Olen tässä pohtinut, että kryptovaluutat eivät edelleenkään läpäisisi yhdenkään vakavamielisen start up -sijoittajan seulaa:
Reaalimaailman käyttötarkoitukset ovat kryptoilla edelleen olemattomat yli 10 vuotta kestäneen hypen jälkeen. El Salvadorissa bitcoin on jäänyt täysin marginaaliseksi, vaikka se on (yksi) maan virallinen valuutta. Afrikassa kryptoja käytetään joissain maissa hyperinflaation vuoksi pakon edessä sekä rikastumisen toivossa. Pääpointti on kuitenkin se, että ovesta ulos astuessani en edelleenkään voi maksaa kryptoilla missään muuntamatta niitä ensin euroiksi. Tämä on tilanne 14 vuotta bitcoinin keksimisen jälkeen.
Web 3.0 ja lohkoketju ovat edelleen pelkkää tyhjää korupuhetta. Ne ovat vähän kuin alkuvaiheen start upit, jolta näytöt vielä puuttuvat. Muistan kun jo joskus 6-7 vuotta sitten puhuttiin, miten lohkoketjuun perustuvat älykkäät sopimukset mullistavat kohta kaiken. Sitä päivää odotellessa. Pikkuhiljaa olisi näyttöjen vuoro, sillä tähän asti on kuultu vain hyviä tarinoita.
Bitcoin ei edes ominaisuuksiensa puolesta sovellu maksuvälineeksi, kiitos deflatorisen luonteen, liian kovan arvon heilunnan ja rajoitetun transaktiomäärän.
Kryptojen arvonnousu perustuu pelkästään greater fool -teoriaan, kun reaalimaailman käyttökohteita ei ole. Eli siihen, että löytyy joku vielä hölmömpi, joka maksaa niistä vielä enemmän kuin itse on maksanut.
Kryptojen adaptaatio on edennyt 15 % luokkaan aikuisväestöstä länsimaissa. Kryptofanaatikot uskovat, että siitä jatketaan kipuamista aina 90-100 %:iin asti. Tästä ei kuitenkaan ole mitään takeita. Itse asiassa lakipiste voi yhtä hyvin olla 20 tai 30 %.
Alkuperäinen idea hajautetusta vallasta on vesittynyt täysin, kun kryptot ovat vielä fiateja pienemmän joukon käsissä, niiden kauppaamiseen tarvitaan välikäsiä ja sääntely sen kuin kiristyy keskusvallan käsissä.
Spekulatiivinen suuren riskin raha rakastaa kryptoja, kuten edellä on todettu. Ihminen rakastaa pelata ja saa siitä mielihyvää. Kryptot ovat imeneet markkinalta myös ns. viisasta rahaa hölmön rahan perään.
Disclaimer: Kirjoittajalla on muutamalla tonnilla kryptoja, Veikkauksen pelien hengessä, mutta skeptisyys niitä kohtaan sen kuin kasvaa.
Energian tasapainottaminen: Parantavat voimakristallit, kuten kvartsikiteet, voivat auttaa tasapainottamaan kehon energiakeskuksia ja edistämään positiivista energiaa.
Stressin hallinta: Hematiitti on esimerkki voimakiteestä, joka voi auttaa stressinhallinnassa ja maadoituksessa, tuoden rauhaa ja vakautta mielialaan.
Tunteiden tasapainottaminen: Ruusukvartsi on tunnettu sydänchakran kivestä, joka voi edistää rakkauden, myötätunnon ja tunteiden tasapainoa.
Fyysinen parantuminen: Aventuriini on kristalli, joka uskotaan edistävän fyysistä terveyttä ja parantumista, erityisesti sydämen ja verenkiertoelimistön osalta.
Intuitiivisen voiman vahvistaminen: Ametisti on kristalli, joka liitetään korkeampaan tietoisuuteen ja intuitioon, ja sen käytetään usein meditaatiossa edistämään selkeyttä ja henkistä kasvua.
Ei kannata olankohautuksella ohittaa.
