Kryptoskenessä on nähty taas ison kokoluokan hakkerointi pörssiin. Nyt kyseessä oli intialainen WazirX, jonka multisg-lompakosta varastettiin yli $230 miljoonan edestä Ethereum-pohjaisia (ERC-20) tokeneita.
Satojen miljoonien suuruisia hakkerointeja ei nykyisin juuri kryptopörsseihin nähdä. Siinä mielessä vuosi 2024 on harvinanen, sillä kyseessä oli toinen iso pörssihakkerointi lyhyen ajan sisään. Kesäkuun alussa japanilainen DMM Bitcoin menetti $300 miljoonan arvosta bitcoineja.
Viime vuosina suurimmat iskut on tehty pääasiassa DeFi-sektoriin ja etenkin token-siltoihin.
Tämän päivän tapaus on yksi historian suurimmista pörssien hakkeroinneista, kun katsotaan iskun arvoa dollareissa tapahtumahetkellä. Siinä mielessä iso uutinen, vaikka ei suomalaisia sijoittajia kosketa.
Uskomaton bisnes toi stablecoinien pyörittäminen. Tether käytännössä printtaa rahaa. Ja nykyisin yhtiö myös investoi melkoisen siivun voitoistaan bitcoineihin. Tether omistaa jo nyt 75354 BTC markkina-arvoltaan yli 5 miljardia taalaa.
Tether Holdings Limited released its 2024 Q2 audit report, achieving a record net profit of $5.2 billion in the first half of 2024 and a net operating profit of $1.3 billion in Q2. Tether’s U.S. Treasury holdings reached $97.6 billion, ranking 18th among the world’s U.S. debt holders.
Toivottavasti tätä ei edes kryptopiireissä pidetä hyvänä uutisena.
Tarkoitushan on vaan kiertää sanktioita, ja mahdollistaa sillä esim. armeijan rahoitus.
Niin hyvin en ole perillä asioista, että onko edes teoriassa asialla mahdollista tehdä mitään. Tuskin, kun muutkin rikolliset tykkää käyttää kaupankäyntiin.
Enkä siis ole kryptovastainen noin muuten, mutta tässä todella kyseenalainen käyttötarkoitus.
Ostaa sijoittajien rahoilla kaikenlaisia sijoitusinstrumentteja ja pitää voitot itsellään. Stablecoiniin sijoittajille riittää että saa joskus omansa pois.
Ottaa sijoittajilta dollareita ja antaa vastineeksi 1:1 USDT-tokeneita. Sen jälkeen Tether sijoittaa nämä vakuutena olevat dollarit jenkkilän velkakirjoihin eli tienaa korkotuottoa. Tetherin markkina-arvo on 114 miljardia eli ei tarvitse olla kummoinen korko, niin tienaavat ihan tolkuttomasti rahaa.
Koska toi velkakirjamarkkina on niin likvidi, Tether voi huoletta pitää suurimman osan vakuuksista kiinni niissä ilman että tulisi ongelmia redemption-tapauksissa.
Kirjoittelin toiseen kryptoketjuun tästä aiheesta, mutta tämä lienee parempi otsikoltaan. Perehdyin kryptoihin elämäni ensimmäistä kertaa vähän syvemmin ja tein vertailua kvarn x:stä löytyvästä valikoimasta. Kirjoittelin myös heille kehitysideoista, johin vastattiin mukavan ripeästi ja ajan kanssa.
Kryptovertailun lähestymistapa oli vertailla omaan järkeen käyvien parametrien avulla ja filtteröidä sieltä kyvöt akanoista. Satakertaistavia ei kaiketi noin vain löydetä, ellei tiedä esim. mitä venäjän valtio aikoo ostaa? Olisi kyllä mukava uusi bitcoin löytää (katselin 2011 bitcoinia 10 dollarissa).
Filtteröinnin muistiinpanot tulivatkin ihan heti käyttöön, kun su-ma aamusta tein ensimmäiset muutamien eri kryptojen aloitusostot koko kryptomarketin osoittaessa yli -20% lukemaa.
Oman maalaisjärkisen lähestymisen kautta suurimmaksi ongelmaksi näen kryptoissa hyvin voimakkaan diluution, ns. inflaation.
Ongelma on ilmeisesti lähes kaikkien kryptojen vaivana, eritoten jos ne eivät perustu louhintaan (hidastuvaan laimennustahtiin) ja siten eivät omaa jonkinlaista hallittua inflaatiota ja/sekä max supplya näköpiirissä.
Kahden käden sormin on laskettavissa kriteereilläni kvarnin listalta ostokohteet, muutama potentiaalinen lisäksi parin vuoden sihdillä, joissa oli mm. max supply tiedossa ja lähiaikoina tulossa sekä jonkinlainen järkevä uniikki ajatus olemassaolon tukena. On noviisina vaikea arvioida mitkä kryptot omaavat potentiaalinen levitä käytetyiksi ”oikean maailman” applikaatioissa ja vaihdannan välineenä. Tuntuu, että liikkeellelaskija on käytännössä kuin kasino, joka on ainoa voittaja, joka voi muuttaa kolikkonsa sääntöjä mielivaltaisesti ruletin jo pyöriessä.
