Lähipiiriini kuuluu ihmisiä, jotka suhtautuvat sijoitusharrastukseeni hyvinkin nihkeästi. Useimmat heistä ovat poliittisesti vahvasti vasemmalle kallellaan (vähemmän yllättävää). Selvästikin he pitävät sijoittamista ja erityisesti osakesijoittamista moraalittomana puuhana, jossa rikkaat rikastuvat entisestään köyhien kustannuksella. Olen yrittänyt käydä järkevää ja kiihkotonta keskustelua heidän kanssaan, mutta kaikki pysyvät tiukasti poteroissaan. Alla on joitain kuulemiani perusteluja sijoittamisen vastustamiselle. Sanamuodot ovat omiani, kun en ihan sanatarkkaan alkuperäisiä muista.
Sijoittaminen lisää tuloeroja.
Sijoittajat ajattelevat vain rahaa ja ovat siksi pinnallisia materialisteja.
Sijoittajan tuotot ovat muilta ihmisiltä pois.
Ihmisen kuuluu elää työllään (tai eläkkeellä) eikä pääomatuloilla.
Kapitalismi on kaiken pahan alku ja juuri. Sijoittaminen on kapitalistista toimintaa ja siksi tuomittavaa.
Osakesijoittaminen on moraalisesti kyseenalaista ellei suorastaan rikollista toimintaa, jossa manipuloidaan kursseja ja hyödynnetään sisäpiiritietoja.
Pörssiyhtiön ainoa tehtävä on voitontavoittelu. Voittoa tavoitellaan keinoja kaihtamatta.
Asuntosijoittaja hyödyntää härskisti asumislisäjärjestelmää ja asuntosijoittamiseen liittyviä verovähennysmahdollisuuksia sekä tietysti asuntopulaa esim. pääkaupunkiseudulla.
On huomionarvoista, että kritiikki ei koskaan kohdistu yhtiövalintoihin - itse asiassa kukaan sijoittamisen tuomitseva ei koskaan edes kysy, mitä yhtiöitä salkussani on. Paheksunta kohdistuu siis sijoittamiseen ylipäätään. Omana erityismausteenaan voidaan lisäksi mainita se, että muistan lukeneeni jonkin tutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset soisivat muiden vaurastuvan mieluummin lottovoiton kuin sijoittamisen kautta. Kaikkiaan valitettavan monien suomalaisten suhtautuminen sijoittamiseen tuntuu siis olevan perin nihkeää, ja mielestäni tämä perustuu puutteelliseen tietoon ja väärinkäsityksiin. Alla on joitain perusteluja, joilla olen itse koettanut sijoittamista puolustella.
a) Sijoittaminen ei ole nollasummapeliä, eli yhden tuotto ei ole automaattisesti kenenkään muun tappio (varsinkaan sellaisen, joka ei itse sijoita).
b) Itse asiassa sijoittaminen on plussummapeliä, jossa sijoittajan lisäksi koko yhteiskunta hyötyy pääomaverojen kautta.
c) Sijoittaminen on vastuullista puuhaa, koska sijoittajalla on taloudellista puskuria huonojen aikojen varalle, eikä sijoittaja joudu yhtä todennäköisesti turvautumaan yhteiskunnan tukiin kuin henkilö, joka ei sijoita.
d) Pitkäjänteinen sijoittaminen merkitsee sitä, että sijoittaja joutuu sitouttamaan suuren määrän pääomaa pitkäksi aikaa, eikä tätä pääomaa voi käyttää kulutukseen niin kauan kuin se on sijoitettuna. Näin pitkäjänteinen sijoittaja joutuu siis tinkimään kulutuksestaan niin kauan kuin tavoite on saavutettu, toisin kuin kädestä suuhun elävä ei-sijoittaja, joka pistää koko tilin sileäksi joka kuukausi.
e) Tavallisella pulliaisella ei edes ole mitään mahdollisuutta hyödyntää sisäpiiritietoa tai manipuloida osakekursseja.
f) Sijoittamiseen kuuluu aina riski pääoman arvon alenemisesta tai jopa sen tuhoutumisesta. Tämän lisäksi palkintoa joutuu odottamaan pitkään. Niinpä lopussa odottava palkinto ei ole ansiotonta, vaan palkinto pitkäjänteisestä ja kurinalaisesta riskinotosta.
g) Pitkäjänteinen sijoittaja suhtautuu itse kartuttamaansa varallisuuteen toisin kuin lottovoittaja eikä varmastikaan pistä koko pottia sileäksi tavoitteensa saavutettuaan.