Vitsit siksee, mutta tuollainen chatgptn vastaus on yhtä hyödyllinen kun yllä oleva vastaus kysymykseeni voimakristallien hyödyistä. Kaikkea voi kirjottaa, mutta kriittistä tarkasteluahan nuo voimakristalli väitteet ei kestä. Suurimman osan noista sinun vastauksen esimerkeistä voi vastata vain että miksi? Miksi blockchain eikä normaali tietokanta? Pariin haluan kuitenkin vastata suoraan koska pidän niitä erityisen typerinä esimerkkeinä.
Kohta 5. Tätä terveysdataa pakotettiin 2017-2018 hypesyklissä. Ideana se on vain harvinaisen typerä. Jos unohdetaan julkiset blockchainit (koska kuka ihan oikeasti haluaisi terveystietonsa julkiseen tietokantaan), ja keskitytään yksityiseen blockchainiin, niin siltikkik idea on kuollut jo ajatuksen tasolla. Blockchain on määritelmällisesti mutatoimaton. Informaatiota voidaan vain lisätä, mutta vanhoista blockeista ei sitä pois saada. Mitäpä jos mietitään sellaista hypoteettista tilannetta, että lääkäri syöttää sinun terveystietosi väärin blockchainiin? Tai pahempaa, sinun tiedot kirjataan jonkun muun tietoihin ja ne näkyvät jollekkin muulle ihmiselle. On aivan selvää että tällaisessa tilanteessa on pakko pystyä korjaamaan virhe tietokannassa, mutta blockchain teknologiana ei sitä salli.
Kohta 2. Miten asunnon omistajuustietojen laittaminen blockchainiin parantaa nykytilannetta jossa ne on maanmittauslaitoksen rekisterissä?
Kohta 3. Tämä tuntuisi luontevimmalta sovelluskohteelta, mutta tästä on jo varoittavia esimerkkejä esimerkiksi australiasta (alla). Muutenkin ajatus blockchainin tuomasta läpinäkyvyydestä ja selkeydestä on minusta harhaista etenkin interbank ja instituutiomarkkinoilla. Isot kaupat ovat harvoin yksinkertaisia ja ne vaativat paljon sovittelua osapuolten välillä. OTC tuotteissa eri osapuolten arvostukset voivat heittää miljoonilla etenkin monimutkaisissa strukturoiduissa tuotteissa, ja tällöin mikään blockchain ei auta läpinäkyvyydessä tai tehokkuudessa koska kumpikaan osapuoli ei halua paljastaa omaa arvostusmenetelmäänsä, sillä ne ovat yrityssalaisuuksia.
Korjataan nyt tämä, ettei jollekin aloittelijalle jää virhekäsitystä. Yksikään lohkoketjun päälle rakennettu appi ei toimisi, jos tietoja ei voisi muuttaa. Tuo on nyt jokaisen sovelluksen perustoimintoja. Vanhaa dataa ei voi muuttaa, mutta totta kai se voidaan korvata tallettamalla samalle parametrille uusi arvo, ja blockchain-appi osaa käyttää sitten arvoa tuoreemmasta blokista.
Tiedon muuttumattomuus on blockchain-teknologian laajan adoption kannalta ongelma etenkin transaktioissa. Mitenkähän monta miljoonaa kryptojen transaktioita on lähetetty vääriin osoitteisiin tai vääriin verkkoihin? Vasta äsken oli tapaus, jossa erään pörssin hakkeri lähetti vahingossa hakkeroimansa tokenit niiden älysopimukseen eli käytännössä tuhosi ne.
Tulevaisuudessa transaktioiden lähetys helpottuu, kun lohkoketjuosoitteet korvataan samaan tapaan kuin IP-osoitteet on korvattu domaineilla.
Mitä tulee noin muuten lohkoketjuun, niin koko sen pihvi on desentralisaatio. Yksityinen tai suljettu lohkoketju vesittää näin ollen koko idean. Jos lohkoketju ei ole kunnolla hajautettu, niin ennemmin sitten perinteinen tietokanta pystyyn.