Onko lähestymistapani arvioida kryptoja väärä? Ja mitä kriteereitä te muut käytätte valitessanne ostokohteita? En haluaisi tyytyä btc/eth valintoihin, vaan poimia viisaasti ne vähän tuntemattomammat kryptot (tai jopa uunituoreet), joita ei jatkuvasti dilutoida ja laimenneta, ja joilla olisi potentiaalia ylittää kriittinen käyttäjämassa. Mietin voisiko esim. visa/mastercard tai valtiollinen toimija olla tässä jonkun tietyn krypton osalta merkittävässä roolissa.
→ eivät mitkään. On aikaa ollut jo levitä, mutta syitä kryptojen käytölle on hyvin vähän erityisesti länsimaissa. Rahajärjestelmän ja regulaation ulkopuolella syystä tai toisesta arvon vaihtaminen on pääasiassa ainoa.
Lisäksi lähes kaikki yritysten ja organisaatioiden lohkoketjupilottiprokektit on vähin äänin kuopattu.
On väärä, jos minulta kysytään. Oikea kysymys on tämä: onko tuo mainitsemasi inflaatio ongelma markkinalle eli muille sijoittajille? Koska sen perusteella kurssit määräytyvät.
Oman kokemukseni perusteella inflaatiolla ei ole käytännössä mitään tekemistä sen suhteen, onko kryptovaluutta hyvä sijoituskohde vai ei. Hyvä esimerkki tästä on Solana. Ns. asiantuntijat ovat kauhistelleet Solanan inflaatiota viime vuodet, ja se on silti ollut ylivoimaisesti paras sijoituskohde suuremmista kryptovaluutoista.
Bitcoinin kohdalla tiedossa oleva max supply on ollut yksi sen myyntivalteista, mutta mielestäni se ei mahdu edes top 3:een tärkeimmistä asioista. On myös hyvä muistaa, että Bitcoin on (dis)inflatorinen koko meidän elinajan ja vielä paljon sen jälkeenkin. Miten paljon Bitcoinin arvonlupaus lopulta heikkenisi, jos inflaatio olisi nollapilkkujotain sijasta esim. kiinteä 1 % vuodessa?
Sä unohdat myös inflaation kohdalla kolikon kääntöpuolen eli steikkauksen. Esimerkiksi Solanassa on steikkauspalkkio tällä hetkellä 7% ja inflaatio 5%. Eli inflaatio on tavallaan vero niille, jotka eivät osallistu verkon ylläpitoon.
Esimerkiksi Ethereum on ollut The Merge -päivityksestä lähtien eli kahden vuoden ajan deflatorinen, mutta se on ollut silti tosi iso alisuorittaja.
Kahden käden sormin on laskettavissa kriteereilläni kvarnin listalta ostokohteet, muutama potentiaalinen lisäksi parin vuoden sihdillä, joissa oli mm. max supply tiedossa.
Tämä ei välttämättä tarkoita vielä mitään. Max supply on asetettu kun token on luotu. Sitten kun se tulee täyteen, voi lähteä juoksemaan esim. muutaman prosentin inflaatio. Koska, mistä muuten revitään lohkopalkkiot, jotta verkon ylläpitäjillä olisi insentiivi pyörittää nodeja.
Yksi asia millä on merkitystä inflaatiossa, on uusien kryptojen kohdalla vesting schedule eli millä aikataululla alkuvaiheen sijoittajien tokenit tulevat markkinoille. Koska näissä on välillä tosi rajuja portaita, minkä johdosta kierrossa olevien tokenien määrä nousee rajusti lyhyessä ajassa. Tokenin ostaminen ennen tällaista “unlockia” voi olla tosi huono idea.
Marraskuun alusta alkaen markkinoille tulee valtavasti uusia tokeneita. Ei ne kaikki toki mene suoraan myyntiin, mutta ei ole kyllä houkutteleva sijoitus kun tarjolla on tuhansia muitakin kolikoita, joissa ei vastaavaa ongelmaa ole.
Tämä on huomioitava asia yleensä tokenin ensimmäisinä vuosina eli uudempien kryptovaluuttojen kohdalla.
Ripplen ja SEC:n välinen oikeudenkäynti tuli eilen päätökseensä… ainakin melkein. Lainaan tässä Bitcoinkeskukseen just kirjoittamaani uutista, niin ei tarvitse kirjoittaa uudelleen kaikkea.
Lähes neljä vuotta kestänyt Ripplen ja SEC:n välinen oikeudenkäynti on tulossa päätökseen. Viimeinen käsittelyssä oleva asia sai eilen tuomion New Yorkissa. Oikeus määräsi Ripplen maksamaan peräti 125 miljoonan dollarin sakot.
Oikeuden päätös oli sakoista huolimatta iso voitto Ripplelle, sillä SEC:n vaatimus oli peräti kaksi miljardia. Näin Ripplen toimitusjohtaja Brad Garlinghouse postasi aiheesta X:ään.
Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova SEC haastoi Ripplen oikeuteen joulukuussa 2020. Syynä oli laiton arvopaperikauppa koskien XRP-tokenia. Tapausta käsiteltiin yli 2,5 vuotta ennen kuin ensimmäinen päätös saatiin ulos. Ripple sai viime vuoden heinäkuussa jättimäisen voiton, kun tuomari totesi, että XRP ei ole arvopaperi.
SEC pudotti myöhemmin syksyllä syytteet myös Ripplen johtohahmoja (Brad Garlinghouse & Chris Larsen) kohtaan. Jäljellä on ollut enää yksi osa prosessia, sillä tuomari antoi vuosi sitten SEC:lle pienen myönnytyksen. Sen mukaan tietyt Ripplen myynnit instituutioille olivat laitonta arvopaperikauppaa projektin alkuvuosina.
Edeltävät kuukaudet on keskusteltu siitä, millaisen penaltin Ripple ansaitsee tästä rikkeestä.
Tapauksesta on uutisoitu sosiaalisessa mediassa hieman ristiriitaisesti. XRP-fanit ovat julistaneet tapauksen loppuun käsitellyksi, kuten odottaa sopii. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. SEC:llä on vielä mahdollisuus jatkaa prosessia valitusten kautta. Lähteekö SEC tälle tielle vai ei – se jää nähtäväksi.
SEC:n asema vaikuttaa heikolta, minkä lisäksi 125 miljoonan sakot ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin Ripplen vaatimus. On vaikea sanoa, miten paljon SEC voi kuvitella enää hyötyvänsä valituksesta. Palaamme asiaan, kun SEC:n toimista saadaan tarkempaa tietoa.
Uutisella oli positiivinen vaikutus XRP:n kurssiin. XRP:n kurssi nousi parhaimmillaan 26 prosenttia heti uutisen jälkeen. XRP on asettunut sen jälkeen 0,61 dollarin tuntumaan, mikä on 22 prosenttia korkeammalla kuin kurssi ennen uutista. Todennäköisesti kurssinousu sulaa pikkuhiljaa pois tulevan viikon aikana.
Kiitos taas ajatuksia herättävästä viestistä Antti!
Ainakin se God Bless Bitcoin “elokuva” perustui alussa juurikin tähän narratiiviin ja siihen oli hankittu mukaan melko ison profiilin Bitcoin-maksimalisteja. Muistaakseni Michael Saylor ja toinen Vinklevoss. (En pystynyt katsomaan sitä sen uskonnollisen luonteen takia loppuun).
Mikä on Bitcoinin arvonlupaus? Käsittääkseni se luotiin vaihdonvälineeksi, joten ainakin siitä näkökulmasta tuo arvonlupaus ei ole kovin toimiva.
Mihin nähden Ethreum on ollut alisuorittaja? Mielestäni muuhun markkinaan ei voi verrata, sillä suurimmalle osalle kryptovaluuttoja ei voida laskea käypää arvoa oikein mitenkään. Silloinhan on mahdollista myös seuraavat tulkinnat:
a) Ethereum on alisuorittanut markkinaan nähden
b) Ethereum on suorittanut on par, mutta markkina ylisuorittanut
c) Sekä Ethereum että muu markkina on ylisuorittanut
Minun mielestäni Max Supply on kenties tärkein tekijä miksi Bitcoin epäonnistui vaihdonvälineenä.
Olisi pitänyt erottaa Bitcoin tästä keskustelusta erikseen. Mutta, kuten totesin, niin edes Bitcoinin kohdalla se ei ole mielestäni lopulta ultimaattisesti aivan tärkeimpiä asioita. Edellä ovat ainakin Proof of Work, maailman turvallisin verkko, desentralisaatio sekä nodeissa että kehitystyössä, fair launch.
Esimerkki: Jos Bitcoin päätettäisiin vaihtaa Proof of Stake -kryptoksi, niin olisiko se pahempi kuin esim. inflaation nousu 2%/vuosi -tasolle? Aika monta tällaista ajatusleikkiä saa käydä, missä inflaatio ei olisi se pahin skenaario.
Mä luulen, että tähän keskusteluun palataan seuraavan 10 vuoden aikana vielä monta kertaa, koska tuosta disinflaatiosta voi tulla Bitcoinille turvallisuusuhka.
Arvioitko sä myös Nvidiaa sijoituskohteena sillä perusteella, mitä yhtiön toimitusjohtaja sanoi siitä vuonna 2009? Tuskin. Ihan samalla tavalla Bitcoin on kasvanut ja kehittynt 15 vuodessa aika erilaiseksi assetiksi.
Bitcoin-kehittäjät päättivät 10 vuotta sitten käydän sodan jälkeen, että Bitcoin SoV-assetti ja maksuväline ikään kuin erotetaan toisistaan salamaverkon avulla. Osa oli eri mieltä ja halusi niiden olevan yksi ja sama juttu, ja forkkasivat eri versioita Bitcoinista, jotka ovat epäonnistuneet täysin.
