Koskisen - Puunjalostusyhtiö Helsingin pörssiin

Paitsi että metsänomistajan saama korvaus puun myynnistä on lähes sama nimellisarvoisesti kuin 80-luvulla… kaiken muun hinnan ja palkkojen nousun vuoksi puusta saatava tuottoprosentti on siis pudonnut. Tätä seikkaa moni ei suostu uskomaan, mutta näin se on. Puhumattakaan miten yliarvostettua metsäomaisuus on tuottoon nähden. Käytännön kaikki merkittävät metsätilat kannattavilta talouskäyttöalueilta myydään tarjouskaupalla, jossa lähtöhinta toimii vain miniminä, ja hyväksyttävät tarjoukset jopa melkein tuplana pyyntiin nähden.

8 tykkäystä

Tähän Koskisen syklisyyteen liittyen pari nostoa eilisestä haastattelusta ja lehdistötilaisuudesta ketjuun.

Eilen julkaistussa Inderesin haastattelussa nousi esille Koskisen kysyntätilanne ja yhtiön kannattavuus.

  • Verneri kysyi (tallenne ajassa 5:10 min): “Onko teidän kannattavuus pysynyt suht vakaana vai oliko viime vuosi poikkeuksellisen hyvä?”
  • Toimitusjohtaja: “Kyllä viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä. Tää vuosi yhtä lailla, tästä tulee, nyt kun katotaan viimeiset kolme kvartaalia ja viimeiset 12 kuukautta, on kyllä todella hyvät luvut. Ollaan päästy nauttimaan siitä vahvasta kysynnästä, joka sen koronan jälkeen tuli näillä meidän tuoteryhmille. Voidaan sanoa näin, kun historiallisesti katsotaan, niin kyllä nää historiallisesti on hyviä vuosia.”

Poikkeuksellisen hyvä vuosi, eli siis tavallisesta poikkeava vuosi.
Inderesin haastattelussa tuli esille myös Koskisen toimialan syklisyys. Toimitusjohtajan vastauksen mukaan (12:10 min) Koskisen liiketoimintaportfoliossa on kaksi hyvin erityyppistä liiketoimintaa. Levyteollisuudessa syklisyys on vähäisempää myös historiallisestikin. Levyteollisuuden sisällä on vielä kaksi erityyppistä tuoteryhmää. Sahateollisuus on syklisempää, mutta sen syklisyyden vaikutusta voidaan ottaa vastaan levyteollisuuden patjan tukemana.

Koskisen eilisessä lehdistötilaisuudessa (11.11.) yhtiön talousjohtaja totesi esityksessään (ajassa 48:15 min eteenpäin) näin:

(tallenne ajassa 48.15 eteenpäin):
“2020 liikevaihto oli kohtuu matala verrattuna seuraavan vuoden liikevaihtoon. Remontoinnin ja rakentamisen buumi ajoi sahatavaroiden hinnat ylös, joka tietysti vaikutti myös meidän kysyntään että liikevaihdon kasvuun. 2021 liikevaihto olikin yhtiön historian paras tähän mennessä. Osaltaan se sama kehitys on jatkunut 2022. Sahateollisuuden liikevaihto on pysynyt hyvänä, myös levyteollisuuden. Pääajuri sahateollisuuden osalta alkuvuoden positiivisen hintakehityksen jatkuminen. Q2 asti hinnat nousi, ne on nyt laskenut Q3 aikana jonkin verran. Toisaalta levyteollisuus on pystynyt kompensoimaan, koska se on pystynyt tarkistamaan hintojaan.”

11 tykkäystä

Mielenkiintoista nähdä miten uudis- ja korjausrakentamisen käy, kun asuntokauppaa näyttää sakkaavan aika voimakkaasti. Aika monta hyvää vuotta tässä on ollut, mutta minkälainen krapula seuraa mikäli puunhinta ei nousta merkittävästi alas, investoinnit seisovat tyhjänpanttina ja kysyntä laskee samaan aikaan

En nyt pahanilmanlintuja halua olla, mutta tässä on hyvässä muistissa miten syklisillä toimialoilla voi käydä aina silloin tällöin

1 tykkäys

Itse Koskisen tuotteita vuosia käyttäneenä pystyn sanoa myös että ollaan eletty todella poikkeuksellisia aikoja.Nyt näkyy jo että ensi vuosi tulee ainakin jonkin verran hiljenemään mutta kuinka paljon,se on vielä arvoitus.Virossa meni kilpaileva levyfirma Repo juuri konkurssiin joten näillä näkymin yksi kilpailija on ainakin vähemmän.