Tiedän toki, ettei ole olemassa mitään viisasten kiveä, jolla sijoittamiseen penseästi suhtautuvien ihmisten päät saisi kerralla käännettyä. Kuulisin silti mielelläni, joutuvatko muut foorumilaiset käymään vastaavia keskusteluja, ja minkälaisia perusteluja olette löytäneet sijoittamiselle. Itse pidän itseäni vastuullisena sijoittajana ja koen, että sijoitustoimintani hyödyttää paitsi itseäni myös koko yhteiskuntaa. Koen siksi erittäin turhauttavana ja jopa loukkaavana, että jotkut minulle läheiset ihmiset paheksuvat toimintaa, jota itse pidän vastuullisena ja rakentavana.
Kerroin eräälle sijoituksistani, johon hän tokaisi tietävänsä jonkun toisenkin kuka on pelannut pörssissä. Käsitys on joillakin se että osakkeita ostellaan summamutikassa kuten arpoja ja jännätään tuleeko voittoa ja lotossa voittaa useammin.
Koita puhua kielellä ja asioista joita he arvostavat. Esimerkiksi vastuullinen sijoittaminen(esg), vihreä sijoittaminen yms. Mainitse kuinka osakemarkkinat itseasiassa toimivat hyvinkin moraalisesti ja rankaisevat herkästi väärintekijöitä tai pahamaineisia aloja(tupakka, vankilabisnes ja fossiiliset). Jos osakkeen arvostus alhaalla ja pankit samaan aikaan nihkeilee huonomaineiselle alalle lainaamista näiden rahoituksen saaminen saattaa muuttua jopa ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.
Käytännön esimerkki tästä puskurista voisi olla Nordetin superluotto. Pienelläkin osakepääomalla(10kiloa) turvaisi selustansa kun saa aina vakuudellista lainaa hyvin edullisella prosentin korolla eikö tarvi turvautua moraalittomiin pikavippeihin.
Jos eivät tajua järkevällä selityksellä olla nihkeilemättä suositten vaihtamaan piirejä.
Sanot vaan näille ystävillesi, että sijoittamalla ja osallistumalla mm. Nel Asa, vow, jne jne tuuli ja aurinko, rahoitan siirtymää puhtaaseen energiaa ja pelastan mielestäni näin maailmaa ilmaston lämpenemiseltä, näitä vaihtoehtoja ovat mm. Tietyt rahastot ja impactit sijoittaminen vaikkapa taaleri lta.
Voit myös kertoa, että kun iso business ja esim energia (mm. Öljy) Yhtiöt ovat asialle lämmenneet ja regulaatiolla ja yleisellä mielipiteellä saadaan iso raha investoimaan ja tekemään ympäristöystävällisyydestä kaupallisesti kannattavaa ja suorastaan pakollista, saadaan ilmaston muutosta vastaan taisteltua tehokkaammin kuin pelkällä politiikalla.
Siten itse sijoittajana olen rahoittamassa ilmastonmuutoksen ratkaisua ja maailman pelastamista, näin voi tavallinenkin duunari vaikuttaa. Sama homma digitalisaatiossa oikein tehtynä vähennetään ilmaston kuormitusta ja jopa sellusta voidaan kohta tehdä kankaita (pois puuvillalata) ja muoveja korvaavia asioita.
En tiedä ikäluokkaa, mutta näiden nuoremman polven (viher)vasemmistolaisten valistamisen unohtaisin. Kuplan sisältö on tarkkaan harkittu ja sisältöä ei pysty enää muokkaamaan. Lähinnä yleistän omiin kokemuksiin pohjautuen
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että ei kannata korostaen tuoda esille. Joskus voi mainita ja jos asia tulee toisella osapuolella esille myöhemmin niin silloin on hyvä jatkaa. Raha-asioista puhuminen tuntuu edelleen olevan hyvin vaikeaa varsinkin jos niitä ei itse hanskaa hyvin tai elanto on muuten vain tiukassa. Eihän täällä muutenkaan saa vaurastua kuin lottoamalla
Toisaalta taas nuoret ovat nykyisin hyvin valveutuneita sijoittamisesta. Firettäminen on tyyliin yhtä suosittua kun jooga. Vaikka olisi kuinka vihervasemmistolainen alkaa huoli eläkejärjestelmästä olla milleneilla kova.
Itse olen fingerporilaisittain reilu nelikymppinen ja lähipiiri enimmäkseen 35-50 v. Kaikki keskituloisia ja vakituisissa työsuhteissa, eli vakaa toimeentulo ja korkeakoulutusta vaativa ammatti. Koulutuksen ja älykkyyden puutteesta ei siis ole kyse, vaan kaiketi kategorisesta ideologiasta.