Voittaneessa näkemyksessä Bitcoin-verkko on sitä digitaalista kultaa, ja jos Bitcoinia haluaa käyttää maksuvälineenä, voi sen tehdä helposti Salamaverkossa.
Itse vertaan kaikkia altcoineja lähtökohtaisesti Bitcoiniin ja toiseksi omaan viiteryhmäänsä.
Bitcoin = S&P500 (tai Nasdaq). Jos sijoitat altcoineihin, väität biittaavasi indeksin ja löytävän jotain parempia sijoituskohteita. Jos kolikkosi häviää Bitcoinille se on alisuorittanut.
Sä allokoit rahaa kryptomarkkinaan ja lähtökohtaisesti pitäisi saadaa ainakin se markkinan tuotto. Aivan samalla tavall kuin osakkeisiin sijoittamalla se indeksituotto (S&P 500) on lähtökohta. Jos sä häviät indeksille teet jotain väärin.
Kryptoista voi katsoa koko market capin %-muutosta, mutta Bitcoin on helpompi tapa ja ajaa suurin piirtein saman asian sen jättimäisestä markkinaosuudesta johtuen.
Toinen tapaus on se, että Ethereum voittaisi Bitcoinin, mutta kaikki sen verrokit nousisivat selvästi enemmän. Ethereumin tapauksessa verrokit ovat Layer 1 -älysopimusalustat. Se on tässä suhteessa myös kallellaan alisuorittajan rooliin, vähän riippuu mihin tarkalleen vertaa.
“Haluan sijoittaa Layer 1 -alustoihin, minkähän mä valitsen?” Jos valitsit Ethereumin niin olet pettynyt.
Tämän lisäksi Ethereumin fundamentit ovat parantuneet, joten siihen nähden odotuksia olisi teoriassa voinut ladata enemmän.
Kohtaan 1 Bitcoinin energiankulutus on varmasti yksi kuluneimpia kritiikin aiheita, mutta mielestäni ihan aiheesta. Keskitetyissä ratkaisuissa kuten Visan/Mastercardin transaktio vie aina minimimäärän energiaa ja tämän kai pitäisi itseasiassa teknologian kehittyessä jatkuvasti laskea, mutta ei huomioida sitä ja oletetaan energian pysyvän vakiona. Bitcoin-verkossa tehty siirto puolestaan kuluttaa kai jatkuvasti enemmän, sillä hinnan noustessa myös louhijoiden määrä kasvaa. Ja ainakaan minun ymmärtääkseni verkko ei kanavoi jokaiselle nodelle omaa ratkottavaa nonce-avaruutta, vaan jokainen node saa vapaasti ratkoa sieltä mistä parhaaksi näkee.
Kohta 2
Eikö tuollainen hajautettu kehitystyö tee siitä äärimmäisen hidasta? Esimerkiksi Linuxin varsinainen kehitys on hajautettu, mutta Linus hyväksyy Pull Requestit, jos näkee sopivaksi.
Kohta 3 Tämän statistiikan mukaan 5 isointa poolia vastaisi hiukan alle 79% Bitcoinin hashratesta. Veikkaisin ettei tuo kauheasti eroa jos lasketaan isojen pankkien osuudet transaktioista.
Kohta 4
Tuo Fair Launch on myös aika kaksiteräinen miekka. Toisaalta on totta, ettei Satoshi antanut itselleen merkittävää osuutta bitcoineista, mutta toisaalta hän louhi itselleen melko helposti 1,1miljoonaa bitcoinia eli yli 5% kokonaisvarannosta.
Sitä en vain ymmärrä miksi Bitcoin yrittää olla molempia? Kullastakin ollaan luovuttu maksuvälineenä jo kauan sitten sen. On toimivampia tapoja käydä vaihtokauppaa kuin punnita kultaa. Eikö kehitystyö olisi tehokkaampaa, jos keskityttäisiin yhteen suuntaan?
Oma kritiikkini ei kohdistu Bitcoinilla maksamisen tekniseen puoleen, vaan sen epävakaaseen suhteeseen dollaria ja muita merkittäviä valuuttoja vastaan.
Aivan eli vertaat kryptojen suhteellista kalleutta, mutta niiden absoluuttista kalleutta emme voi oikein mitenkään arvioida. Esimerkiksi Nvidian kalleutta/halpuutta voimme arvioida sen hinta- ja liiketoimintakertoimien perusteella ts. kuinka paljon ja kuinka hyvällä marginaalilla se pystyy tuotteitaan myymään. Jos sen hintakertoimet ovat halvemmat kuin muilla puolijohdefirmoilla, niin voimme todeta sen alisuoriutuneen. Jos sen kertoimet ovat kuitenkin yli keskimääräisen markkinan voi se silti olla kuplassa. Se on vain vähemmän kuplautunut kuin verrokkinsa. Tätä jälkimmäistä vertailua emme voi kryptovaluuttojen kanssa tehdä, koska niiden transaktioissa sekoittuvat “osakekaupankäynti” ja liiketoiminta.
