En intrisiittistä arvoa tunne käsitteenä mutta kyllä se euron arvo tulee kahta kautta valtion väkivaltamonopolista:
Yksityinen kysyntä euroille syntyy viimeistään siitä, että kaikki euroalueella verovelvolliset tarvitsevat euroja verojen maksuun, ja jostain ne on hankittava.
Tämä on tullut huomattua myös Twitterissä. Joka viikko joku nigerialainen yrittää myydä mulle kryptoja 
Kivat heille jos saavat kryptoista jotain hyötyä arkielämään. Olen tutkinut useampaa firmaa jotka yrittävät tuoda Afrikkaan mobiilimaksuja appien kautta, joten eiköhän nuo kryptot kuitenkin aika nopeaan disruptoida jonkun paikallisen SimbaPayn toimesta lähitulevaisuudessa.
Inflaatiosuojaksi kelpaa oikeastaan melkein mikä muu asia ja onneksi raha on yleensä sen verran likvidiä, että sijoitustuotteiden hankkimisessa ei ole ongelmaa. Oletko esimerkiksi kuullut rahamarkkinarahastoista tai vaikkapa matalan kustannuksen indeksirahastoista? Kryptot eivät tarjoa sen kummempaa inflaatiosuojaa kuin muutkaan spekulatiiviset sijoitustuotteet.
No jos ostat vaikka valtion 10 vuoden velkakirjoja joista saat joka vuosi 3,5% korkoa, niin kyllä tuolla lapulla on päivittäin heiluvan markkinahinnan lisäksi ihan konkreettinen kassavirrassa mitattava arvo. Se korko maksetaan sinulle täysin riippumatta siitä, että onko lapun hinta markkinoilla vaikkapa 90% tai 80% nimellisarvosta. Mikäli holdaat maturityyn, niin hintaliikkeellä ei edes ole minkäänlaista vaikutusta saamiisi nimellistuottoihin.
Ehdottomasti. Kaksi suurinta toimijaa taitavat olla Chainalysis ja Glassnode
Eli arvo on siinä, että ihmiset pakotetaan käyttämään sitä?
Kyllä kyllä, mutta mitä jos korko maksetaan valuutassa, jolla ei ole intrisiittistä arvoa?
Intrisiittinen arvo on illuusiota, on vain kysyntä ja tarjonta.
Olen joskus yrittänyt avata markkinatalouden hienouksia paatuneelle kommunistille ja jossain vaiheessa ne vasta-argumentit tuppaavat pelkistymään muotoon “No kyllähän tuo näyttää käytännössä toimivan, mutta toimiiko se teoriassa?”
Tietysti voidaan käydä tätä keskustelua aksioomiin saakka jolloin joudutaan väistämättä jossain kohti tukeutumaan kehäpäätelmään mikäli perusolettamuksista ei löydy minkäänlaista yhteisymmärrystä, mutta jossain vaiheessa kannattaisi avata ne silmät ja katsoa mitä ulkona tapahtuu. Raha on meille kaikille arvokasta, hyödyllistä ja erittäin käytännöllistä. Jos tätä ei hyväksy niin valehtelee itsellensä.
Eikö euro ole lähtökohtaisesti välinearvo yhtenä rahan muotona ja reaaliarvo on kuitenkin muutenkin kuin etymologisesti kytköksissä asian itseisarvoon jollekulle?
Välinearvon ja itseisarvon jos haluaa sekoittaa jonkin asian hyödyllisyyttä pohtiessa, eikö ole sama pohtia että jos intrisiittnen arvo on naurettavaa, onko kryptojen extrinsic value sitten nerokasta vai itkettävää.
Jos @Pohjolan_Eka sanoo että kryptojen arvo on 0, sen ulkoinen arvo on krypton myyntihinnan ja 0 välimatka. Jos @RektcityMayor sanoo että reaaliarvo terminä naurattaa, tavallaanhan te olette siihen asti samaa mieltä.
Kysyntä ja tarjonta muodostuu kuitenkin jostain, ja tässä kohti Ekan näkemys välinearvopohjalta on vahvemmalla pohjalla mielestäni jollei ole kovin avartavaa näkemystä miten kysyntä ja tarjonta muodostuisivat maailmassa jossa ei ole itseisarvoja.