4 tykkäystä

Lueskelin hieman lisää Koskisen Oy:stä. Tässä hieman poimintoja Koskisen Oy:n ympäristöraportista 2021 ja ympäristölupapäätöksestä (2019) sekä uuden sahalaitoksen ympäristölupahakemuksesta

Koskisen Oy on iso sähkönkäyttäjä. Ympäristöraportin 2021 mukaan (s. 9) vuonna 2021 Koskisen Järvelän laitoksilla käytettiin sähköä noin 74 GWh.
Sähkö ostetaan sähköpörssistä, sähkönsiirron toimittaa Nivos: https://www.nivos.fi/yrityksille/perussivu/koskinen-oyn-sahkontarve-kuin-isolla-kaupungilla-varmistamme-ettei-verkon

Sivuvirroilla on merkitystä, kun yhteen kuutiometriin sahatavaraa kuluu noin 2 - 2,5 kuutiometriä pyöreää puuta. Sahaustähteitä syntyy iso määrä, kun Koskisen Suomen laitokset käyttivät tukkipuuta yhteensä noin 857 000 m³.

Koskisen Oy:n ympäristöluvasta (2019) ja uuden sahalaitoksen ympäristölupahakemuksesta löytyi sahaustähteenä syntyvien sivutuotteiden käyttökohteet:

  • puunkuori → toimitetaan pääasiassa polttoon Koskipowerin kattilalaitoksiin
  • puru → toimitetaan raaka-aineeksi Koskisen lastulevytehtaalle
  • hake → toimitetaan selluhakkeena ulkopuolisille, pääasiassa Etelä-Suomen paperitehtaisiin
  • tasaamohake → toimitetaan pääosin polttoaineeksi Koskipowerin kattilalaitoksiin
  • kutteripuru → toimitetaan pääasiassa ulkopuolisille toimijoille pelletin valmistuksen raaka-aineeksi

Koskisen omat kattilalaitokset tuottivat lämpöenergiaa vuonna 2021 noin 50 GWh.

Lämpöä tuotttavat kattilalaitokset myytiin vuonna 2017 Lahden Energian tytäryhtiö Koskipower Oy:lle.
Koskipower tuottaa palveluna Koskisen Oy:n Järvelän tuotantolaitosten tarvitseman lämpöenergian.

Ostotiedotteessa vuonna 2017 Koskisen Oy:n toimitusjohtaja kommentoi kauppaa näin:

“Toimenpiteellä vahvistamme yhtiön kykyä panostaa liiketoiminnan kehittämiseen tulevaisuuden haasteisiin kasvavilla, meille relevanteilla markkinoilla. Nyt tehty sopimus Lahti Energian kanssa turvaa meille luotettavan ja kustannuksiltaan ennustettavan lämpöenergian tuotannon koko sopimuskauden ajan, kiittelee Koskisen konsernin toimitusjohtaja Jukka Pahta .”

Koskipowerin omistamat kattilalaitokset tuottivat ympäristöraportin 2021 mukaan lämpöenergiaa vuonna 2021 noin 277 GWh, josta kaukolämpöä myytin Koskisen sahan ulkopuolelle 6 700 MWh. Koskisen ympäristöraportista 2021 löytyy tarkemmin tietoa kattilalaitosten lämpöenergiatuotannosta, sivut 9-12.

Tänä vuonna Koskipowerin omistaja Lahti Energia Oy myi yhtiön eteenpäin Loimua Oy:lle.

“Loimualle siirtyvä Koskisen lämmöntuotanto on merkittävä uusi asiakkuus teollisen kokoluokan energiapalvelujen liiketoiminnallemme. Uusiutuva energia ja sen tuotanto palvelevat hienolla tavalla asiakkaan tarvetta ja yritysten hiilineutraaliustavoitteita. Loimuan kokemus uusiutuvan energian tuottamisesta tukee uutta yhteistyötä Koskisen energiantarpeen tyydyttämisessä, toteaa Loimuan toimitusjohtaja Matti Tynjälä sopimuksesta.”