Jos minä esimerkiksi ostan Etheriä vain pitääkseni sitä, ei lisäarvoa synny, koska sitä ei käytetä Ethereumin päälle rakennettuihin palveluihin. Jos Etheriä käytettäisiin vain spekulointiin, eikä lainkaan palveluihin, tulisi sen arvon olla nolla (itseasiassa hiukan negatiivinen resurssien kuluttamisen vuoksi). Hinta voi toki olla mitä tahansa nollan yläpuolella. Esimerkkinä vaikka ne pokemon kortit. Niiden arvo on niiden painamiseen käytettyjen resurssien verran negatiivinen, mutta silti joku maksaa hologrammi-Charizardista satoja euroja.
Korostetaan nyt, että vaikka tartun moneen sanomaasi asiaan, olen monesta myös samaa mieltä.
Ei ole oikeastaan kyse PoW vs. PoS vertailusta, sillä molemmille on omat käyttökohteensa. Bitcoinin tapauksessa juuri PoW on tehnyt siitä niin ainutlaatuisen ja sen verkosta mahdottoman murtaa. On kuitenkin erittäin perusteltua, miksi Ethereum siirtyi PoS-kryptovaluutaksi. Mun mielestäni Bitcoin on ainoa kryptovaluutta, jossa PoW:ssa on mitään järkeä. Kaikki muut PoW-kryptot voisi kuopata tai ne voisivat vaihtaa PoS-leiriin. Tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa tosi pitkä postaus, mutta en nyt ehdi tämän enempää.
Samoin desentralisaatio tekee Bitcoinista niin erikoisen. Bitcoinin syntyminen ja tapa miten Satoshi luopui diktaattorin vallasta ja antoi hallinnan pois. Koska hajautettu yhteisö ohjaa kehitystä, se tapahtuu ihan eri tavalla kuin fintech-firman toimesta. Hitaus = ennustettavuus ja se on Bitcoinin arvostetuimpia ominaisuuksia, ei heikkous. Ne, joiden mielestä se on heikkous, sijoittavat johonkin muuhun.
Lienee itsestään selvää miksi kymmenille tuhansille koneille ympäri maailmaa hajautettu verkko on arvokas. Bitcoinissa on huom. nodet ja louhijat. Vaikka louhijat ovat myös nodeja, niin hyvä tehdä tämä jako. Louhintapoolit ymmärretään väärin. Louhintapooli on kimppa, johon voi liittyä ja josta voi lähteä milloin tahansa. Jotkut louhintapoolit ovat yrittäneet välillä esim. sensuroida tiettyjä transaktioita, mutta jos joku alkaisi liikaa hyppimään silmille, louhijat vain vaihtaisivat toiseen pooliin.
Louhijoilla ei ole mitään insentiviiä tuhota Bitcoinia ja sen arvoa. Joku ulkopuolinen taho sitä voisi haluta, mutta tässä tullaan juuri siihen, miksi PoW on niin arvokas. Bitcoinin tuhoaminen louhinnan kautta olisi kalliimpaa kuin siitä saatava hyöty.
Fair Launch tarkoittaa sitä, että Bitcoinia ei luotu kuten vaikkapa Solanaa ja miljoonia muita “VC-coineja”, joissa määritellään VC-firmojen allokaatiot ja sitten annetaan muruja muille. Ja sitten VC-firmat dumppaavat tokeninsa markkinoille jne.
Bitcoinin fair launch on täysin uniikki, koska se syntyi aikana, jolloin kukaan ei tiennyt kryptoista yhtään mitään. Periaateessa esim. Litecoinin käynnistyminen on myös “fair launch”, mutta silloin elettiin jo ihan eri aikaa. Eli Bitcoinin launchia markkinoille ei voi enää yksinkertaisesti simuloida, vaikka miten yrittäisi.
Satoshin miljoonasta kolikosta ei ole mitään haittaa vaan päin vastoin, se on “ilmainen miljoonan BTC:n deflaatio”, jonka satoshi tarjosi sijoittajille.
Tässä kohtaa on hyvä olla sekottamatta Bitcoinia perinteisiin osakeyhtiöihin. Vähän sama kuin sanoisit, että miksi kultaa yrittää olla X. Ei kulta yritä olla mitään, se on vain metalli, jolla on tiettyjä ominaisuuksia. Sitä käytetään juuri siten kun jokainen ihminen haluaa sitä käyttää. Sama juttu Bitcoinilla.
Bitcoin ei ole mikään entiteetti, joka päättää olla X, vaan Bitcoin on lopulta vain teknologia. Ja jokainen käyttää ko. teknologiaa miten haluaa. Vuosien myötä on muodostunut ryhmiä, jotka markkinoivat omaa näkemystään Bitcoinista. Välillä Bitcoin on inflaatiosuoja, välillä se on maailman parhaiten tuottava assetti, toisille se on digitaalista kultaa, El Salvadorissa joku jamppa myy banaaneja bitcoineilla jne.
