Nordealla jollain meni nyt vati nurin kun Helsingin pörssistä saakin kryptotrackereitä. Itse en ainakaan henkeä pidättelisi, että tulisi kovinkaan nopeasti saataville, kun eivät nykyiselläkään tarjoa mitään kryptotrackereitä.
Onkohan tähän vihamieliseen suhtautumiseen tullut muutosta vuodesta 2018?
Uskomatonta ja mitenköhän tuo lienee edes laillista kieltää työntekijöitä käyttämästä omia varoja. Pankit kyllä mielellään kyselee muutenkin kaikenlaista mutta pitää muistaa että pankille ei ole mikään tarve vastata heidän esittämiin kysymyksiin esim. Rahojen alkuperistä sun muista omaan varallisuuteen liittyvistä asioista. Pankki on vain laitos joka säilyttää ihmisten varoja.
Kiinnostava tieto. Itse kaipaisin Bitcoin ETFiä johonkin myyntiin, kun en jaksaisi huolehtia suorien pitkojen säilytyksestä sen enempää. Nyt on trackereita ja vähän Kvarn x:llä säilytyksessä.
Eiköhän tuo liittynyt rahansiirtoihin ulkomaisiin kryptopörsseihin - tuskinpa ne voi näitä kotimaassa olevia “johdannaistuotteita” kieltää eikä varmaan ole tarvekaan. Pankeissa rahanpesu on kuolemasta seuraava uhka.
Instant settlement. Ei tartte T+1, T+2 aikoja, kun ei tartte enää odotella noita Eurocleareja ja DTCC:tä settlailemaan myyntejä. Ja pörssien välillä data siirtyy nopeammin. Ja niin edelleen. Etuja on paljon.
EDIT: Ja tietty erilaiset automatisoidut collateral lainat esim, kun collateral on tokenisoidussa muodossa.
Omistusten kirjaaminen tietokantaan, jolla on vahvat oikeellisuustakeet ja mikä ei ole minkään yksittäisen toimijan kontrollissa (saati väärennettävissä ilman valtavia resursseja), on potentiaalisesti hyvin arvokasta. Jotkin lohkoketjualustat täyttävät tällaiset ehdot (mutta tarkkana pitää olla - markkinoilla on paljon lohkoketjualustoja, jotka eivät ole tästä oikeasti kiinnostuneita). Nopea selvitys ja vastapuoliriskin eliminointi ovat myös potentiaalisia hyötyjä.
Heille, jotka ovat jo taloudellisesti aktiivisia älysopimusalustalla, tokenisaatio tuo mahdollisuuden käyttää arvopapereita älysopimuksissa. Näistä ilmeisin sovellus on laina, jossa on tokenisoitu arvopaperi vakuutena. Tällaisia lainanvälityspalveluita on jo (itse olen ollut mukana lainanantajan roolissa), mutta vakuuksina voi käyttää vain sellaista, joka on tokenisoitu.
Oisko Hederasta yllättäjäksi kun yrityspohja verkon taustalla ja nopeus/luotettavuus ja vihamieliset nodetkin hallittu vai onko just lohkoketju se avainjuttu?
En ollut tuosta kuullutkaan. Toteutusteknologia ei ole olennaista vaan se, että mainitsemani ominaisuudet pystytään takaamaan. En tunne Hederaa tarpeeksi arvioidakseni sitä.
Edit. Nopean luvun perusteella sanoisin, että Hedera ei ole valmis toimimaan tällaisena alustana (mainnet on beta, noodiksi ei pääse kuka tahansa). Katsotaan uudestaan 5 vuoden kuluttua.
Itse uskon suosituimmaksi malliksi nousevan. Ethereumin L1 tasosta haetaan turvallisuus, ja yritykset käyttävät jotain L2 ketjua tai rakentavat sen itse.
Jos tämä veromuutos tulee voimaan missä Yhdysvaltalaisista kolikoista maksetaan 0% veroa, ja muista maista tulevat kolikot 30% . Tämä uutisointi jo varmaan aiheuttaa sen että sadat kryptoyritykset siirtävät kotipaikkansa Yhdysvaltoihin.
