Kreate - Suomalainen Infrarakentaja

Forumeilla on toki aina hyvä “herkutella” ja spekuloida kaikennäköistä. Kreate kyllä ilmoittaa tästä pörssitiedotteen muodossa, jos tästä jotain taloudellista haittaa on syntynyt. Mutta sanoisin että nyt on kärpäsestä tehty härkänen, ainakin foorumeilla :slight_smile:

5 tykkäystä

Alihankkijan voi olla jopa järkevämpää hakeutua konkurssiin kuin yrittää selvitä korvauksista maksamalla. Toki tulevaisuudessa voi olla hankala saada töitä ainakaan Kreaten suunnalta. :smile:

Tässä tapauksessa korvaukset jäisivät Kreaten ongelmaksi.

Terve. Aihe on toki mukavan mehukas spekuloitavaksi, mutta hieman tuntuu että mutkia on vedetty yllä suoriksi.
Jos pitäisi arvata, niin tapahtumien kulkuun on ollut useampi vaikuttava tekijä ja niistä löytyy omat näkökulmat niin rakennuttajalla, pääurakoitsijalla kuin liikennöitsijälläkin jne. Todennäköisintä on että raha-asioista keskustellaan/nahistellaan jonkin aikaa näiden tahojen kesken (riippuu henkilöistä kuinka paljon) ja lopulta jokainen osapuoli kärsii taloudellisesti nahoissaan jonkun verran junamatkustajista alkaen. Mitään jättisakkoja ja konkursseja tuskin on luvassa; miten löytyisi edes jatkossa tekijöitä vastaaviin projekteihin suht pieneltä infrakentältä jos epäonnistuminen johtaisi laakista peruuttamattomaan vahinkoon?

Noita lihavia x tuhatta euroa per alkava minuutti -sakkohuhuja kuulee rakennustyömailla paljon ja kaikkein eniten niiden suusta, joiden työnkuvaan ei kuulu sopimusten pyörittely mitenkään. Ne osoittautuvat merkittävän usein kalajutuiksi.

10 tykkäystä

Epäilisin lopputilanteessa Kreaten aliurakoitsijana toimimeen firman vastuuvakuutusyhtiön maksavan suurimman potin näistä taloudellisista seuraamuksista, ellei betoni sitten ole ollut lujempaa kuin dokumenteillä on ilmoitettu ja sitä kautta Väylävirasto maksaa kaikki viulut.

Työskentelen itse mestarina maarakennusfirmassa joka tekee paljon ratahommia, ja ratakatkot- ja työt ovat nykyisellä työnantajalla tulleet tutuksi. Edellisellä työmaalla oli kaksi isoa ratakatkoa viime ja toissavuonna, joista toisessa tunkattiin (monien muiden töiden ohella) uusi radan vieressä paikallavalettu silta radalle. Kohde Uudellamaalla rantaradalla vilkkaasti liikennöidyllä rataosuudella, ja meillä urakkasopimuksen mukaiset sanktiot ratakatkojen venymisistä oli 2 500€/alkava 15 min ja yli 60 min. jälkeen 3 000€/ alkava 15 min. Miemola on pääradalla, joten siellä sakot taatusti isommat. Muutama vuosi sitten työskentelin Pasilassa radalla ja siellä sakot ratakatkojen venymisistä oli todella isot, mutta en enää millään muista summia. Ja kyllä, Väylävirasto tulee perimään sopimuksen mukaiset sakot Kreatelta. Se miten Kreate ja purku-urakoitsija Paupek setvii tilinsä heidän välillään on sitten eri asia.

T3r00 kommentit olivat toivottavasti trollia. Se että olet ollut 90-luvulla kesähessuna yhdessä sillansiirrossa, ja silloin hommat tuntuneet helpolta kuin heinänteko niin se johtunut siitä että yllätyksiä ei ole tullut ja suunnittelut ja itse työsuoritus mennyt mallikkaasti. Isot ratakatkot, ja varsinkin tällaiset sillansiirrot, ovat yksi haastavimmista ja kovimmista töistä rakennusalalla.

16 tykkäystä

Tuollaisessa ratakatkon pitkäksi menossa sakot ovat urakkasopimuksen mukaisia ja Kreatella ei ole mitään velvollisuutta maksaa millekkään VR:lle senttiäkään. Ihan sama, kuinka suure vahingot liikennöitsijälle on tullut katkon pitkäsksi menosta, urakoitsija ei vastaa.