On paljon tehokkaampia tapoja tallettaa dataa kuin synkronoida sitä kymmenille tuhansille koneille ympäri planeettaa kuten vaikkapa Bitcoinin lohkoketjussa tehdään. Lohkoketjuun ei ole järkevää tallettaa kaikkea mahdollista dataa. Kaikkea ei edes kannata desentralisoida, koska kyseessä on aina taiteilua ns. blockchain-trilemman kanssa, ja kaikkea ei vain voi saada.
Hajautettu digitaalinen valuutta on lohkoketjun paras sovellus, ja joidenkin mielestä myös ainoa. Saa nähdä löytyykö lohkoketjulle todella muita “killer-appeja”. Äänetys voisi mun mielestä olla yksi, mutta tässä palataan taas tuohon suljettu/avoin -lohkoketju -kysymykseen eli riippuu miten se on toteutettu.
Ei ehkä Suomessa, mutta ajattele jotain korruptoitunutta Afrikan maata. Menet paikallisen maamittauslaitoksen toimistoon maanantaina ja siellä on eilen vallankumouksen tehnyt war lord kirjaillut vähän uusia merkintöjä. Tänään sinun plantaasisi kuuluukin nyt ihan eri henkilölle. Lohkoketjun avulla voidaan luoda järjestelmä, jossa omistus voi siirtyä vain molempien osapuolten privaattiavainten kuittauksella ja tuota on täysin mahdoton manipuloida jos käytetään jotain avointa ja hajautettua ekosysteemiä.
Kryptovaluuttojen kohdalla kannattaa katsoa Suomen rajojen ulkopuolelle. Vaikka Suomenkin nykytilaa kritisoidaan, niin Suomessa on kuitenkin luotettavat pankit, luotettavat virkamiehet, vakaa valuutta, kun verrattaan moniin paikkoihin maailmassa, joissa miljardit ihmiset yrittävät tehdä elantonsa.
Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat voivat tarjota aidosti mullistavia ratkaisuja monissa maissa, joissa infrastruktuuri on aivan eri levelillä.
Hyviä uutisia VTT:n suunnalta. Suomen kaltaisen “digimaan” pitäisikin olla edelläkävijä Web3-maailmassa. Hyvä homma!
Ensimmäisenä Euroopassa – Suomen metaversumi-ekosysteemi lanseeraa metaversumi-aloitteen
Business Finlandin, VTT:n, Oulun yliopiston ja yli 400 muun toimijan lanseeraaman metaversumi-aloitteen, Metaverse Initiative by Finnish Ecosystem, tavoitteena on tehdä Suomesta digitaalisten kokemusten tulevaisuuden suunnannäyttäjä, ja samalla keskittyä metaversumin eettiseen ja vastuulliseen kehittämiseen. Erityinen fokus on yksityisyydessä, käyttäjäturvallisuudessa ja yhteiskunnallisissa vaikutuksissa.
Itse kotsoisin että ala on vielä todella nuori. Ethereum esimerkiksi julkaistiin 2015, ja ensimmäiset älysopumukset 2017 ?. Lainsäätäjätkään ei ole vielä kerenneet oikein mukaan mikä on hidastanut kehitystä. Itsellä on vahva usko että lohkoketjuteknologiasta tulee todella iso juttu.
Niin ja pointtini oli nimen omaan tämä. Vain uutta tietoa saadaan lisättyä. Jos jotain kirjoitetaan aiempaan blokkiin, sitä ei sieltä pois saa jos koko ketjua ei pilko siitä kohtaa kahtia. Ja tämä on ongelma oikeastaan melkein kaikissa sovelluskohteissa koska etenkin henkilötietoja koskee tarkka sääntely.
Ahaa, eli kryptoilla kesti päälle kymmenen vuotta keksiä www osoite. Hyvä tietää.