Kryptojen suuria ihmeitä piti aikoinaan olla vanhan rahan vallasta vapautuminen. Olisi ironista jos nyt kaikki joutuisivat analogisesti siirtymään Home of the dolla… braveen.
Disclaimer: voihan se toki olla että vielä vapaudutaankin
EU alueelle ja Suomelle tuo olisi todella huono asia. Lisäksi monet ihmiset joilla on merkittäviä varallisuuksia kryptoissa muuttaisivat todennäköisesti myös 0% verojen takia Yhdysvaltoihin.
Bitcoinin kurssi 105K ja ollaan teoriassa lähellä noususyklin huippua. Samaan aikaan ’retail’-porukan kiinnostus on aivan pohjamudissa.
Yhä suuremmalla osalla kryptosijoittajista nykyään on tod.näk. 0% osuus bitcoinia portfoliossa. Graafista näkyy myös hyvin miten ‘retail’-jengin volyymissa on yhä isompia swingejä ääripäästä toiseen. Kun markkina alkaa taas elää, porukka ryntää gämbläämään meemeillä, ja sitten kiinnostus häviää yhtä nopeasti kun alkoikin.
Cardanossa on nyt hajautettu hallinnointi täysin päällä. Perustajilla ei ole jatkossa enempää valtaa kuin muillakaan. Kaikki verkon toimintaa koskevat päätökset tehdään äänestyksillä lohkoketjussa, mukaan lukien budjetti ja rahaston käyttö. Äänioikeus määräytyy ada-staken mukaan, yksi lovelace on yksi ääni.
Seuraava askel on sääntöjen (constitution) vahvistaminen ketjussa tapahtuvalla äänestyksellä. Pääehdotus on laadittu Argentiinassa ja Keniassa (monipaikkaisesti) pidetyssä yhteisön kokoontumisessa joulukuun alussa, johon paikalliset kokoontumiset lähettivät edustajansa.
Olen kuullut huhuja, että kilpailevia ehdotuksia saattaa olla tulossa.
Cardano ei ole ensimmäinen, joka tämän on tehnyt, mutta taitaa olla markkina-arvoltaan isoin. Muun muassa Bitcoin ja Ethereum eivät ole päässeet tälle tasolle.
Bitcoinin ja Ethereumin kehitys tapahtuu myös hajautetun yhteisön hyväksynnän kautta. Lopputulos on käytännössä sama, vaikka äänestystä ei tehtäisi tokeneilla lohkoketjuun. Teknologisille päivityksille haetaan konsensus koko yhteisöltä ennen kun se tehdään.
Tämä ei ole toki mitään pois Cardanolta. Hyvä, että tuo on saatu aikaan.
Bitcoinilla on BIP, Ethereumilla EIP ja Cardanolla CIP. IP = Improvement Proposal.
Alla on esimerkki Bitcoinin 2021 tekemästä Taproot-päivitkyksestä. Kun yhteisö oli hyväksynyt ensin BIP:t, Bitcoin-louhijat vielä vahvistivat tämän antamalla signaalin louhituissa lohkoissa. Ja päivitys suoritettiin vasta sitten, kun 90 % lohkoista oli saanut louhijoilta signaalin kahden viikon periodissa.
Juu, kaikilla kolmella tuo puoli toimii hyvin, kuten monilla muillakin. Vielä vuosi sitten Cardano oli genesisavainten vuoksi bitcoinia ja ethereumia jäljessä.
Loppujen lopuksi päätöksen tekevät verkkonoodien ylläpitäjät (siltä osin että mitä softaa pyörittävät ja millä aseuksilla) ja (ketjun pysyvän jakautumisen jälkeen) käyttäjät. Tämä ihan riippumatta siitä, onko äänestyksiä vai ei. Siksi on tärkeää, että noodien (ja erityisesti konsensukseen osallistuvien noodien) hallinta on hyvin jakautunut. Tämä ei ole itsestään selvää.