euroa kuutiolta, kun muutama vuosi sitten hinta oli 40–50 euroa kuutiolta. Harvennuksillakin koivutukin hinta on noussut jo noin 75 euroon kuutiolta.”
@Karo_Hamalainen haastatteli Koskisen Oyj:n toimitusjohtajaa Jukka Pahtaa.
Koskisen Oyj tavoittelee tilivuodelta 2027 puolen miljardin euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 270 miljoonaa, joten firman pitäisi lähes kaksinkertaistaa kokonsa muutamassa vuodessa.
Ei ole mikään salaisuus, että Koskisen Oyj haluaa kasvaa myös yritysostojen avulla. Puolitoista vuotta sitten listautuessaan yhtiö halusi paitsi rahaa myös vaihdettavan osakkeen, jota voi tarpeen tullen käyttää yrityskaupassa maksuvälineenä.
Millaisia kohteita etsitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta?
”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään."
Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.”
Koskisen Oyj:n liiketoiminta jakautuu sahateollisuuteen ja levyteollisuuteen. Grillissä käsitellään niiden luonteenpiirteet. Entä miten Koskisen Oyj takaa puuraaka-aineen saatavuuden? Kuinka onnistui Kärkölän Järvelään nousseen uuden sahainvestoinnin ajoitus?
Jukka Pahta joutuu myös arvaamaan, onko päätehakkuukuusitukin hinta huhtikuussa 2025 korkeammalla vai matalammalla kuin huhtikuussa 2024.
Hyvä jakso. Pahta avaa siinä vähän yrityksen toimintaympäristöä, suhdannetta ja miten heillä menee. Venäjä jäi pelistä pois ja Koskisen saapui juuri sille markkinalle korvaajaksi. Myös isot investoinnit menossa jotka auttavat kasvamaan (investoinnit, jotka on jo rahoitettu). Vahva tase pitää firman kunnossa ja mahdollistaa yritysostot. Oisko ollut että tavoittelevat 500 miljoonan liikevaihtoa parissa vuodessa. Näen kyllä firmassa potentiaalia ja osallistuin jo annissa.
Japanilaiset ovat tosiaan jännää sakkia tämän suhteen. Olen monestikin nähnyt, kun japanilaisia käy sahoilla kiertelemässä ennen kuin laitetaan tilausta tulemaan. Suurimpia ulkomaalaisia asiakkaita ollut oman tietämyksen mukaan niissä sahoissa missä pyörinyt. Vähän sama kuin lähi-itään menee pylväitä hyviä määriä jostain syystä.
Ja tosiaan Aasiassa aika yleisestikin tulee välillä pieni yllätys, että sahatavaraa saa tilattua ihan ns. oikeankin kokoisena. Venäjältä tuli ainakin ennen kai vähän sellaista sen kokoista mitä saha suolsi ulos. Rima ei ole sen suhteen ollut kovin korkealla. En toki tiedä miten kehittynyt viime vuosina.
Koskisen ei ole ainoa yritys Suomessa, joka vie Japanin markkinoille puuta. Versowood toimittaa myös sinne varmasti ihan samaa tavaraa. Japanissa arvostetaan puurakentamista ja laadukasta raaka-ainetta. Sellaista sattuu tämän maan puustosta iso osa olemaan ja viennillä nämä molemmat yritykset elää.
Puu on siitä jännä materiaali, että myös se elää. Toisin kuin esimerkiksi betoni. Se ei juuri muutu sen jälkeen kun valu on tehty ja kuivanut. Puunipun kun avaa, niin se tavara saattaa vääntää suht nopeasti hyvinkin kieroon ellei mene heti käyttöön. Tähän vaikuttaa ilman kosteus, suora auringonpaiste yms sää.
Laadukas, oikein kuivatettu ja pitkään kasvanut kuusitukki on erinomaista rakennustavaraa. Toisin kuin esimerkiksi lyhytkuituinen nopeasti kasvanut eukalyptys josta tehdään Brasiliassa muun muassa sellua.
Silläkin on merkitystä mistä osaa tukkia on kyseinen tavara tehty. Sydänpuu on erittäin kovaa kun taas pintatavara on juuri sitä mistä saa sitä “vajaakanttista halpaa lautaa”.
Koskisen toimintaympäristö vaikuttaa kehittyneen tietystä ristivedosta huolimatta suunnilleen odotustemme mukaisesti alkuvuoden aikana ja hienosäädimme ennusteitamme lähinnä Suomen epäsuoriin lakkorasitteisiin liittyen ja koivutukin hintatasoon liittyen.
Itselle kuitenkin tuli yllätyksenä se, miten suuri markkina Japani suomalaissahoille ym. toimijoille on. On näemmä kotiläksyt jäänyt tältäkin osin tekemättä.
Asia kiinnostaa jos on linkata jotain , vaikka privanakin kun menee ohi aiheen.