Miksen tätä ajatellut. Jos vaan näytän sille sotalordille, että blockchainissa se kiinteistö on minun. Hän varmasti ymmärtää asian ja on samaa mieltä. Höpö höpö. Tämä on fundamentaalinen ongelma älysopimuksille. Triviaalien sovellusten (kuten vaikka vedonlyönti urheilutapahtumasta tai krypto kurssista) ulkopuolella niiden soveltaminen ja tulkinta on edelleen riippuvainen vallitsevasta oikeuslaitoksesta. Ihan sama missä rekisterissä lukee että henkilö x omistaa vaikka liike kiinteistön y, vaan jos maassa sattuu tapahtumaan kommunistinen vallankumous, liikekiinteistöt kansallistetaan eikä kyseinen henkilö tällöin enää omista tuota kiinteistöä. Jos sotalordi sanoo että talosi on nyt minun ja hänellä on armeija ja oikeuslaitos puolellan, blockchain ei sinua auta.
Ei tuo silti poista sitä faktaa, että lohkoketjuteknologia voisi oikein toteutettuna tuoda selviä parannuksia esimerkiksi hallintarekisteriin korruptoituneissa maissa. Lohkoketjuteknologia on silti vain teknologia. Ei se voi yksin kaikkia maailman ongelmia korjata, mutta oikein toteutettuna se voi olla askel parempaan suuntaan.
"Ei tuo silti poista sitä faktaa, että lohkoketjuteknologia voisi oikein toteutettuna tuoda selviä parannuksia esimerkiksi hallintarekisteriin korruptoituneissa maissa. "
Mikä estää hallintarekisterin korruptoitunutta virkailijaa (tai virkailijoita, jos vaatii useamman käyttäjän toimintaa) muuttamasta rekisteriin uutta omistajaa?
Aina voi sanoa, että ei Bitcoinin salauskaan paljon auta, koska joku voi pistää aseen ohimolle ja pyytää sulta PIN-koodin Ledgeriin. Teknologia kuitenkin kehittyisi aika hitaasti, jos aina todettaisiin, että “turha tehdä parempaa järjestelmää, kun joku voi aina pistää aseen ohimolle.” Aika monta skenaariota on kuitenkin olemassa, jossa näin ei tapahdu.
Olen täysin samaa mieltä, mutta jos tekniikan käyttötarkoitus ja arvo perustuu näiltä sotalordeilta suojautumiseen niin täytyy miettiä onko siitä mitään apua heidän keinovalikoimaansa vastaan, tässä tapauksessa ei ole.
Mielestäni ei todellakaan koska se edelleen vaatii kolmannen osapuolen (oikeusjärjestelmän) jotta mikään epätriviaali todellisen maailman omistus voidaan laittaa blockchainiin, ja se nähtäisiin legitiiminä lähteenä omistajuudelle. Blockchain ei fundamentaalisesti vain voi pakottaa noudattamaan sopimusta jolla on jokin tosimaailmallinen yhtymäkohta (kuten osakkeen omistajuus tai kiinteistö).
On ihan selvää, että Mad Maxin tyyppisessä anarkiassa perusoikeuksia ei voi turvata oli teknologia millaista tahansa, mutta itse ymmärrän pointin niin että suurin osa kehittyvistä valtioista ei asetu ääripäähän ja pyrkii menemään eteenpäin. Niissä infraan sopiva teknologinen ratkaisu, jota on helpompi valvoa kuin paperikasoja joita moni eri tason virkamies voi kadottaa tai muokkailla, voi olla ihan toimiva ajatus. Jos oikeasti sotalordeja (tulee muuten sanasta aina mieleen Last king of Scotland) miettii, niin niitä taitaa tulla ja mennä. Status quon palauttaminen konfliktia edeltävään tilaan helpottuu jos omistussuhteista löytyy jotain luotettavaa dokumentaatiota.
Se onko lohkoketju siihen sitten toimiva vaihtoehto vai ei, en osaa oikein sanoa. Vähän epäilyttää. Olisi kiinnostava kuulla jos tällä saralla on oikeasti menty jossainpäin eteenpäin kun onhan tuo BTC:kin ollut jo toistakymmentä vuotta.