6 tykkäystä

Sen verran positiivista kyllä on, että sahatavaraa ei tällä hetkellä tule samaan tapaan tuolta idän suunnalta. Ukraina varmasti suurelta osin pois pelistä ja Venäjä vie pääasiassa Kiinaan/aasiaan. Voi vaikuttaa Aasian vientiin, mutta Euroopasta yksi toimija pois pelistä. Valko-Venäjän tilannekin taitaa olla jonkinlainen kysymysmerkki

2 tykkäystä

Asiahan on vähän niin ja näin. Vaikka Suomeen tullut puusta 10% (osa haketta), niin tämä on myös pois muilta rajanaapureilta Euroopassa (ihan vaan esimerkkinä Viro, Latvia, Liettua, Puola jne). Suomeen on paljon tulossa metsäsektorin investointeja ja vientiä Eurooppaankin on. Kyllä hinta nousee raakapuulla ja lopputuotteella.

Pienen, noin 10 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa tuottavan sahan lakkauttamista suurempi vaikutus Koskiselle on puun tuonnin lopettaminen. Koskisen on tuonut Venäjältä koivutukkia vanerin valmistukseen.

“Määrä on ihan tärkeä, muttei missään nimessä kriittinen”, Pahta luonnehtii. Hän pitää mahdollisena, että tuonnin lakkaaminen voi vaikuttaa koivuvanerin tuotantomääriin loppuvuonna.

Se riippuu kotimaan puumarkkinoista.

“Muutkin puuntuojat ovat samassa tilanteessa. Kun myöskään muuta raakapuuta kuin koivutukkia ei voi tuoda, hakkuumäärät tulevat kasvamaan. On kysymysmerkki, missä määrin se lisää koivutukin tarjontaa.”

3 tykkäystä

Lehdistötilaisuudessa 11.11. 20 min. kohdalla oli myös puhetta tästä tarjonta-aukosta, jonka Venäjä ja Valko-Venäjä jättivät. Sahatavaran osalta 7 % on tarjonnasta pois. Koivuvanerissa 60 % markkinatarjonnasta on pois. Lastulevyn osalta vaikutus on marginaalinen.

Kuva Koskisen lehdistötilaisuudesta, esityksen sivu 14.

Pellervon taloustutkimuksen ennusteen syksy 2022 mukaan: Ennusteet Archive - PTT

  • vanerin keskimääräinen vientihinta kohoaa kuluvana vuonna 20 prosenttia. Hinta pysyy korkeana kysynnän laskusta huolimatta.
  • Pääsyy tähän on venäläisen vanerin poissaolo Euroopan markkinoilta. Vaneria tuotiin vuonna 2021 Venäjältä EU-maihin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä, mikä kattoi 30 prosenttia EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista.
  • Erityisen vaikeaa on koivuvanerin korvaaminen, sillä sitä ei ole juuri saatavilla muista maista.
  • Vuonna 2021 vanerista vajaa kaksi viidennestä käytettiin rakentamiseen, reilu neljännes huonekaluihin, reilu kymmenys auto- ja kuljetusvälineisiin ja vajaa kymmenys puupakkauksiin.

Aasialaisen vanerin osuutta ei monikaan halua lisätä. Näin esimerkiksi arvioidaan tässä Finnfundin vanerimarkkinoita käsittelevässä kirjoituksessa. Afrikkalaisille vaneriyhtiöille kriisi voi olla mahdollisuus

“Vaikka kysynnän hidastumisesta on jo merkkejä, ostajat ovat alkaneet etsiä uusia kanavia, sillä moni ei halua enää kasvattaa aasialaisen vanerin osuutta omissa ostoissaan.”

7 tykkäystä

Päivitystä ketjuun.

Perjantaina 18.11. Koskisen julkisti listautumisantinsa merkintähinnan.

  • Yleisöannissa merkintähinta 6,14 euroa.
  • Henkilöstöannissa merkintähinta 5,53 euroa. .

Listautumisannin merkintäaika alkaa 21.11.2022 kello 10.00. Yleisöannin ja Henkilöstöannin merkintäaika päättyy arviolta 28.11.2022 kello 16.00. Instituutioannin merkintäaika päättyy arviolta 30.11.2022 kello 11.00.

Perjantai-iltana tiedotettiin Finanssivalvonnan hyväksyneen listalleottoesitteen.

Esitteen sivulta 31 löytyy tieto merkintämääristä:

  • Merkintämäärä yleisöannissa on vähintään 100 ja enintään 17 000 osaketta. Minimerkintä on siten 614 euroa.
  • Henkilöstöannissa merkintämäärä on vähintään 100 Henkilöstöosaketta
  • esitteen sivun 33 mukaan instituutioannissa merkintämäärä on vähintään 17 001 osaketta. Eli minimimerkintä on hieman yli 104 000 euroa.