Yleensä korvaukset on myös sidottu johonkin maksimimäärään. Mikäli näin ei olisi, kaikki urakoitsijat hinnottelisivat tälläiset urakat pilviin riskien takia ja kokonaistaludellisesti Väylälle kaikki rataan liittyvät työt tulisivat huomattavasti kalliimmiksi.

urajan valmistumisen ja välitavoitteiden venymisissä on sakoissa maksimimäärät (yleensä x-määrä euroja tai x-prosenttimäärä urakkasummasta/venyvä viikko ja maksimimäärä veloitettaville viikoille), mutta noissa ratakatkojen venymisissä ei ole mitään maksimimäärää sakkojen määrälle. Ellei rakennutaja ole armollinen ja kohtuullista summaa.
Nämä ovat niitä urakoitsijalle kuuluvia riskejä.

Siinä olet oikeassa, että Kreate ei ole korvausvelvollinen VR:lle, vaan VR:n korvaukset menevät Väylälle maksettavista sakoista. Tietysti täyttä varmuutta tästä ei ole kun ei ole omalle kohdalle osunut tuollaista soppaa. Onneksi.

1 tykkäys

MIelenkiintoinen analyysi Suomen ja Ruotsin rakentajien tulostasoissa eroavaisuuksia | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

3 tykkäystä

Keväällä oli puhetta, kun johtoryhmä myy. Muutoksia Kreate Groupin johtoryhmässä | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Keväällä tämä Lehtola ainakin useamman tiedotteen omilla myynneillään teki. Taisi olla enemmänkin keventämistä, jos tiedossa ollut ettei jatka toiminnassa. Lisäksi tj taisi myydä Harjavalta Oy:lle. Eli suurimmalle osakkaalle.

Kuulostaa enemmänkin terveeltä myymiseltä kuin äkkiä rahat ulos. No kohta se selviää, mikä on Q2 tilanne ollut.

4 tykkäystä

OP:n aamukatsauksesta poimittu tämä. Ennusteet Kreaten Q2

Liikevaihto 52,8 milj (kasvua noin 10% vertailukaudesta)
Oikaistu EBITAa 2,4miljoonaa
Tulos ennen veroja 2,0
EPS - oikaistu 0,18

Inderes Q2: Lv 62,3 , ebita 2,6 ja eps 0,21

Tavoitehinta 12 ja suositus osta. Nyt kurssi laahaa pahasti tavoitehinnasta.

Vaikka tämä keskustelufoorumi on erittäin asiapitoinen, eniten minua häirtisee tämä virheellinen tulkinta tavoitehinnan merkityksestä. Tavoitehinta tarkoittaa mahdollisuutta, että seuraavan kahdentoista kuukauden kuluessa hinta voidaan saavuttaa perustuen analyytikon esittämiin perusteisiin. Kyse on vain arviosta. Enemmän kiinnittäisiin huomioita yhtiön itsensä esittämään näkemykseen markkinoiden kehityksestä ja omista toimista/kyyvstä saavuttaa strategiset tavoitteet.

8 tykkäystä

Miten tulkitsin virheellisesti tavoitehinnan? Eikö kaikki ole vain arvioita myös johdon esittämät näkemykset markkinoiden kehityksestä. Kyllä kai tavoitehinta kertoo, jotain sen hetken tilasta/näkemyksistä yhtiöstä, markkinat/yhtiö elää jatkuvasti joten myös tavoitehinta muuttuu.

Sen olen itse oppinut sijoitusurallani että tavoitehintoihin ei voi yleensä luottaa laskumarkkinassa. Eli nykyinen inderesin 12 euron tavoitehinta on erittäin vaikea saavuttaa koko maailmanlaajuisen epävarmuuden vuoksi, myös analyytikot ovat ymmärtäneet että tavoitehintoja on turha nostella, meni yrityksellä sitten kuinka hyvin tahansa, koska talous sakkaa nyt maailmanlaajuisesti ja se tulee vaikuttamaan jokaisen yrityksen liiketoimintaan tulevaisuudessa jossain määrin.

4 tykkäystä

Hieman pehmeät luvut q2, inderes odotti liikevoiton kasvua, mutta tulikin viime vuotta heikompi tulos.

Tottakai olisi voinut olla parempi tulos. En tiedä, miten markkina reagoi tähän, mutta itse näin aika kohtuullisena tämän. OP:n ennusteiden kanssa aika linjassa. Liikevaihto kasvoi kyllä kaikki odotuksia enemmän tai ainakin OP ja Inderesin.

“Kreate perusti kevään aikana Ruotsiin tytäryhtiön, Kreate Infra Sverige Ab:n, jonka kautta lähdemme kansainvälistymään strategiamme mukaisesti.” Tämä kohta pomppasi silmään raportista. Onko tästä ollut aiemmin tarkempaa puhetta? En muista, että mainittu näin vahvasti kansainvälistymisestä. Muistanko väärin?