Some-keskustelussa muodostuu aina tasaisin väliajoin tietty narratiivi, joka saa yliotteen muista.
Bitcoinin käytön maksuvälineenä estää ennen kaikkea verotus. Ei sillä ole mitään järkeä maksaa muualla kuin El Salvadorissa. En mä ainakaan haluaisi maksaa lähikaupassa bitcoineilla vaikka pystyisi vaan käyttäisin toki fiatia niin kauan kun sillä pitää elää. Ihan sama koskee muitakin kryptoja. Yhtä järjetöntä olisi maksaa solanalla tai etherillä.
Bitcoinin roolista on tapeltu iät ja ajat sen alkuvuosina. Kuten aiemmin kirjoitin, tästä käytiin oikein sotaa, joka huipentui 2017 yhteisön jakautumiseen. Sen jälkeen on valittu tämä nykyinen linja. Bitcoin-verkko on jotain, ja maksuväline/skaalaus sitten Layer 2:n avulla, joissa on omat kehittäjänsä.
Ne, jotka eivät pidä tästä ratkaisusta, ovat sijoittaneet sitten kilpaileviin vaihtoehtoihin.
Tällä hetkellä Bitcoinin päälle rakennetaan kovaa tahtia myös muita Layer 2 -ratkaisuja, joilla pyritään tuomaan Ethereumista tuttua ohjelmoitavuutta, ja tämä L2 sitten linkitetään Bitcoinin lohkoketjuun. Jolloin voitaisiin yhdistää Bitcoinin turvallisuus ja Ethereumin laajemmat käyttökohteet (sovellukset).
Mun mielestä maailma on selkeästi kehittymässä siihen suuntaan, että Bitcoinia arvostetaan ns. digitaalisena kultana mm. tässä topicissa kirjoittettujen ominaisuuksien vuoksi. Se on täysin uniikki siinä ja tulee aina olemaan.
Maksaa voi sen sijaan miljoonilla muillakin kolikoilla. Nykyisessä veroympäristössä maksaminen on fiksua stablecoineilla, ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa. En jaksa uskoa, että länsimaat ihan helpolla lähtisivät promoamaan bitcoinilla maksamista esim. tekemällä alle X euron transaktiot vapaaksi veroista.
Ei voida, mutta ei voida toki monen muunkaan asian kanssa. Monille sijoituskohteille on syntynyt satojen vuosien aikana erilaisia metodeja, joiden avulla “fair value” voidaan laskea. Mutta näkeehän sen markkinoilla joka päivä, että sijoittajat ovat hyvin eri mieltä vaikkapa Nvidian absoluuttisesta arvosta. Lopulta kaikki arvonmääritys on aina subjektiivista.
Kryptoihin varmasti syntyy ajan myötä erilaisia mittareita, jotka saavat ns. laajemman hyväksynnän. Toi on vaikea aihe, koska kyse on lopulta teknologiasta, ja kryptot sisältävät vielä hyvin erilaisia teknologioita. Esimerkiksi Ethereumin arvoa pitää mitata aivan eri tavalla kuin Bitcoinin.
Mä en yritä edes arvata mikä on Bitcoinin “absoluuttinen arvo” nyt. Ihan sama, kuin yrittäisin arvioida mikä on vaikka SMTP-protokollan arvo, jota tarvitaan jokaisen mailin lähettämiseen. Mikä on 5G-teknologian arvo? En tiedä. Jos näihin olisi olemassa joku token, niin mikä sen market cap olisi?
Internet- ja mobiilivallankumouksen läpi eläneenä mä vain näen täysin samanlaisen kehityksen kryptoissa. Eli uskon vakaasti siihen, että tuo markkina kasvaa about samalla tavalla ja vielä paljon suuremmaksi nykyisestä.
Jos tämä pitää paikkansa, niin sijoittamalla suosituimpiin teknologioihin eli “indeksiin” saa näkemyksen kiinni. Tämän vuoksi mä pyrin rakentamaan portfolion, joka on suurin piirtein linjassa markkina-arvojen mukaan ja sitten otan pieniä gämbläyksiä siellä sisällä.
Kryptojen arvonmääritys on vielä varsin usvainen asia, ja siihen on olemassa yhtä monta mielipidettä kuin on sijoittajaa. Mä pyrin pitämään itse tämän asian aika yksinkertaisena.
Tässä olet kyllä aivan oikeassa, jos verrataan esimerkiksi Metaan ja Mark Zuckerbergiin. Hänen visionsa metaversumista Metan tulevaisuutena ei olisi Bitcoin-yhteisössä päässyt edes näin pitkälle kuin se pääsi osakeyhtiössä.
Mutta tuo louhintapooli luo keskitettyjä entiteettejä. Eihän pankkijärjestelmässäkään ole kenelläkään intoa manipuloida transaktioita, koska se romahduttaisi luottamuksen ja sitä kautta koko maailman finanssijärjestelmän. Ei tuo siis ole mitenkään lohkoketjuille spesifi ominaisuus. Ja eikö myös PoS-lohkoketjun tuhoaminen tulisi maksamaan älyttömästi (=steikkausten verran), joten en nyt näe miten PoW olisi tässäkään ylivoimainen?