Esitteen s. 4 mukaan listautumisannin seurauksena Osakkeiden lukumäärä voi nousta alustavasti enintään 23 038 487 osakkeeseen, jos kaikki listautumisannissa alustavasti tarjotut Uudet osakkeet merkitään täysimääräisesti ja olettaen, että Lisäosakeoptio käytetään kokonaisuudessaan.

Muuten noita tiedotteita ei näköjään vielä löydy tuolta Inderesin Koskisen yhtiösivulta, kun tiedotteita ei ole vielä ohjattu päivittymään yhtiösivulle.

7 tykkäystä

Listautumisesitteessä on loppujen lopuksi aika vähän kerrottu Koskisen puunhankinnasta. Puunhankinta olisi kuitenkin tärkeä aihe, sillä sahojen kustannuksissa raaka-ainekustannusten osuus on hyvin merkittävä.

Vertailin listautumisesitteen tietoja Koskisen ympäristöraportin ja vastuullisuusraportin tietoihin. Tässä havaintoja.

Puunhankinnasta kerrotaan esitteen sivulla 87.

  • Esitteen sivun 63 mukaan Koskisen hankki 1,8 miljoonaa kuutiometriä puuta 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella, josta 1,4 miljoonaa kuutiometriä hankittiin sen Puunhankintatoiminnon kautta ja 0,4 miljoonaa kuutiometriä hankittiin kolmansilta osapuolilta ja maahantuontina.

  • Esitteen sivun 60 mukaan Koskisen käyttää noin 60 prosenttia hankkimastaan puusta omassa toiminnassaan, ja loput noin 40 prosenttia myydään kolmansille osapuolille, kuten sellun ja paperin valmistajille.

  • sivun 64 mukaan vuonna 2021 Koskisen hankkimasta puusta 46 prosenttia oli havupuutukkeja, 19 prosenttia havukuitupuuta, 15 prosenttia lehtiviilutukkeja, 10 prosenttia lehtikuitupuuta, 4 prosenttia energiapuuta ja 5 prosenttia tähteitä.

Hankitusta puusta vuonna 2021 käytettiin (esite s. 64):

  • 0,6 miljoonaa kuutiometriä käytettiin sahatavaran tuotantoon
  • 0,2 miljoonaa kuutiometriä vanerin tuotantoon Järvelässä
  • 0,7 miljoonaa kuutiometriä toimitettiin kolmansille osapuolille
  • yhteensä 0,2 miljoonaa kuutiometriä käytettiin joko lastulevyn tuotantoon Järvelässä tai toimitettiin voimalaitoksille
  • yhteensä 0,05 miljoonaa kuutiometriä käytettiin ohutvanerin tuotantoon Hirvensalmella ja sahatavaran tuotantoon Kouvolassa
  • 0,1 miljoonaa kuutiometriä käytettiin lakkautetussa Kissakosken yksikössä Hirvensalmella.

Koskisen ympäristöraporteissa on ilmoitettu tuotantolaitosten käyttämän tukin määrät näin:

  • Koskisen ympäristöraportin 2021 sivun 3 mukaan Suomen tuotantolaitokset käyttivät vuonna 2021 mänty-, kuusi- koivu- ja haapatukkia yhteensä noin 856 900 m³.

  • Vuonna 2019 Koskisen Suomen tuotantolaitokset käyttivät tukkia yhteensä noin 816 800 m³ ja puunhankintamäärä oli noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä (Koskisen Oy - Ympäristöraportti 2019)

Ympäristöraporttien luvuilla tukin ja muuhun käyttöön päättyvän puun määrät olisivat:
2021: Ostettu n. 1 800 000 m³ – tukin määrä 856 900 m³ = muuhun käyttöön n. 943 000 m³
2019: Ostettu n. 1 600 000 m³ – käytetty tukkia 816 800 m³ = muuhun käyttöön n. 783 000 m³

Havainnollistetaan vielä tukkimääriä autokuormina.
Koskisen ympäristöluvan (2019) mukaan Järvelän sahalle tuotiin tukkikuormia noin 16 000 autokuormaa vuodessa. Jos yritetään muuntaa päivittäisiksi autokuormiksi:
→ Kun puutavara-auton kuorman koko noin 45-50 kuutiometriä
→ tukkia vuonna 2019: 816 800 m³ / kuorma 50 m³ = noin 16 400 autokuormaa vuodessa
→ vuonna 2019 sahalla tuli 16 400 kuormaa vuodessa (16 400 / 365) eli noin 45 tukkikuormaa päivässä.