ESG-näkökulmaa voisi tosiaan nostaa esille, kuten joku aiemmin ketjussa ehdotti, mutta keskustelu ei juuri koskaan etene yhtiötasolle, vaan kyse on selvästi ideologisesta suhtautumisesta kaikkeen sijoittamiseen. Ehkä vain olen valinnut väärät ystävät…
Pörssi ainakin on olemassa sitä varten, että rahoitusta hyviin ideoihin voidaan hakea sijoittajilta, joten esim nyt vety-yhtiöissä rakennetaan niitä elektrolyysilaitteistoja tuottavia tehtaita näillä rahoilla sitten…
Rahaakin on kiva saada (sijoittamisesta sitä saa, jos fiksusti sijoittaa).
Ehkä sun pitää valikoida oikeat Yhtiöt keskusteluun.
Selitä omistaminen ja sijoittaminen jonkun hyvin pienen yrityksen, kahvila jossa 1 omistaja tjsp, pohjalta. Näitä harva kokee niin hirveiksi ryöstäjiksi. Siitä skaalaamaan
Ehkä kannattaisi kysyä minkälaisena prosessina he näkevät sijoittamisen, ja korjata väärinymmärryksiä ja täyttää aukkoja heidän näkemyksessä.
Ehkä he eivät tiedä sijoittamisesta juuri mitään, vaan koko prosessi näyttäytyy vaikka näin: “Aamulla ostetaan (eilisen päätöksestä) 30% noussutta firmaa, johon sitten hyödynnetään sisäpiiri tietoa ja 5 min päästä kun on vielä 25% nousussa (eli itse olet n.5% tappiolla) myydään osakkeet pois kauhealla voitolla, ja sitten tästä vielä saa kuulemma jotain verovähennyksiäkin.”
PS. jos tähän heidän uskomukseen lähdet lisäksi puhumaan jotain ESGstä, niin he luulevat että viherpesulla sitten saatkin varmaan vielä tuplatuotot, jotka on huijattu vihreitä arvoja kannattavien tuloista.
Joo, tuota lähtökohtaa olen joskus miettinytkin. Eli useimmat vasemmistolaisetkin kaiketi hyväksyvät yksityisyrittämisen. Ja yrittäjähän joutuu laittamaan omaa (tai laina-)pääomaa kiinni firmaan. Osakesijoittajahan vain laittaa rahaa jonkun toisen pyörittämään firmaan. Pitääpä kokeilla tuota kautta.
Ideologiat ovat siitä hankalia, että ne sumentavat itsenäistä ja rationaalista ajattelua. Jos vastapuoli on kovin ideologisesti latautunut hän lähinnä menee lukkoon ja vastustuskannalle jo keskustelun alkumetreillä ja sen jälkeen keskustelu on aika turhaa.
Itse olen avannut keskustelua lähinnä ihan kertomalla sopivassa välissä omista sijoituksistani aika neutraalisti, ilman että yritänkään “opettaa” ihmisiä. Sitten jos mielenkiintoa syntyy niin voi hyödyntää uteliaisuutta ja kertoa enemmän. Joskus on syntynyt enemmänkin keskustelua, toisinaan keskustelu on taas pian tyrehtynyt. Aivan kaikkien kanssa en aloita keskustelua lainkaan, kerron kyllä jos joku kysyy asiasta.
Eli en hirveästi osaa auttaa, lähinnä miettisin aika neutraalin linjan vetämistä ja omien sijoitusten käyttäminen esimerkkinä (tai sitten poimia ihmisille tuttuja yhtiöitä esimerkeiksi). Ja joillekin kotimainen omistajuus voi olla hyvä argumentti.
Jos joku suhtautuu penseästi tai asenteellisesti sijoittamiseen, niin annan asian olla. Kaikki kukat saa kukkia. Kenenkään ei ole pakko vaurastua.
Vapaus on hieno arvo.
Niille, joille poliittinen ja/tai moraalinen subjektiivinen omatunto sanoo osakevaurastumisen olevan kyseenalaista. Tai niille, joille vaurastumisessa ei ole kyseenalaisia elementtejä. Molemmat saa olla. Opettaa ei tarvi eikä kannata. Kukin tekee valintansa. Harva paljastaa myöhemmin, varsinkaan jos harmittaa.