Olkaamme yhtä mieltä siitä, että olemme täysin eri mieltä. Kiitos keskustelusta.
Jeps, tässä se hienous piileekin, että jos niillä varmoilla valtion velkojen korkotuotoilla ei saadakaan ostettua enää yhtä paljon arvoa tuottavia asioita.
Eli valtion velkakirjoista kohtuullisen varmasti sijoittajat saavat korot kerättyä, mutta mikä sen suhde on maturiteetin jälkeen rahalla ostettaviin asioihin: inflaatio elementti, asuntojen arvot jne.
Kun alkaa oikeasti pohtimaan syvällisemmin, miten paljon rahan arvo perustuu todelllisuudessa siihen luottamukseen ja illuusioon, että sillä rahalla on joku arvo, saa perusjamppa päänsä kipeeksi.
Sijoittajan kannalta tietysti kiinnostavimpia kohteita ovat arvoa luovat asiat, siis sellaiset, jotka tuottavat oikeasti jotain. Eli yleisimmin esim. korkopaperit (korkotuottoa), yritysten osakkeet (yritykset tuottavat voittoa), asunnot (vuokratuottoa) jne. Arvo sitten realisoituu suorina tuottoina ja/tai arvonnousuna ja sitä kautta sijoittaja saa pääomalleen tuottoa.
Sitten on assetteja, joilla on hinta mutta jotka eivät tuota arvoa. Esim. raha on vaihdannan väline mutta ei tuota mitään (paitsi pankkitilillä korkoa mutta se on jo eräänlainen korkosijoitus). Kulta on kanssa vaihdannan väline eikä tuota itsessään mitään. Bitcoin sama juttu. Näihin sijoittaminen on tietynlaista nollasummapeliä - mahdollinen voitto perustuu arvonmuutokseen, ei siihen, että syntyisi oikeaa arvoa.
Tämä karkea jako on itselläni yksinkertaistanut sijoittamista aika lailla. Sijoitukset ovat arvoa luovissa asseteissa ja sitten on vaihdannan välinettä (euroja) käytännön elämän tarpeisiin. Tylsää ja yksinkertaista - sellaista sijoittaminen on parhaimmillaan.
Bitcoin/Ethereumin ongelmana on että transaktion kustannus on suurehko. Mikromaksut tai kehitysmaiden asukkaiden muutaman dollarin siirrot eivät onnistu järkevillä kustannuksilla.
Googlailin ja näyttää että nyt on joku kryptobuumi taas menossa ja Bitcoinin transaktiomaksut ovat nousseet reippaasti ja ovat jo yli $10 per transaktio.
Tätä varten on rakennettu lightning-verkko, jossa maksut ovat murto-osan pääverkon transaktiomaksuista.
Ja Möetiä saa ostettu bitcoinilla esim. täältä: https://pepites-en-champagne.fr/en/champagnes
Itse kyllä suosin enemmin Bollingeria arkikäytössä🍾
Keskustelu kryptojen hyödyllisyydestä ja hyödyttömyydestä on kiertänyt kehää nyt sen vuosikymmenen. Esitän hieman erilaisen lähestymiskulman.
Näissä keskusteluissa usein unohtuu että spekulointi/vedonlyönti on use case. Uhkapelit on kuuluneet ihmisten intohimoihin aikojen alusta lähtien, eivätkä ne ole häviämässä mihinkään. Päinvastoin, internet on mahdollistanut ennennäkemättömän laajan jakelun ja tarjonnan. Kryptot on internet-aikakaudella kasvaneille yksi lisä tähän tarjoamaan. Esimerkiksi Evolutionin Todd Haushalter totesi muutama vuosi sitten että Coinbase on maailman arvokkain online gambling -firma. “This is how people gamble now.”
Täällä voidaan vängätä maailman tappiin asti kryptojen käyttötarkoituksista, mutta fakta on että viimeisen 10 vuoden aikana mikään omaisuusluokka tai uhkapelimuoto ei ole tarjonnut yhtä todennäköistä reittiä panoksen 10- tai jopa 100-baggerointiin vähänkään asiaan perehtyneelle. Totta hitossa se vetää puoleensa spekulatiivista rahaa.