Koskisen Oy:n vastuullisuusraportti 2021 (Linkki: Vastuullisraportti 2021)

  • raportin s. 39 mukaan vuonna 2021 hankittiin puuta noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä
  • suurin osa puusta tulee yksityismetsistä pääasiassa Hämeestä, Uudeltamaalta ja Etelä-Savosta. Noin 80 % puusta hankittiin yksityisistä metsistä.
  • Vuonna 2021 yhtiö osti puuta 1 898 yksityiseltä puunmyyjältä

Jos listautumisesitteen puunhankintamäärällä lasketaan:
→ Koskisen Oy osti 1 400 000 kuutiometriä yksityisiltä metsänomistajilta.
→ Jos yksityisiä puunmyyjiä oli noin 1900 kpl, olisi yksityismetsänomistajan Koskisen kanssa tekemän puukaupan keskikoko noin 737 kuutiometriä (1 400 000 m³ / 1900 = 737 m³)

Vertailuksi:

  • Stora Enso Terve Metsä -lehdessä 4/2022 (s. 9) kerrotaan, että keskimääräinen Stora Enson metsänomistajan kanssa tekemä puukauppa on kooltaan noin 600 kuutiometriä.
  • LUKEn Suomalainen metsäomistaja 2020 -kyselytutkimuksen s. 45 mukaan 2016-2018 puukaupan keskikoko oli 620 kuutiometriä vuodessa.

Koskisen puunhankinta-alue
Esitteen s. 61 mukaan Koskisen Puunhankintatoiminto ostaa koivua, kuusta ja mäntyä ensisijaisesti tuhansilta yksityisiltä metsänomistajilta Suomessa, joiden metsät sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa.

Kuten esitteen sivulla 54 kerrotaan, Koskisen Oy:n puunhankinnasta on vastannut Koskitukki Oy. Tänä vuonna Koskitukki ja Koskisen Oy sulautuivat. Kaikki toiminnot ovat nyt Koskisen nimen alla ja Koskitukki-nimi jäi pois käytöstä.

Esitteen sivun 48 mukaan Metsä Fibren sahan ei odoteta aiheuttavan mitään merkittävää suoraa kilpailua havupuun hankinnassa Koskisen kanssa, koska Koskisen käyttää noin 75-prosenttisesti kuusipuuta ja sen hankinta-alue on vain osittain päällekkäinen Metsä Fibren Rauman sahan kanssa.

Tässä havainnollistus Koskisen Puunhankinta-alueesta karttana. Koskisen Puunhankinta on keskittynyt Etelä-Suomen alueelle. Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla ei ole Koskisen hankintaesimiehiä: Puunhankinnan yhteystiedot - Koskisen


Kartan lähde: https://koskisen.fi/wp-content/uploads/2022/11/Koskisen-puunhankinta-alueet.pdf

17 tykkäystä

Koskisen Levyteollisuus esitteen lukujen perusteella ollut hyvässä vedossa viime aikoina:

  • s. 95: Koskisen Levyteollisuus-liiketoimintasegmentin käyttökate tilikaudella 2021 oli 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 käyttökäyte oli 8,7 miljoonaa euroa. Kasvua 60,7 %. Esitteen mukaan kasvu johtui pääasiassa kasvaneista myyntimääristä.

  • s. 92: Levyteollisuus-segmentin käyttökate oli 30.9.2022 päättyneellä 9 kuukauden jaksolla 19,9 miljoonaa euroa. 30.9.2021 päättynellä 9 kuukauden jaksolla käyttökate oli 11 miljoonaa euroa. Kasvua 80,0 %. Esitteen mukaan kasvu johtui pääasiassa levytuotteiden suotuisasta hintakehityksestä ja vanerin kasvaneista myyntimääristä.

Koskisen Levyteollisuus-segmentissä vanerilla on merkittävä osuus.
Esitteen s. 60 mukaan vanerin osuus Levyteollisuus-liiketoimintasegmentin liikevaihdosta 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella oli noin 61 prosenttia. 30.9.2022 päättyneellä yhdeksän kuukauden jaksolla noin 62 prosenttia.

Vanerin saatavuus kuitenkin herättää epävarmuutta. Esitteen s. 9 mukaan on hyvin epävarmaa miten koivun tuonnin lakkaaminen vaikuttaa puun saatavuuteen Suomessa.