Maailmassa nyt vain on asioita, mistä ei kannata vääntää yhtään mitään, viimeksi suvun kesken. Sijoittaminen on siitä hyvä laji, ettei siitä tarvitse kertoa yhtään kellekään mitään tiettyyn rajaan saakka, ainakaan talouden ulkopuolella. Toista se on maakaupat, voi veljet ja niiden siskot sentään…
Oma kokemus sijoittamisesta ja sen ymmärtämisestä liittyy vahvasti osaltaan koulutustaustaan ja ymmärrykseen sijoittamisesta. Tällä tarkoitan sitä, että olen itse aikuisiällä kouluttautunut ja oikeastaan vasta tänä aikana olen oppinut ottamaan selvää sijoittamisen perusteista ja siitä miten tätä kautta voisin mahdollisesti vaikuttaa asioihin kuten ilmastonmuutokseen ja ihmiskunnan kehitykseen. Kuten täälläkin jo mainittiin niin uskon, että piensijoittajan sijoituksilla on merkitystä. Pienistä puroista syntyy hyviä asioita. Noin kymmenen vuotta sitten en tiennyt oikeastaan mitään sijoittamisesta, koska omaa laiskuuttani en halunnut ottaa asioista selvää. Lähinnä sijoittamistarinat olivat Esson baarin juuttuja kaverin kaverista, joka oli joskus 90- luvulla ostanut Nokiaa ja rikastunut. Olen aina ollut ihan kohtalaisen hyvin palkatuissa hommissa ja periaatteessa rahaa olisi voinut jäädä sukanvarteen ja sitä kautta sijoitettavaksi, mutta en silloin tuntenut siihen tarvetta. Ja tämähän on ihan ok. Lotonnut en ole ainakaan yli kymmeneen vuoteen ja en koe, että nykyinen sijoittaminen olisi mitenkään rikastumisen tavoittelua, vaikka ei tätä tietysti tappiollakaan halua tehdä. Molemmille lapsille olen jo vuosia säästänyt ja näistä osan sijoittanut sillä ajatuksella, että ehkä tästä voisi saada edes jonkinlaisen pesämunan säästettyä esimerkiksi ensimmäiseen asuntoon.
Usein otan kavereille ja tutuillle puheeksi lapselle sijoittamisen. Luulisi nyt että kaikki haluavat ainakin lapsilleen parasta. Kaikki periaattessa nyökyttelee mukana mutta aika harvalla sitä salkkua sitten kuitenkaan on perustettu jos otan uudestaan puheeksi. Onneksi muutamia poikkeuksiakin on lähipiirissä. En vain keksi niin yhtään argumenttia miksei kahden normaalituloisen vanhemman perhe pystyisi säästämään edes sitä 15e kuluttomaan rahastoon kuukaudessa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, ettei kannata ruveta opettamaan kenellekään, kuinka raha-asioita tulee hoitaa, ellei toinen sitä pyydä. Ylipäätään saarnaaminen harvoin tuottaa haluttua tulosta. Minulle riittäisi mainiosti se, etteivät minulle läheiset, älykkäinä pitämäni ihmiset paheksuisi minua vain sen takia, että sijoitan. Onneksi sentään kavereista löytyy myös toisia sijoittajia. Ehkä pitää vain puhua sijoittamisesta samanhenkisten kanssa ja välttää aiheesta puhumista tiettyjen ihmisten kanssa.
Tästä ketjusta on kuitenkin muutamia uusia lähestymiskulmia jo saanut, joten jos nyt asia nousee puheeksi ”haastavan” porukan keskuudessa, niin onpahan taas jotain kättä pidempää takataskussa. Kiitoksia tässä vaiheessa kaikille ideoita esiin tuoneille ja mukava, että aihe herättää keskustelua.
1: Sijoittaminen on omistamista. Omistaa voi myös hyvin pitkään, esimerkiksi kymmeniä vuosia.
2: Mattimeikäläisten sijoittaminen johtaa siihen että suurilla yrityksillä on paljon omistajia, ja voitot päätyvät useammin tavallisten ihmisten tavallisiin menoihin.
Hauska aihe, ja hyvää pohdintaa aloitusviestissä. Otsikosta minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että ehkä ei kannata tuhlata aikaansa sijoittamisesta puhumiseen, jos keskustelukumppani suhtautuu siihen penseästi. Minussa ei ole sellaista altruistin verta, että yrittäisin kääntää vastahakoisen ihmisen päätä toiseen suuntaan tämän asian tiimoilta. Jos ei homma maistu, niin olkoon sijoittamatta. Jos taas näkemys sijoittamisesta ja sijoittajista on noin negatiivinen… niin sitten on. Olankohautuksella eteenpäin ja hymyillen pankkiin.
Enemmän minua harmittaa sellaiset “kiinnostaisi, mutta en minä siitä mitään ymmärrä” -tyyliset itseään vähätteleät kommentit. Tällaisille ihmisille yritän usein painottaa, että kyse ei ole mistään rakettitieteestä, ja terveellä järjellä varustettu ihminen voi kyllä saada rahoilleen ajan myötä tuottoa.
Toinen monesti korvaan särähtävä lause on “haluaisin aloittaa, mutta ei näin pienillä rahoilla kannata”.