5 tykkäystä

Minusta oikein kelpo tulos huomioiden minkälainen markkinaympäristö etenkin Q2:lla on ollut. Kertoo siitä, että Kreate pystyy hyvin sopeutumaan vaikeassakin tilanteessa neuvotellen kustannusnousuista tilaajien kanssa sekä sopeuttamalla omaa toimintaa.

Tilauskanta jatkaa vahvana ja vielä loppuvuonna kirjautumassa sinne yksittäinen yli 100 MEUR projekti. Vaikkakin osarissa markkinaympäristön haasteita kuvataankin vuoden 2022 jälkeiselle ajalle, kantaa Kreaten vahva tilauskanta yhden tai kahden vaikean vuoden yli. Toisaalta jos/kun inflaatio kääntyy alaspäin ja materiaalikustannukset laskevat, näkynee se puolestaan infrahankkeiden kasvamisena.

Ruotsiin laajentumisen lisäksi pidän hyvänä asiana sitä, että Kreate on laajentumassa energiapuolelle, missä varmasti riittää työsarkaa seuraavana vuosikymmenenä.

Kreate saa jatkaa näillä näytöillä salkkuni suurimpana omistuksena.

6 tykkäystä

Eiköhän tänään pääse jokainen ostamaan vähän halvemmalla jos haluaa. Huonommalla tuloksella muutamien prosenttien lasku ja hyvällä tuloksella isompi lasku, se on valitettavasti markkinahenki laskumarkkinassa. Lisäksi vielä huomiset tavoitehintojen pudotukset, jotka ovat nyt enemmän sääntö kuin poikkeus.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kohuttu-kruunusillat-hanke-etenee-olemme-suoriutuneet-siita-tahan-saakka-aarimmaisen-hyvin-kehuu-rakentaja/4dd10277-ad07-4793-bf13-97f2cb3cc0ee

4 tykkäystä

Kuuntelin tuon Q2’22-infon ja tässä omat muistiinpanot/tulkintani:

  • Suhteellisen kannattavuuden heikkeneminen johtui monivuotisten projektien (2-3 vuoden takaa) toteuttamisesta, missä tarjouslaskentavaiheessa ei ole pystytty huomioimaan nykyistä markkinatilannetta. Nämä projektit ovat nyt päättymässä lähiaikoina.
  • Operatiivinen kassavirta negatiivisena on luonnollista, koska tyypillistä on, että isot projektit tuloutuvat loppuvuonna. Nykyisessä markkinatilanteessa on myös entistä enemmän hankittu materiaaleja etukäteen varmistamaan kannattavuus.
  • Materiaalien saatavuus ja hinnat stabiloituneet Q2 lopulla, mikä parantaa ennustettavuutta.
  • Ruotsin markkinoilla tilaa pienille ja keskisuurille erikoistuneille infratoimijoille. Markkinoille tarkoitus lähteä pienin ja harkituin askelin. Kysymyksiäkin tämä Ruotsiin laajentuminen herätti, joihin toimitusjohtaja kommentoi, että yleisinfran rakentamiseen ei kannata lähteä ja julkisia liikevaihtotavoitteita ei ole. Sen toimitusjohtaja totesi, että strategiakauden lopussa (2025) Kreate on Ruotsissa valituissa segmenteissä merkittävä toimija!
  • Inframarkkina on n. 7 miljardin euron suuruinen ja valtion osuus tästä noin 2 miljardia euroa. Jost valtion investointitaso laskee 200 miljoonaa euroa, ei se juurikaan Kreatella näy, koska valtion osuus Kreaten liikevaihdosta on noin kolmannes.
  • Yksityisiä investointeja lähtee edelleen liikkeelle ja teollisuus investointi. Toimitusjohtaja nosti erikseen kysymysosiossa esille energiapuolen kasvavat investoinnit.
  • Julkisen sektorin investoinneista tuli kysymys kysyntänäkymään liittyen (julkisen sektorin osuus liikevaihdosta >60 %). Toimitusjohtaja kommentoi, että valtion osalta sovittuna 12-vuotinen investointiohjelma, joista hankenäkymä 7 vuotta eteenpäin. Näistä Kreate jo tunnistanut ne hankkeet, jotka ovat omannäköisiä. Tässä myös nousi esille ratarakentamisen vahvuus. Kuntien osalta toimitusjohtaja nosti esille kasvukeskukset, joissa investoinnit jatkuvat, mutta niiden ulkopuolella hiljaisempaa. Toisaalta Kreaten toiminta on nytkin ollut kasvukeskuksissa.
  • Yhtiön rahoitusasema turvattu strategian mukaista kasvua varten uuden lainasopimuksen myötä. Velkojen keskikorko taisi olla 2,2 %.
9 tykkäystä