Esitteen tietojen mukaan Koskisen Oy hankki vuonna 2021 puuta yhteensä 1,8 miljoonaa kuutiometriä.
Vuonna 2021 Koskisen hankkimasta puusta 27 prosenttia koivua ja 1 prosentti haapaa.
Vuonna 2021 noin 80 prosenttia puusta ostettiin yksityisiltä metsänomistajilta Suomessa.
Esitteen s. 50 mukaan Koskisen Venäjältä tuomien lehtipuutukkien määrä vuonna 2021 oli noin 44 000 kuutiometriä ja perinteisesti pienempi osa Koskisen koivutukeista on tuotu pääasiassa Venäjältä.

Koskisen käyttämä puumäärä vuonna 2021 oli noin 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

  • josta koivun osuus oli 27 % eli noin 485 000 kuutiometriä
  • Venäjältä tuotiin lehtitukkeja 44 000 m³ → (486 000 – 44 000 = noin 440 000 m³)
  • jos kotimaisen koivun osuus olisi 70 %, olisi sen osuus 340 000 m³.

Tuo lukema voi olla liian suuri, ehkä todellinen määrä on jossain 250 000 – 350 000 m³ välimaastossa?

Verrataan lukemaa seuraavaksi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) hakkuutilastoihin.
LUKEn tilastojen mukaan vuonna 2021 Suomessa hakattiin tukkipuuta 29,0 miljoonaa kuutiometriä.

  • metsäteollisuusyhtiöiden ja valtion omista metsistä hakattiin 3,5 miljoonaa kuutiometriä tukkipuuta.
  • yksityismetsistä tukkipuuta hakattiin 25,5 miljoonaa kuutiometriä, josta:
    • Mäntytukkia hakattiin yhteensä noin 10,1 miljoonaa m³
    • Kuusitukkia hakattiin yhteensä noin 14,4 miljoonaa m³
    • Lehtitukkia hakattiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa m³
  • Ylivoimainen enemmistö Suomessa hakatusta lehtitukista tuli vuonna 2021 yksityismetsänomistajien metsistä. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan metsäteollisuusyhtiöiden ja Suomen valtion metsistä hakattiin lehtitukkia vain 68 000 kuutiometriä eli noin 6 prosenttia. Yksityismetsistä hakattiin noin miljoona kuutiometriä lehtitukkia.


Lähde: Luonnonvarakeskuksen Teollisuuspuun hakkuut omistajaryhmittäin ja maakunnittain (2021)

Lukujen perusteella Koskisen Oy on merkittävä koivutukin käyttäjä Suomessa. Oli sitten todellinen osuus koivutukista jotain 20% tai 30 % välillä.

Suomessa koivutukkia on tarjolla rajallinen määrä. Koivun rajallinen määrä tuodaan esille myös Koskisen ympäristöraportissa 2021. Raportin sivulla 7 todetaan, että kotimaisen koivun osalta kestävät hakkuumahdollisuudet eivät aina raaka-ainetarpeita.


Lähde: Koskisen ympäristöraportti 2021, s. 7.

LUKEn mukaan vuonna 2021 valtaosa lehtitukista tuli 10 maakunnasta. Tilaston mukaan 5 suurinta lehtitukin maakuntaa tuottivat 779 000 kuutiometriä eli 68 % koko Suomen lehtitukin hakkuumäärästä.
Hakkuumäärältään suurimmat maakunnat vuonna 2021 olivat:

LUKE, lehtitukin hakkuut 2021

Maakunta Lehtitukin
hakkuumäärä (2021)
1 Etelä-Savo 213 000 m³
2 Pohjois-Savo 188 000 m³
3 Pohjois-Karjala 151 000 m³
4 Keski-Suomi 124 000 m³
5 Pirkanmaa 103 000 m³
6 Päijät-Häme 69 000 m³
7 Uusimaa 65 000 m³
8 Etelä-Karjala 47 000 m³
9 Kanta-Häme 46 000 m³
10 Varsinais-Suomi 29 000 m³
11 Kymenlaakso 27 000 m³
12 Satakunta 27 000 m³
Yhteensä 1-12 1 089 000 m³
Koko Suomi yhteensä 1 137 000 m³

Koskisen hankinta-alue sisältää juuri nämä 9 suurinta maakunta ja Kymenlaakson. Näin ollen Suomessa ei näytä olevan uusia koivutukin hankinta-alueita, jonne Koskisen Oy voisi laajentaa puunhankintaansa.