Kryptoilla on get rich quick -kulman lisäksi etuna vetoavat ja helposti ymmärrettävät tarinat. Bitcoin digitaalisena kultana rahan printtauksen aikakautena, NFT:t metaversen keräilyesineinä yms. Joka syklissä syntyy uusia innostavia tarinoita joilla vedetään uutta rahaa sisään. Asioiden arvostus ei aina perustu siihen kassavirtaan tässä ja nyt - jopa Damodaran korostaa tarinoiden merkitystä valuaation muodostamisessa.
Tällä hetkellä näitä tarinoita ovat esim. Bitcoinin (ja sen perässä Ethereumin) muutaman kuukauden päästä hyväksyttävät ETF:t ja näiden tuomat rahavirrat, ensi vuonna tapahtuva halving, ja markkinoiden kasvava likviditeetti (kts. M2:n muutos ja btc-hinnan korrelaatio alla). Vaikuttavatko nämä kryptojen “oikeaan” arvoon? Sillä ei ole juurikaan merkitystä jos yhä useampi ostaa tarinan.
Jos mietitte kuinka heikko kryptojen sentimentti oli kesästä 2022 tämän vuoden syksyyn ja kuulette että 70% bitcoineista ei ole liikkunut viimeisen vuoden aikana eli holdaus on ATH-tasolla, mitä se kertoo teille bitcoinin tarinan ja brändin voimasta ja nykyisten omistajien näkemyksestä bitcoinin oikeasta arvosta?
Itse näen kryptojen mahdolliset merkittävää lisäarvoa tuottavat use caset optiona tämän hulluttelevan uhkapelicasinon lisäksi. Bitcoinin use case voi tosin yksinkertaisuudessaan olla internetin digitaalinen jos ei kulta niin ainakin hopea, joka perustuu puhtaasti tämän tarinan uskovien määrään.
Muilla kryptoilla, esim. Ethereumilla (joka muuten, toisin kuin täällä jaksetaan väittää, takoo kassavirtaa joka kulkeutuu omistajille ns. omien osakkeiden ostoina) spekulaation ulkopuoliset ja suureksi skaalautuneet use caset yhä uupuvat, USD stablecoineja lukuun ottamatta. Tässä kriitikot ovat täysin oikeassa.
Toisaalta, Ethereum SaaS-alustan käytöstä on tähän mennessä maksettu yhteensä 17$ miljardia, joista tänä vuonna n. 2$ miljardia. Kuka on ollut maksaja? Erinäisillä kryptoilla pikaista rikastumista toivovat uhkapelaajat ja spekulaattorit jotka treidaavat kryptoja ja NFT:itä ja käyttävät näihin liittyviä palveluja.
Jos Ethereumin käytöstä maksetaan karhumarkkinan syövereissä pari miljardia vuodessa ainoan use casen ollessa uhkapelaaminen, niin kuinka paljon liikevaihto voi olla jos avoimelle, turvalliselle ja halvalle lohkoketjuverkostolle löydetään käyttöä esim. IoT-laitteiden välisistä maksuista, sisällön verifioinnista AI-aikakaudella, USD-lompakoista joka toimii globaalisti ja tuottaa balanssille automaattisesti T-billien verran? Miten tämän assetin arvo silloin määritellään kun se samanaikaisesti luo kassavirtaa, on internetin natiivi valuutta ja jonka arvo on historiallisesti perustunut suurilta osin uhkapelailuun eikä fundamentteihin? En tiedä, mutta varmaa on että monia tarinoita tullaan vielä näkemään ja spekulointi, kryptoilla tai ilman, ei lopu koskaan.
Kryptokeskusteluiden maailma voisi muuttua edes hitusen vähemmän ärsyttäväksi paikaksi jos sekä kryptouskovaiset että kryptot alimpaan helvettiin manaavat tämän myöntäisivät 
Binancessa, joka on 60%:in markkinaosuudella alan suurin välittäjä, tapahtuu.
KEY POINTS
- Binance has seen outflows amounting to more than $1 billion in the past 24 hours, not including bitcoin, according to data from blockchain analysis firm Nansen.
- Founder and CEO Changpeng Zhao and others were charged with violating the Bank Secrecy Act by failing to implement an effective anti-money-laundering program and for willfully violating U.S. economic sanctions.