Eikö reilumman fair launchin voisi luoda, jos etukäteen ilmoittaisin mahdollisimman laajasti louhinnan käynnistymisestä enkä edes itse osallistuisi aluksi?
Ei kai tähän voida kuin vain luottaa? Mikään ei kai estä häntä/heitä tuomasta noita bitcoineja markkinoille? Tätä narratiiviä pitää yllä kauhun tasapaino, vähän samoin kuin ydinaseissa.
Tästä olen kanssasi eri mieltä. Kuten sanoit kulta ei yritä olla mitään, se on vain metalli. Kulta on alkuaine, joten sillä on sen fysikaaliset ominaisuudet, joita ei voi muuttaa. Moni on alkemiaa yrittänyt tuloksetta. Bitcoin on ihmisen luoma ja sen koodia (=sitä itseään) voidaan jälkikäteen muovata. Täten se minusta on verrattavissa paremmin osakeyhtiöön kuin luonnonlakeja noudattavaan metalliin.
Tämä on hyvin sanottu, ja kenties se eniten itseäni häiritsevä asia. Jos vertaamme kultaan, niin voimme varmaan todeta sillä olevan 3 narratiivia: sijoituskulta, teollinen käyttö ja korukäyttö. Näistä varmaan sijoituskulta ja korukulta hieman menevät päällekkäin. Näistä vain keskimmäiselle voimme nähdäkseni arvioida luotettavasti arvon. Esimerkiksi elektroniikassa sen fysikaaliset ominaisuudet luovat sille kysyntää. Tyttöystävä puolestaan rinnastaa sormuksen hinnan puolisonsa tunteiden määrään. Kulta siis ei itsessään ole koruissa arvokasta, vaan hän suhteuttaa sen hinnan puolisonsa tunteisiin. Kuparisormus ajaa aivan saman asian merkkinä avioliitosta, mutta onnellista vaimoa sillä on turha odottaa. Niin kauan kuin kultaa ei lisätä merkittävästi, niin nämä narratiivit eivät mielestäni muutu merkittävästi. Sijoitus- ja jossain määrin myös korukäytössä sen arvo kuitenkin perustuu ihmisten sille kuvittelemaan harvinaisuuteen. Kulta menettäisi arvonsa silmänräpäyksessä, jos leviäisi tieto alkemian toimivuudesta.
Käyttäisitkö bitcoinia lähikaupassa, jos verotus ei olisi ongelma? Vai olettaisitko sen arvon nousevan euroa vastaan tulevaisuudessa ja maksaisit mielummin euroilla?
Miksi näihin tarvitaan token? SMTP on avoin standardi, jota jokaisen internet-toimijan tulisi noudattaa turvallisemman ja toimivamman internetin takia. Toisaalta, jos luomuksestaan halua hyötyä taloudellisesti, voi sitä lisensoida halukkaille, kuten QT tekee. Silloin siitä voidaan jättää spekulatiiviset toimijat pois. Relevantit toimijat ymmärtävät varmasti mitä ovat ostamassa. Mikä on tämä tokenin tuoma lisähyöty?
En tiedä oletko pelannut vedonlyöntiä, vakiota tai V75 koskaan, mutta louhintapooli on kuin vedonlyöntikimppa. Tietyt henkilöt tekevät poolin resursseistaan pienentääkseen volatiliteettia. Muista, että nodet hyväksyvät lopulta kaikki transaktiot jotka louhijat ovat louhineet, joten mä en näe mitä ongelmaa noissa louhintapooleissa on.
Mä en ole itse PoS vastustaja ja kuten sanoin, ehdottomasti Ethereumin piti myös siirtyä siihen. Mielestäni Bitcoin-maksien anti-PoS-perustelut ovat paikoin heikkoja. Mutta kiistatta korruptio on siinä helpompaa, joskin esim. Ethereumin tapauksessa varmasti lähes mahdotonta järkevästi (hinta vs. hyöty). Toi on tosiaan pitkä keskustelunsa.
PoW oli aluksi ainoa ratkaisu mikä oli käytössä. PoS tuli vasta vuosia myöhemmin kuvaan mukaan. PoS on “way to go” jos nyt luodaan uusi kryptovaluutta, mutta PoW tekee Bitcoinista niin uniikin, joten mielestäni se kuuluu osaksi sitä erottamattomasti.
Tuossa tapauksessa rikkaat tahot voisivat kerätä valtavasti resursseja etukäteen, hankkia louhintalaitteistot ym. valmiiksi ja kaapata sitä kautta ison osan itselleen. Eli juuri sen, minkä VC-firmat tekevät nyt uusissa kryptoissa.