Vaneriteollisuus käyttää raaka-aineena koivutukkia, josta pääosa on rauduskoivua. Hieskoivu käy hyvin esimerkiksi huonekaluteollisuuden käyttöön, mutta vaneriteollisuus käyttää mielummin raaka-aineena tasalaatuisempaa rauduskoivua. Osa hieskoivutukista on jalostuskelpoista vaneriteollisuudessakin.

Nykyään LUKEn tilastot huomioivat koivun yhtenä puulajina, joten rauduskoivun määrästä on vaikeampi saada tarkempaa kuvaa. Yli 10 vuotta vanhan valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan Suomen puustosta puolet oli mäntyä, vajaa kolmannes kuusta, 12 % hieskoivua, 4 % rauduskoivua.

Keskeinen kilpailija vanerissa on UPM-Kymmene, joka on esitteen sivun 51 mukaan suurin aktiivinen toimija Koskisen markkinoilla.
Hyvälaatuista rauduskoivua tarvitaan koska vanerissakin laatu on keskeinen kilpailutekijä. Koskisen esitteen sivun 86 mukaan Koskisen koivuvanerin täyttää korkeimmat laatuvaatimukset ja mahdollistaa siten korkeamman hintatason.

12 tykkäystä

Jos nyt en ihan väärin laskenut, niin antihinnlla ensivuoden osinkotuotto on 7%. Oletuksella, että osakemäärä nousee 23 M ja rapiat sekä osinkoa maksetaan 10M€.

Mukavaa, että päälistalle saadaan myös listautumisia, joissa parametrit ovat kohdallaan. Tähän on helppo lähteä mukaan. Yleisölle tarjotaan taas aika niukalti osakkeita, joten merkintä varmaan instituutiopuolelta. Ilmoitettujen ankkureiden jälkeen kun jää vielä puolet instikkaosakkeista ilman kotia.

1 tykkäys

Viimeiset kaksi viikkoa on saanut taas painaa tukka putkella, kun listautumisannit pakkautuivat hassusti tähän vuoden loppuun. Analysoinkin tällä kertaa Koskisen blogissani.

Muutama nosto tosiaan. P/E-luku ja osinkotuotto liikkuvat tosiaan 6:ssa sekä 7%:ssä. Jo pelkästään ensi vuoden ohjeistuksella yhtiö kuitenkin ohjaa jo huomattavasti kylmenevää sykliä. Siinä, missä Sijoitusasunnot.com nautti supersyklistä, sahateollisuuden sykli menee varmaan jo hypersyklistä - en itse ainakaan löytänyt hetkeä, jolloin hinnat ja kysyntä olisi samaan aikaan pompannut alalla näin rajusti ylöspäin edes 1900-luvulla.

Vähän hassu on myös tosiaan tuo osinkoveivaus, joka on mielestäni vain luova tapa pitää omistus perheellä, mutta silti samanaikaisesti nostaa annista saatavat rahat pääomistajien tilille. Oikeastaan tämä on se, mikä tekee sijoittamisesta niin mielenkiintoista, että vaikka olen analysoinut kohta varmaan jo 100 listautumista, tämä on ensimmäinen kerta kun näen tällaisen härvelin - luovuutta näissä ainakin aina käytetään!

Vaikka yhtiö pystyykin nyt parantuneella taloustilanteella tekemään lisäinvestointeja, tuntuu hassulta, että liikevaihto pyritään taas lähes tuplaamaan keskipitkällä aikavälillä käyttökatteen ollessa myös huomattavasti korkeampi kuin historiallisesti (tai jopa korkeampi kuin, mitä yhtiö ohjeistaa esim. ensi vuodelle). Itse en näe 5 vuoden ohjeistusta realistisena, koska yhtiö on kuitenkin liian paljon suhdanteiden orja ja supersyklin todennäköisyys samalla alalla 5 vuoden päästä on häviävän pieni.

Mielenkiintoisen annista kuitenkin tekee se, että kaikesta huolimatta arvostus tosiaan on konservatiivinen menneisyyden menestyksellä mitattuna. On äärimmäisen vaikeaa arvioida, mikä on yhtiön käypä arvo, kun tulos tulee heilumaan myös seuraavan parin vuoden aikana todennäköisesti rajusti nykytasosta. Sijoituscasena siis ehdottoman mielenkiintoinen, vaikka en itse antiin lähdekään mukaan.