- Binance agreed to forfeit $2.5 billion to the government and pay a fine of $1.8 billion — a combined $4.3 billion — in “one of the largest penalties we have ever obtained,” according to U.S. Attorney General Merrick Garland.
Following a multiyear investigation, US authorities said Binance allowed bad actors on the platform, enabling transactions linked to child sex abuse, narcotics and terrorist financing.
Further, Binance did not have protocols to flag or report transactions for money laundering risks, according to the Justice Department, and employees were well aware that such an oversight would invite criminals to the platform. As one compliance staffer wrote, according to court documents: “we need a banner ‘is washing drug money too hard these days - come to binance we got cake for you.’”
Hajautettu pörssi (DEX) KyberSwap on hakkeroitu viime yönä noin 47 miljoonan dollarin arvosta. Hakkeri on jättänyt viestin lohkoketjun transaktioon, että on valmis neuvottelemaan… kunhan on ensin ottanut parin tunnin torkut 
Tällaisia menoa tänään.
Puhuit paljon tarinoiden luomasta valuaatiosta. Kukaan tuskin tätä kieltää kriitikoistakaan. Tottakai yksinkertiset tarinat luovat hypeä joka aiheuttaa rahavirtoja järkestelmään ja spekulatiivisen arvon kasvua, mutta tämä on kuplaantumista. Tarinat kuten halving on kenelle vaan rationaaliseen arvonmuodostumiseen perehtyneelle fantasiaa, mutta silti se kerää kannatusta ja hypeä kryptopiireissä. Kun ns. tyhmä raha virtaa voimalla assettiin tällaisen tarinan perässä, muodostuu helposti perään ns. rationaalinen kupla kun syntyy odotus siitä että epärationaalinen hinta jatkaa kasvua eikä arvo paladu rationaaliselle tasolle. Tarinat on kuitenkin vain tarinoita. Wincapitallakin oli tarina FOREX algoritmista.
Tässä tarjota sitten lisää niitä tarinoita, mutta näiden tarinoiden ongelma on että miksi syntyisi? Mikä on se Blockchinin (mutatoimattoman linkitetyn listan) ominaisuus joka tekee siitä sopivan (tai ennenmminkin halutun) teknologian näihin esimerkkeihin? Ja etenkin julkisen tällaisen? En tiedä kuinka monta kertaa minulle on yritetty syöttää tarinoita kryptoista ja blockchainista vakuutus sektorin käyttöön, ja aina olen joutunut melko nopeasti toteamaan että kyseinen henkilö ei tiedä mitään teknologiasta ja etenkään vakuutuksesta.
Miksi iot laitteiden välillä siirrettäsisiin rahaa blockchainissa, ja etenkin julkisessa sellaisessa? Miksi usd siirrot tehtäisiin julkisessa blockchainissa jossa prosessista ulkoiset osapuolet pääsisivät spekuloimaan kryptotokenilla, eikä pankkien ylläpitämässä suljetussa peer2peer verkossa, jota reguloidaan normaalilla pankkisääntelyllä? Miten blockchain auttaa sisällön verifioimisessa ai aikakaudella?
Tällainen tarinankerronta on ongelmallista kun sen lähtökohta on ratkaisussa, ei ongelmassa. Ne lähtee siitä, että meillä on teknologia nimeltä julkinen Blockchain, ja päätyy ongelmaa johon ratkaisu yritetään sitten tunkea. Ne ei lähde ongelmasta, kuten vaikka sisällön luotettavuus AI aikakaudella, ja pääty optimaaliseen ratkaisuun ongelman kannalta.
Tässä olisi omasta mielestä asia minkä lohkoketju voisi ratkaista. NFT äänikirjoille jos olisi hyvä markkinapaikka niin kirjailija pääsisi käsiksi myös jälkimarkkinoiden tuottoon. Kirjailija voisi saada esimerkiksi 10% siivun jokaisesta kuluttajien välisestä jälleenmyynnistä. Kirjailija voisi julkaista myös teoksiaan itse ilman että välikädet ottavat suurimman osan tuotoista.
Tässä on Kauppalehden toimittajan kirjoitus kryptoista. Ei maksumuuria.
Yksi sijoittamista koskeva ennustus ensi vuodelle voisi olla, että bitcoinista ja muista kryptovaluutoista puhutaan taas paljon.