Niin, tuon voi nähdä monella tapaa. Satoshi olisi varmasti kolikkonsa jo liikuttanut, jos hänellä olisi siihen ollut tarvetta esim. taloudellisista syistä. Miljoona bitcoinia oli jo 10+ vuotta sitten arvoltaan yli miljardi dollaria. Lisäksi Satoshi ei myydä yhtään bitcoinia paljastumatta tavalla tai toisella. Henk. koht. uskon Satoshin olevan kuollut.
Mun pointti on se, että Bitcoinia ei voi katsoa samalla tavalla kun on tottunut katsomaan osakeyhtiöitä. Niillä on missiot ja visio ja myyntitavoitteet jne. Bitcoin on teknologiaa. Tuossa on iso ero. Jokainen voi nähdä Bitcoinin siitä kulmasta kuin haluaa käyttää sitä maksuvälineenä tai olla käyttämättä. Jos Bitcoin ei ole jonkun mielestä sopiva maksuväline, sen kun siirtää rahat SEPA-siirrolla, PayPalilla, Solanalla tai Mobilepaylla.
Sijoitusten koko idea on tuottaa arvonnousua, joten niitä holdataan vaurastuminen mielessä. Fiat-rahaa sitten pidetään noin teoriassa optimaalisen vähän pankkitilillä inflaation syötävänä eli sen mitä nyt arkimenoihin tarvitsee. Eli en, mä en käyttäisi bitcoinia tai mitään muutakaan kryptovaluuttaa maksamiseen, jos olen hankkinut sitä vaurastuakseni.
Ei välttämättä tarvitakaan. Myös kryptoissa on olemassa paljon sovelluksia, joilla ei ole tokenia. Ja montaa sovellusta on kritisoitu siitä, että miksi launchasi tokenin kun ilmankin olisi voinut olla.
Tokenin liittäminen teknologiaan mahdollistaa sen, että sä voit omistaa osan siitä. Miten se esim. toimisi vaikka SMTP:n tapauksessa? Jos SMPT-token olisi olemassa, niin todennäköisesti sähköpostien lähetys ei olisi ilmaista. Sä voisit tokenin holdaajana maksaa ne SMTP-tokenilla halvemmalla (+ saada muita etuja esim. lähettää isompia liitteitä) tai sitten maksat kerran kuukaudessa euroilla kuten maksat puhelinlaskun.
No, sitten joku perustaisi ilmaisen protokollan ja laittaisi jakoon kaikille jne. Voi olla, mutta tuossa nyt oli vain esimerkki siitä, miten token + teknologia toimii. Pointti on juuri miettiä tuota arvonmuodostusta, että miten vaikeaa se on teknologian kohdalla.
Mun mielestä verkostovaikutus (network effect) on se avain. Mikä tahansa verkko on arvokas, jos käyttäjiä on riittävästi. Mutta miten arvokas ja miten se arvo tarkalleen lasketaan? Transaktioiden määrä? Keskim. transaktion arvo? Osoitteiden lukumäärä? Uusien osoitteiden? Näiden yhdistelmä? Verkon turvallisuus? Kilpailijat? Jne jne jne.
Se on selvää, että siinä vaiheessa kun Bitcoinia ja muita kryptoja opitaan hinnoittelemaan jossain määrin järkevästi, on turha enää odottaa nykyisen kaltaisia nousuja. Kryptot tarjoavat nyt niin huikean mahdollisuuden, koska
a. Se on pieni markkina = liian pieni isoille Wall Streetin fisuille
b. Vaikeasti hinnoiteltava markkina
Siinä vaiheessa kun noi molemmat ominaisuudet alkavat hävitä, häviää myös suurin tuottopotentiaali.
Bidenin hallinto jatkaa tuhotöitään kryptosektorissa pienen tauon jälkeen. Eli mikään ei ole muuttunut. SEC on iskenyt jälleen yhden pro crypto -pankin kimppuun. Näin Tyler Winklevoss X:ssä.
Operation Chokepoint 2.0 is alive and well. The Biden-Harris Administration’s reign of terror continues. If this goes on unabated for 4 more years, the crypto industry in America will be dead.
Can confirm. The effort restarted in March. Bank regulators are quietly threatening bank CEOs and CCOs to shut down crypto companies and activities. They threaten with investigations and fines. All outside regular/formal process from what I heard.
Coinmotion on tuomassa palveluun yli 400 virtuaalivaluuttaa lisää. Coinmotion on solminut yhteistyösopimuksen Bitpanda Technology Solutionsin kanssa. Tämä mahdollistaa virtuaalivaluuttojen lisäämisen:
Toimitusjohtaja Antti-Jussi Suomisen kommentit
”Asiakaskuntamme kasvaa yhä useampien suomalaisten alkaessa sijoittaa virtuaalivaluuttoihin, ja uskommekin, että lähitulevaisuudessa virtuaalivaluutat tulevat olemaan arkipäiväinen sijoituskohde muiden omaisuuslajien rinnalla. Bitpandan teknologian avulla voimme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän vaihtoehtoja helppokäyttöisen sovelluksemme kautta, ja kattava asiakaspalvelumme tukee kaikissa kaupankäynnin ja säilytyksen vaiheissa”