34 tykkäystä

Mukana ollaan…

1 tykkäys

Mikä mahtaa olla listautumisannin aikaisin päivä kun voidaan keskeyttää ylimerkitsemis tilanteessa kun ei tule mistään esille?

Sellaista vaihtoehtoa ei taida olla. Kts esite, jossa kerrotaan vain, että antiajan pidentäminen on mahdollista.

Minä jätän tämän väliin. Vaikka hinta on järkevänoloinen, tulevaisuuden tuotot pienomistajalle ovat liian riskiset ainakin näin vuonna, jona riskiä on levähtänyt naamalle loppuelämän tarpeiksi.

Syklisen toimialan keskimääräiset tuotot ovat joka tapauksessa huonot.

Riskit:

  • puunhankinta (historiallinen liikahakkuu tärkeimmillä hankinta-alueilla, EU:n ennallistamisasetus sekä metsätalouden taksonomia, alenevat hiilinielut → riski joutua kovaan hintakilpailuun alueella jossa muitakin suuria sahoja.)

  • omistusrakenne (sukuomistus, muut omistajat kyydissä → muut asiat kuin pienosakkaan etu voivat ohjata päätöksentekoa liikaa)

Mahdollisuudet:

  • toimialan konsolidaatio kolmen suuren konsernin ulkopuolella (listaus mahdollistaa kuskin penkillä istumisen)

Mitään merkittävää kilpailuetua en Koskisella näe olevan muihin itsenäisiin sahayhtiöihin verrattuna.

3 tykkäystä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotto on ollut muutaman prosentin luokkaa. Tällä pitäisi maksaa tulevat investoinnit ja osingot. Ei onnistu.

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen. Tulokset jopa ykkösenä huomioiden kaikki teollisuudenalat. Nyt hyvä hetki listautua näillä numeroilla.

Onko näköpiirissä uusia innovaatioita joilla saadaan lisäarvoa? Ei ole. Tukin sahausta ei pystytä massiivisesti enää tehostamaan.

Puun käyttö rakentamisessa tulee nousemaan. Ilmaston kannalta erittäin hyväksyttävä materiaali. Tuleeko näkymään kannattavuudessa? Toivottavasti.

Raaka-aineen saanti ja hinta. Puuta myydään Suomessa ns. kartellihinnoilla ja hinnanvaihtelut täten erittäin maltillisia verrattuna kilpailijamaihin. Tämä on etu toiminnan suunnittelussa.

Regulaatio. Suuntaus raaka-aineen tuottamisessa menee jatkuvasti suojelun suuntaan. Sienimetsä on tärkeämpi kuin avohakkuu monen virkamiehenkin mielestä. Avohakkuun kieltämisellä valot sammuvat monesta laitoksesta.

Tämä anti jää tässä markkinatilanteessa omalta kohdalta väliin.

4 tykkäystä

Sijoittaja.fi:n analyysissa Koskisen listautuminen.

Listautumisannin tavoitteena on mahdollistaa Koskisen kasvustrategian toteuttaminen. Listautumisanti mahdollistaa Yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille, sen omistuspohjan laajenemisen ja osakkeiden likviditeetin lisääntymisen. Listautuminen ja lisääntynyt likviditeetti mahdollistaisivat myös osakkeiden käyttämisen tehokkaammin vastikkeena mahdollisissa tulevissa yrityskaupoissa. Lisänäkyvyyden odotetaan myös lisäävän edelleen Koskisen tunnettuutta yleisön ja asiakkaiden keskuudessa ja työnantajana.

10 tykkäystä

Tässä ketjussa tuntuu kyllä olevan sellaisia mestareita, jotka ei osallistu antiin. Mielenkiintoinen kommentti se, että Koskisella ei ole muihin sahoihin kilpailuetua, tukin työstöä ei voi nopeuttaa ja että tuotteisiin ei saada lisäarvoa? Toki kannattaa sijoittaa siihen, mistä ymmärtää, mutta myöskin kannattaa mielestäni mennä kommentoimaan vain niihin ketjuihin, mistä ymmärtää.

6,14 hinnalla osake on erittäin halpa, markkina-arvo alle 150miljoonaa. Koskisen on sahojen Apple ja niitten koivuvaneri on kuin ipadi. Suomen ainut lastulevytehdas myös. Sitten se, että porukka vertaa näihin poikkeuksellisiin vuosiin tuota sahahommaa. Hinnat ei ole tulossa alaspäin, volyymit ehkä, mutta liikevaihdon kasvu uuden sahan valmistuttua realistinen.

1 tykkäys