Koskisen Levyteollisuus esitteen lukujen perusteella ollut hyvässä vedossa viime aikoina:
-
s. 95: Koskisen Levyteollisuus-liiketoimintasegmentin käyttökate tilikaudella 2021 oli 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 käyttökäyte oli 8,7 miljoonaa euroa. Kasvua 60,7 %. Esitteen mukaan kasvu johtui pääasiassa kasvaneista myyntimääristä.
-
s. 92: Levyteollisuus-segmentin käyttökate oli 30.9.2022 päättyneellä 9 kuukauden jaksolla 19,9 miljoonaa euroa. 30.9.2021 päättynellä 9 kuukauden jaksolla käyttökate oli 11 miljoonaa euroa. Kasvua 80,0 %. Esitteen mukaan kasvu johtui pääasiassa levytuotteiden suotuisasta hintakehityksestä ja vanerin kasvaneista myyntimääristä.
Koskisen Levyteollisuus-segmentissä vanerilla on merkittävä osuus.
Esitteen s. 60 mukaan vanerin osuus Levyteollisuus-liiketoimintasegmentin liikevaihdosta 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella oli noin 61 prosenttia. 30.9.2022 päättyneellä yhdeksän kuukauden jaksolla noin 62 prosenttia.
Vanerin saatavuus kuitenkin herättää epävarmuutta. Esitteen s. 9 mukaan on hyvin epävarmaa miten koivun tuonnin lakkaaminen vaikuttaa puun saatavuuteen Suomessa.
Esitteen tietojen mukaan Koskisen Oy hankki vuonna 2021 puuta yhteensä 1,8 miljoonaa kuutiometriä.
Vuonna 2021 Koskisen hankkimasta puusta 27 prosenttia koivua ja 1 prosentti haapaa.
Vuonna 2021 noin 80 prosenttia puusta ostettiin yksityisiltä metsänomistajilta Suomessa.
Esitteen s. 50 mukaan Koskisen Venäjältä tuomien lehtipuutukkien määrä vuonna 2021 oli noin 44 000 kuutiometriä ja perinteisesti pienempi osa Koskisen koivutukeista on tuotu pääasiassa Venäjältä.
Koskisen käyttämä puumäärä vuonna 2021 oli noin 1,8 miljoonaa kuutiometriä.
- josta koivun osuus oli 27 % eli noin 485 000 kuutiometriä
- Venäjältä tuotiin lehtitukkeja 44 000 m³ → (486 000 – 44 000 = noin 440 000 m³)
- jos kotimaisen koivun osuus olisi 70 %, olisi sen osuus 340 000 m³.
Tuo lukema voi olla liian suuri, ehkä todellinen määrä on jossain 250 000 – 350 000 m³ välimaastossa?
Verrataan lukemaa seuraavaksi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) hakkuutilastoihin.
LUKEn tilastojen mukaan vuonna 2021 Suomessa hakattiin tukkipuuta 29,0 miljoonaa kuutiometriä.
- metsäteollisuusyhtiöiden ja valtion omista metsistä hakattiin 3,5 miljoonaa kuutiometriä tukkipuuta.
- yksityismetsistä tukkipuuta hakattiin 25,5 miljoonaa kuutiometriä, josta:
- Mäntytukkia hakattiin yhteensä noin 10,1 miljoonaa m³
- Kuusitukkia hakattiin yhteensä noin 14,4 miljoonaa m³
- Lehtitukkia hakattiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa m³
- Ylivoimainen enemmistö Suomessa hakatusta lehtitukista tuli vuonna 2021 yksityismetsänomistajien metsistä. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan metsäteollisuusyhtiöiden ja Suomen valtion metsistä hakattiin lehtitukkia vain 68 000 kuutiometriä eli noin 6 prosenttia. Yksityismetsistä hakattiin noin miljoona kuutiometriä lehtitukkia.
Lähde: Luonnonvarakeskuksen Teollisuuspuun hakkuut omistajaryhmittäin ja maakunnittain (2021)
Lukujen perusteella Koskisen Oy on merkittävä koivutukin käyttäjä Suomessa. Oli sitten todellinen osuus koivutukista jotain 20% tai 30 % välillä.
Suomessa koivutukkia on tarjolla rajallinen määrä. Koivun rajallinen määrä tuodaan esille myös Koskisen ympäristöraportissa 2021. Raportin sivulla 7 todetaan, että kotimaisen koivun osalta kestävät hakkuumahdollisuudet eivät aina raaka-ainetarpeita.
Lähde: Koskisen
ympäristöraportti 2021, s. 7.
LUKEn mukaan vuonna 2021 valtaosa lehtitukista tuli 10 maakunnasta. Tilaston mukaan 5 suurinta lehtitukin maakuntaa tuottivat 779 000 kuutiometriä eli 68 % koko Suomen lehtitukin hakkuumäärästä.
Hakkuumäärältään suurimmat maakunnat vuonna 2021 olivat:
![LUKE, lehtitukin hakkuut 2021](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/c/c/ccae1d7a6ce402eaff39cf1d49acd6535ab77f34.png)
|
Maakunta |
Lehtitukin hakkuumäärä (2021) |
1 |
Etelä-Savo |
213 000 m³ |
2 |
Pohjois-Savo |
188 000 m³ |
3 |
Pohjois-Karjala |
151 000 m³ |
4 |
Keski-Suomi |
124 000 m³ |
5 |
Pirkanmaa |
103 000 m³ |
6 |
Päijät-Häme |
69 000 m³ |
7 |
Uusimaa |
65 000 m³ |
8 |
Etelä-Karjala |
47 000 m³ |
9 |
Kanta-Häme |
46 000 m³ |
10 |
Varsinais-Suomi |
29 000 m³ |
11 |
Kymenlaakso |
27 000 m³ |
12 |
Satakunta |
27 000 m³ |
|
Yhteensä 1-12 |
1 089 000 m³ |
|
Koko Suomi yhteensä |
1 137 000 m³ |
Koskisen hankinta-alue sisältää juuri nämä 9 suurinta maakunta ja Kymenlaakson. Näin ollen Suomessa ei näytä olevan uusia koivutukin hankinta-alueita, jonne Koskisen Oy voisi laajentaa puunhankintaansa.
Vaneriteollisuus käyttää raaka-aineena koivutukkia, josta pääosa on rauduskoivua. Hieskoivu käy hyvin esimerkiksi huonekaluteollisuuden käyttöön, mutta vaneriteollisuus käyttää mielummin raaka-aineena tasalaatuisempaa rauduskoivua. Osa hieskoivutukista on jalostuskelpoista vaneriteollisuudessakin.
Nykyään LUKEn tilastot huomioivat koivun yhtenä puulajina, joten rauduskoivun määrästä on vaikeampi saada tarkempaa kuvaa. Yli 10 vuotta vanhan valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan Suomen puustosta puolet oli mäntyä, vajaa kolmannes kuusta, 12 % hieskoivua, 4 % rauduskoivua.
Keskeinen kilpailija vanerissa on UPM-Kymmene, joka on esitteen sivun 51 mukaan suurin aktiivinen toimija Koskisen markkinoilla.
Hyvälaatuista rauduskoivua tarvitaan koska vanerissakin laatu on keskeinen kilpailutekijä. Koskisen esitteen sivun 86 mukaan Koskisen koivuvanerin täyttää korkeimmat laatuvaatimukset ja mahdollistaa siten korkeamman hintatason.